Avioerojen syy usein naisen omistushaluisuus

Kyllä on miesten elämä taas kurjaa kun naiset nalkuttaa ja pitäis tehdä muutakin kuin istua sohvalla toinen käsi munissa ja toinen kaljapullon kaulassa.



Vihje miehille: seurustelkaa ja menkää naimisiin toisten miesten kanssa. Siinä saa katsella pornoa all night long ja ryypätä ittensä tainnoksiin vaikka joka ilta.

nykyään halua sen eron useammin kuin mies?

Eli silloinhan syy on joku muu kuin naisen omistuksenhalu kun siitä ukosta juuri halutaan päästä eroon!

onko miettitty sitä, että naiset eivät mikä miehelle on ELÄMÄSSÄ tärkeää? Kaiketi ensin pitää olla hyvä elämä, sitten vasta hyvä liitto?

Karkeita esimerkkejä ovat nämä "kiellot" esim. kaverien kanssa lomailuun. Monelle naiselle näyttää olevan todella punainen vaate jos mies haluaa viettää vuosittain viikon jossain kaveriporukalla ryypäten/kalastaen tms. Siis 1/52 osa vuodesta! Tuo on ilmeisesti jotain niin töykeää, että sitä ei voi hyväksyä "normaaliin perhe-elämään" ja sitä harrastaa vain kakarat.

Avioeroja on tutkittu runsaasti naisten ja lasten näkökulmasta, mutta miesten kokemukset ovat jääneet vähemmälle selvittämiselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan miehet eivät täysin ymmärrä, mikä on vaimolle tärkeää avioliitossa. Taloudellinen turvallisuus tai lasten etu eivät enää riitä pitämään avioliittoja koossa, vaikka tutkimuksessa haastatellut miehet yllättävän usein uskoivat näin. Eronneet miehet eivät näytä tiedostaneen avoimen vuorovaikutuksen ja elämyksellisyyden suurta merkitystä avioliiton koossapysymiselle. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, teologian maisteri Jari Koskela selvittää väitöskirjassaan hylätyiksi tulleiden miesten näkökulmaa naisten käynnistämissä eroissa.

Mutta eikös ne naiset

nykyään halua sen eron useammin kuin mies?

Eli silloinhan syy on joku muu kuin naisen omistuksenhalu kun siitä ukosta juuri halutaan päästä eroon!

Useimmiten nainen hakee avioeroa. Ja varmaan yhtä usein mies on ihan suu auki, että mikä nyt? Miksi? Eikö se toiminutkaan, kun yritin kymmenen vuotta vaientaa vaimon kuoliaaksi joka kerta, kun se yritti puhua jostain sitä vaivaavista asioista? Eikö sillä saanut myös vaimon mieltä vaivaavia asioita deletoitua? Nyt se jätti. Mitäs minä nyt teen!? Voi minua poloista! Luulin, että kaikki oli hyvin, vaimo rakasti minua ja olimme onnellisia.

Useimmiten nainen hakee avioeroa. Ja varmaan yhtä usein mies on ihan suu auki, että mikä nyt? Miksi? Eikö se toiminutkaan, kun yritin kymmenen vuotta vaientaa vaimon kuoliaaksi joka kerta, kun se yritti puhua jostain sitä vaivaavista asioista? Eikö sillä saanut myös vaimon mieltä vaivaavia asioita deletoitua? Nyt se jätti. Mitäs minä nyt teen!? Voi minua poloista! Luulin, että kaikki oli hyvin, vaimo rakasti minua ja olimme onnellisia.

naiset haluavat useammin

a) olla yksi

tai

b) vaihtaa miestä.

Mies haluaa useammin olla saman kanssa.

että nainen odottaa miehen olevan uskollinen, niin voi tietysti olla totta. kato, moni nainen ei oikein halua jakaa miestään muiden naisten kanssa, vaikka mies kuinka salassa yrittäisi pettämiset hoitaa...

