Antaisitko lapsesi mennä kylään sellaiseen perheeseen, jossa...
Isä on ex huumeriippuvainen, ollut useita vuosia vankilassa rötöstelyjen takia. Jos siis saisit tietää jostakin nämä taustat.
Käyttänyt huumeita 14-vuotiaasta kolmekymppiseksi asti, mutta sittemmin lopettanut ihan hoitolaitoksen tuen säeistämänä + lopettanut rikokset, löytänyt elämänsä rakkauden ja asuu nykyisin kaukana niistä entisistä porukoista/kuvioista. Heillä olisi myöskin siisti koti.
Ja ajatellaan että noista miehen hommien lopettamisesta on 6-7vuotta, siinä vaiheessa kun teidän lapset tutustuis.
Lapsen äiti on sitten ihan kunnollinen kansalainen, ei ole koskaan käyttänyt huumeita, ei rikosrekisteriä, on töissä ja niin pois päin. Mieskin olisi nykyisin myöskin töissä.
Perusteluja kehiin sit kans!
Kommentit (75)
etten halua tutustua hänen mieheensä tms...
Oikeasti, en tutustu kenenkään muunkaan mieheen, miksi siis sinunkaan?
On siinä ollut ihan aikaa ja ei se toipuminen koko ikää kestä.
Ja kelle tahansa teistäkin voi puhjeta esimerkiksi sairautena riippuvuus johonkin muuhun asiaan. Vaikka sitten siihen alkoholiin. Tai mihinkä muuhun vaan, niin kun tuossa sanoin! Olempa nähnyt ihmisiäkin jotka ovat riippuvaisia muovista ja syövät sitä... Sekin johtaa kuolemaan.
Riippuvuudet, masennus, ahdistushäiriö, paniikkihäiriö ja tälläiset.. on sairauksia joita halveksitaan jostain kumman syystä, vaikka ne on vakavia sairauksia!
Jokainen noista on osaks korvien välissä ja sitten toinen osa on se mikä aiheuttaa niitä fyysisiä oireita.
Riippuvuudesta kärsiviä henkilöitä syytetään aina että he ovat itse aiheuttaneet riippuvuutensa... Ja halveksitaan siksi. No mieheni aiheutti, mutta oli lapsi ja ei täyd. tiedostanut seurauksia.
Masennuksen, ahdistuksen ja paniikin väitetään puolestaan taas olevan säälin hakemista ja teeskentelyä. Vaikka totuus on useimman kohdalla kaukana tosta!!
Tälläistä se on. >:(
" Musta on kurjaa, että aloittaja tuomitsee minut
etten halua tutustua hänen mieheensä tms...
Oikeasti, en tutustu kenenkään muunkaan mieheen, miksi siis sinunkaan? "
Mun lapsi käy sellaisessa perheessä missä huumeriippuvainen isä asuu poikansa kanssa vanhempiensa luona.
Antaisin mennä kylään, jos vanhemmat vaikuttaisivat täyspäisiltä ja normaaleilta. Aina voi tehdä "parannuksen", eikä lapsia saa syrjiä heidän vanhempiensa menneisyyden vuoksi.
Mutta 57:n perheessä (sori nyt vaan) ei vaikuta asiat olevan ihan kunnossa. Minuakin vähän epäilyttäisi, jos perheenäitikin pelkäisi miehensä retkahtamista. En silti varmaankaan kieltäisi kyläilyä jos varsinaisia viitteitä retkahduksesta ei olisi.
" Musta on kurjaa, että aloittaja tuomitsee minut
etten halua tutustua hänen mieheensä tms...Oikeasti, en tutustu kenenkään muunkaan mieheen, miksi siis sinunkaan? "
mutta lasteni kavereiden isät eivät ole kuuluneet heihin, ei se minusta kovin outoa ole... Muutaman miehen tiedän naamatutuksi, mutta en heitä muuten tunne.
Eli toivottavasti teidän tilanteessa ei totuus tule koskaan julki, niin ei tule ongelmia lasten ja kavereiden kanssa?