Minulla ei ole ongelmia tehdä "naisten" töitä. Ongelma on se, että kun pitäisi tehdä "miesten" töitä niin ne ovat aina vaimon mielestä "turhia" ja ne voi hoitaa "joskus myöhemmin". Eli en ehdi tehdä miesten töitä kun pitäisi vaan hoitaa lapsia ja hieroa rouvan jalkoja.



mies79

tunnu, että koko parisuhdekäytäntö on p...eestä. Puolisoilla on lähes poikkeuksetta yhdessäolosta keskenään erilaiset odotukset. Kaikkien keskustelujen perusteella näyttää siltä, että suhteen toimiminen edellyttää, että jompi kumpi tai molemmat joutuvat nöyristelemään. Joudutaan valehtelemaan, kun puoliso ei hyväksy jotakin omaa tekemistä. Nainen haluaisi, että mies muistaisi syntymäpäivät ja hääpäivät, ja ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena, jos mies unohtaa. Ja jos mies muistaa, nainen kuvittelee, että päivä on miehelle yhtä tärkeä, kuin hänelle, vaikka mies on tuonut kukat ja lahjat vain säilyttääkseen kotirauhan. Naisen taas pitäisi tarjota miehelle ihailua, kun tämä on tehnyt jonkun "miehisen" työn silloinkin, kun nainen olisi itse osannut tehdä sen vähintään yhtä hyvin. Naisen kuuluu myös "pitää mies tyytyväisenä," silloinkin, kun seksi ei voisi vähempää kiinnostaa. Muuten on naisen vika, jos mies lähtee vieraisiin. Jne. jne. Toisin sanoen, että liitto toimisi, kummankin pitäisi esittää jotakin muuta kuin on.



Entä jos joskus tulevaisuudessa ei olisikaan enää avioliittoja ja lupauksia pysyä yhdessä, kunnes kuolema erottaa? Jospa vaikka vain tehtäisiin yya-sopimuksia, joilla lasten turvallisuus, elanto ja koulutus turvattaisiin? Jospa jokainen saisi olla oma itsensä, ilman että etenevässä parisuhteessa esitetään toiselle vaatimuksia, millainen pitää olla, hyvä ettei jopa mitä saa ajatella ja tuntea.

eikä mikään luolasta kömpinyt vajakki, jonka järki ja viitseliäisyys riittää pelkästään auton renkaiden vaihtoon ja oman perseen pyyhkimiseen. Mies joka kutsuu kotitöitä naisten töiksi, ei asu samassa taloudessa mun kanssa. Sellaista ei täällä tarvita.

että nainen odottaa miehen olevan uskollinen, niin voi tietysti olla totta. kato, moni nainen ei oikein halua jakaa miestään muiden naisten kanssa, vaikka mies kuinka salassa yrittäisi pettämiset hoitaa...

tuosta nyt puhuttu, tuo on uskollisuutta.

Omistushaluisuudessa nainen haluaa miehen olevan hänen elämänsä viihdyttäjä, halussaan oleva kone joka muuttaa tylsän elämän kivaksi.

Ymmärtääkseni naisia usein harmittaa miesten aikaa/rahaa vievät harrastukset. Naisilla usein tuppaa olemaan vähemmän harrastuksia joten ollaan kateellisia kun miehellä on kivaa ja tekemistä.

ja niitä teenkin mielelläni (meillä okt). Sen sijaan tiskaamista inhoan, ja mies tiskaakin useammin, toki tiskikone hoitaa enimmät. Mies myös laittaa ruuat aina viikonloppuisin (minä arkisin), koska on todella hyvä ruuanlaittaja ja pitää siitä enemmän kuin minä.



Miksi ne työt pitäisi jakaa joidenkin ikiaikaisten normien mukaan juuri niihin tiettyihin "miesten töihin" ja "naisten töihin"? Eikö ole järkevämpää, että pari kun tuntee toisensa, niin työnjaosta neuvotellaan keskenään. Ylipäätään KOMMUNIKAATION PUUTE on se suurin ongelma parisuhteissa, ei niinkään se, kuka tiskaa ja kuka leikkaa nurmikon.