Mutta kuten olet huomannut, osa ei anna ja osa antaa, joten ei teillä ihan huonosti mene!
että olisin varautunut, mutta antaisin. Nyt en enää oikein tiedä... Mutta se ei johdu miehen taustasta, vaan ap:n antamasta vaikutelmasta, siis hänestä itsestään. En tiedä haluaisinko lapseni olevan jonkun noin fanaattisen, helposti kiihtyvän ja ärsytysherkän kanssa tekemisissä. Siis sellaisen vaikutelman sinusta ap. saa.
Voihan olla että luomasi kuva johtuu siitä, että olet niin epätoivoinen lapsesi kaveriasiasta ja siksi kiihdyt. Mutta ihan totta sinusta saa jotenkin huonon, epävakaan vaikutelman. Olen pahoillani!
Siis miehesi puolesta voisin päästää, mutta jos puhuisit minulle noin, niin en takuulla päästäisi...
Kaivoin provotutkani esille ja kyllä, punaista näyttää. Olisikohan aika keksiä parempi harrastus, AP?
Ja siltä varalta, että olisit tosissasi: nyt voisi ehkä olla peiliinkatsomisen paikka. Ei miehelläsi, vaan sinulla. Juuri niin, sinulla. Esitit kysymyksen, johon kaipailit vastauksia ja perusteluja. No, toivomasi piti. Sen sijaan, että olisit asiallisesti heittänyt vasta-argumenttia kehiin, aloit syytää loukkauksia ja yritit syyllistää muita miehesi mahdollisesta retkahtamisesta. Ihan vain tiedoksi, että vaahtosuisella fanatismilla ei ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin voi
vaikuttaa kuin korkeintaan päinvastaisesti, vaikka kuinka olisi hyvällä asialla.
Ja lopuksi vielä vastaus kysymykseen: kyllä, päästäisin lapseni kotiinne leikkimään.
..että en päästäisi. Narkkari on aina narkkari, alkoholisti on aina alkoholisti jne, taistelu on ikuinen, repsahtaminen voi tapahtua minkä tahansa mullistavan asian edessä.
Itse voisin tulla, sillä olen aikuinen, lapsi taas ei. Lasta haluan suojella niin paljon kuin pystyn. Riskejä en halua ottaa lapsen kohdalla, joita ei ole pakko ottaa.
Narkkari on aina narkkari, alkoholisti on aina alkoholisti jne, taistelu on ikuinen, repsahtaminen voi tapahtua minkä tahansa mullistavan asian edessä.
että ei se nyt ihan noinkaan ole, ainakaan aina. Huumeista on ihan mahdollista päästä eroon sillä tavalla, ettei enää jälkeenpäin tee mieli eikä retkahda tai tule kamankäyttö mieleen vaikeissakaan elämäntilanteissa. Ja siten, että vaikka tarjottaisiin, ei ottaisi.
eikös tää ap aiemmassa, samantyyppisessä aloituksessaan kertonut myös, että mies oli istunut vankilassa taposta..?
näitä ulkoistettuja lapsia, jotka sitten teininä luuhaavat kaupungilla tai ostarissa, kun vanhemmat haluavat lasten leikkivän ulkona ja kukaan ei tiedä mitä siellä tehdään ja vanhemmat ei tunne lastensa kavereita.
Niin entäpä jos lapsesi haluaa?
Mutta, ainii, eiku...
Hänhän on sun alaikäinen heitto hernesäkki ja sanelee menemään sun pillin mukaan.
Sä et voi edes lapses takia yrittää. Ja se et yrittää, nii siinä ei menetä mitään. Mutta jos jättää yrittämättä, siinä kyllä menettää.
Ja ennen tutustumista ei voi tietää vaikka miten hyvät ystävät niistä vanhemmistakin voisi tulla. Olisi mustakin kiva saada uusia ystäviä aina ja eikä sitten mitään sellaista kuiskuttelua seläntakana ja kiusallista tunnetta, et eipä voida mennä noille kun noiden isä on JOSKUS ollut tuollainen.