Aika harvat työt kuitenkaan nykypäivänä ovat niin raskaita fyysisesti, ettei niitä nainenkin voisi tehdä.

onko miettitty sitä, että naiset eivät mikä miehelle on ELÄMÄSSÄ tärkeää? Kaiketi ensin pitää olla hyvä elämä, sitten vasta hyvä liitto?

tämä kyllä päti. Hänelle hyvä elämä oli tärkeintä, MUTTA hänen hyvään elämäänsä piti kuulua vaimo. Ei siitä liitosta tarvinnut välittää, ja oli ihan paikallaan haukkua vaimoa vitun lehmäksi ja mitätöidä vaimon tunteet ja tekemiset, kunhan vaimo ei lähde ja jätä häntä yksin. Miehen logiikalla kun sitä hyvää elämää ei voi olla yksin. Paska avioliitto sen sijaan ei haittaa.

että nainen odottaa miehen olevan uskollinen, niin voi tietysti olla totta. kato, moni nainen ei oikein halua jakaa miestään muiden naisten kanssa, vaikka mies kuinka salassa yrittäisi pettämiset hoitaa...

tuosta nyt puhuttu, tuo on uskollisuutta.

Omistushaluisuudessa nainen haluaa miehen olevan hänen elämänsä viihdyttäjä, halussaan oleva kone joka muuttaa tylsän elämän kivaksi.

Ymmärtääkseni naisia usein harmittaa miesten aikaa/rahaa vievät harrastukset. Naisilla usein tuppaa olemaan vähemmän harrastuksia joten ollaan kateellisia kun miehellä on kivaa ja tekemistä.

että esimerkiksi aika, jolloin kotona on kuukauden ikäinen koliikkivauva, ei ole oikea viikon eräreissulle kaverien kanssa, ellei todella ole mahdollista tarjota samaa mahdollisuutta myös sille vauvan kanssa valvovalle, väsymystä itkeskelemvälle vaimolle. Jos on yhdessä hankittu jälkikasvua, eivät perheen aikuiset voi tulla ja mennä ihan miten sattuu, vaan asioista pitää sopia ja neuvotella, ja joskus voi olla tarpeen myös muutta suunnitelmia.

Tämä on tosielämän tapaus lähipiiristä, ja kyllä minustakin tuo oli jo ko. mieheltä kohtuuton tapa toimia. Oma mieheni oli asiasta tismalleen samaa mieltä.

onko miettitty sitä, että naiset eivät mikä miehelle on ELÄMÄSSÄ tärkeää? Kaiketi ensin pitää olla hyvä elämä, sitten vasta hyvä liitto? Karkeita esimerkkejä ovat nämä "kiellot" esim. kaverien kanssa lomailuun. Monelle naiselle näyttää olevan todella punainen vaate jos mies haluaa viettää vuosittain viikon jossain kaveriporukalla ryypäten/kalastaen tms. Siis 1/52 osa vuodesta! Tuo on ilmeisesti jotain niin töykeää, että sitä ei voi hyväksyä "normaaliin perhe-elämään" ja sitä harrastaa vain kakarat.

Avioeroja on tutkittu runsaasti naisten ja lasten näkökulmasta, mutta miesten kokemukset ovat jääneet vähemmälle selvittämiselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan miehet eivät täysin ymmärrä, mikä on vaimolle tärkeää avioliitossa. Taloudellinen turvallisuus tai lasten etu eivät enää riitä pitämään avioliittoja koossa, vaikka tutkimuksessa haastatellut miehet yllättävän usein uskoivat näin. Eronneet miehet eivät näytä tiedostaneen avoimen vuorovaikutuksen ja elämyksellisyyden suurta merkitystä avioliiton koossapysymiselle. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, teologian maisteri Jari Koskela selvittää väitöskirjassaan hylätyiksi tulleiden miesten näkökulmaa naisten käynnistämissä eroissa.

Ja onnellisesti olemme olleet naimissa jo 12 vuotta! Mies ei myöskään harrasta mitään äijien ryyppyreissuja, jotka tuntuvat olevan välttämättömyys joissain porukoissa.

Siitä olen samaa mieltä, että tietenkään parisuhteeseen ei voi mennä ajatuksella, että muuttaa toisen ihmisen. Jos mies on enemmän puhumaton perusäijä, turha odottaa mitään runomatineoita ja kynttiläillallisia, siitä olen samaa mieltä. Sen oman miehen sielunelämän olisi kyllä syytä tutustua syvällisemmin, mutta haasteena on usein se, että miehille tunteista ym. puhuminen on vaikeampaa.

Uskotteko niin pohjimmiltaan useiden erojen syy on naisten omistushaluisuus miehen suhteen ja se, että nainen olettaa miehenkin lasten saannin jälkeen olevan "nainen". Siis, että nykypäivän mies osaa ja tekeekin naisten hommia, jonka lisäksi tietysti käy palkkatyössä ja hoitaa miesten hommat. Ja naiset haluaa, että miehelläkin olisi yhtä vahva lapsien hoitovietti ja yhtä vahva romantiikan halu kuin NAISELLA on. Onko se väärin jos mies on epäromanttinen? Miehethän usein ovat enemmän suoran toiminnan ihmisiä ja jopa juntteja. Haluaako naiset että mies onkin "nainen"? Nuiva suhtautuminen miesten harrastuksiin, miehen oman ajan tarpeeseen ja sen sellaiseen aiheuttaa pidemmän päälle ahdistumisen ja nainen karkoittaa miehen tiehensä. Pohjimmiltaan elemässä on tarkoitus viihdyttää itse itseään, ei viihdyttää itseään muiden avulla.

että esimerkiksi aika, jolloin kotona on kuukauden ikäinen koliikkivauva, ei ole oikea viikon eräreissulle kaverien kanssa, ellei todella ole mahdollista tarjota samaa mahdollisuutta myös sille vauvan kanssa valvovalle, väsymystä itkeskelemvälle vaimolle. Jos on yhdessä hankittu jälkikasvua, eivät perheen aikuiset voi tulla ja mennä ihan miten sattuu, vaan asioista pitää sopia ja neuvotella, ja joskus voi olla tarpeen myös muutta suunnitelmia.

Tämä on tosielämän tapaus lähipiiristä, ja kyllä minustakin tuo oli jo ko. mieheltä kohtuuton tapa toimia. Oma mieheni oli asiasta tismalleen samaa mieltä.

onko miettitty sitä, että naiset eivät mikä miehelle on ELÄMÄSSÄ tärkeää? Kaiketi ensin pitää olla hyvä elämä, sitten vasta hyvä liitto? Karkeita esimerkkejä ovat nämä "kiellot" esim. kaverien kanssa lomailuun. Monelle naiselle näyttää olevan todella punainen vaate jos mies haluaa viettää vuosittain viikon jossain kaveriporukalla ryypäten/kalastaen tms. Siis 1/52 osa vuodesta! Tuo on ilmeisesti jotain niin töykeää, että sitä ei voi hyväksyä "normaaliin perhe-elämään" ja sitä harrastaa vain kakarat.

Avioeroja on tutkittu runsaasti naisten ja lasten näkökulmasta, mutta miesten kokemukset ovat jääneet vähemmälle selvittämiselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan miehet eivät täysin ymmärrä, mikä on vaimolle tärkeää avioliitossa. Taloudellinen turvallisuus tai lasten etu eivät enää riitä pitämään avioliittoja koossa, vaikka tutkimuksessa haastatellut miehet yllättävän usein uskoivat näin. Eronneet miehet eivät näytä tiedostaneen avoimen vuorovaikutuksen ja elämyksellisyyden suurta merkitystä avioliiton koossapysymiselle. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, teologian maisteri Jari Koskela selvittää väitöskirjassaan hylätyiksi tulleiden miesten näkökulmaa naisten käynnistämissä eroissa.

Se on niin säälittävää kuinka monet naiset uhrautuu vaikka puolikuolleena hoitamaan asiat yksin, vain sen takia ettei vaan näytä muiden silmissä liian omistushaluisena. Se on hirveän raskas taakka kun ei jaksais mutta kun sen miehen kuitenkin pitää päästä. Kyllä sen elämän on kummankin osalta muututtava.

joillekin (oikeastaa useille) naisille tuntuu, että olevan vaikeaa käsittää miten jokavuotinen jätkäporukan reissu ulkomaille/lappiin voisi olla sopivaa kun elämään on astunut vaihe Aivolitto. Siis milloinkaan, edes kun lapsi on täysin terve.

Joillekin miehille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että esimerkiksi aika, jolloin kotona on kuukauden ikäinen koliikkivauva, ei ole oikea viikon eräreissulle kaverien kanssa, ellei todella ole mahdollista tarjota samaa mahdollisuutta myös sille vauvan kanssa valvovalle, väsymystä itkeskelemvälle vaimolle. Jos on yhdessä hankittu jälkikasvua, eivät perheen aikuiset voi tulla ja mennä ihan miten sattuu, vaan asioista pitää sopia ja neuvotella, ja joskus voi olla tarpeen myös muutta suunnitelmia. Tämä on tosielämän tapaus lähipiiristä, ja kyllä minustakin tuo oli jo ko. mieheltä kohtuuton tapa toimia. Oma mieheni oli asiasta tismalleen samaa mieltä.

onko miettitty sitä, että naiset eivät mikä miehelle on ELÄMÄSSÄ tärkeää? Kaiketi ensin pitää olla hyvä elämä, sitten vasta hyvä liitto?

Karkeita esimerkkejä ovat nämä "kiellot" esim. kaverien kanssa lomailuun. Monelle naiselle näyttää olevan todella punainen vaate jos mies haluaa viettää vuosittain viikon jossain kaveriporukalla ryypäten/kalastaen tms. Siis 1/52 osa vuodesta! Tuo on ilmeisesti jotain niin töykeää, että sitä ei voi hyväksyä "normaaliin perhe-elämään" ja sitä harrastaa vain kakarat.

Veikkaan ettei monellakaan naisella olisi mitään noita kaverireissuja vastaan, jos he sitten itsekin pääsisivät kerran vuodessa viikon matkalle itsekseen/ystäviensä kanssa. Jos tuollainen "tärkeä" reissu suodaan miehelle, niin toki se sitten pitää suoda naisellekin. Jos ei, niin eihän se ole ihme, jos vaimo alkaa parin vuoden päästä asiasta miehelleen "nalkuttaa". Vai?

noin vain valittamatta vaimonsa vaikkapa viikon rantalomalle kaverien kanssa, ja hoitavat lapset ja kodin?

Epäilen että nämä kaverien kanssa viikoksi Leville/Turkkiin tms. reissut aiheuttavat hankausta ja epäluuloja yhtä lailla sekä naisissa että miehissä. Joskus syystäkin, joskus ei.

Oma mieheni saa itse päättää menemisistään, aikuinen kuin on. Viikon hupireissuille ei ole kyllä koskaan halunnutkaan, viikonloppuja on ollut pois kaveriensa kanssa.

joillekin (oikeastaa useille) naisille tuntuu, että olevan vaikeaa käsittää miten jokavuotinen jätkäporukan reissu ulkomaille/lappiin voisi olla sopivaa kun elämään on astunut vaihe Aivolitto. Siis milloinkaan, edes kun lapsi on täysin terve.

Joillekin miehille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että esimerkiksi aika, jolloin kotona on kuukauden ikäinen koliikkivauva, ei ole oikea viikon eräreissulle kaverien kanssa, ellei todella ole mahdollista tarjota samaa mahdollisuutta myös sille vauvan kanssa valvovalle, väsymystä itkeskelemvälle vaimolle. Jos on yhdessä hankittu jälkikasvua, eivät perheen aikuiset voi tulla ja mennä ihan miten sattuu, vaan asioista pitää sopia ja neuvotella, ja joskus voi olla tarpeen myös muutta suunnitelmia. Tämä on tosielämän tapaus lähipiiristä, ja kyllä minustakin tuo oli jo ko. mieheltä kohtuuton tapa toimia. Oma mieheni oli asiasta tismalleen samaa mieltä.

ruikuttaa. Ruikuttaa, ruikuttaa, ruikuttaa ja ruikuttaa.

Itkeä ja ruikuttaa, s**tana.



Tämäkin ketju täynnä äijien ruikutusta.



Tässä nyt yksinkertainen neuvo: ÄLKÄÄ MENKÖ NAIMISIIN!

Eläkää elämäänne miesporukoissa ja laittakaa piuhat poikki, etteivät akat onnistu huijaamaan teitä lisääntymään.