Jos vahnemmat ja lapsi saisivat valita, oma tai jaettu huone, 100 % valitsee oman.

Jos olisi tasan kaksi vaihtoehtoa, senkun valitsisi, ei raha-asioita mukana valinnassa.



Nämä yhteiselon puolesta hehkuttavat ottaisivat aivan varmasti tilavan asunnon, jossa jokaiselle oma huone, jos siihen olisi varaa. Mutta kun itselllään ei ole, ja jollain toisella on, pitää hehkuttaa lasten huoneen jakamisen ihanuutta. Joopa joo.... Ihan selvästä asiasta pitää tehdä kauhea haloo. Jokainen pötkikööt avuilla ja huonelukumäärällä, joita on saatu, mutta tosiasiasta on turha kiistellä! Aina ei voi valita. Ja pitäisi pystyä ajattelemaan vähän pidemmälle kun lapset kasvavat..

mutta lapset haluavat jakaa huoneen.

ottaako oman huoneen vai pikkusiskon (4v) kanssa yhteisen. Valitsi yhteisen.

haluavat nukkua samassa huoneessa, ihan ehdottomasti.



että näin, ap tää sun 100% murenee tässä...

Tosin tuo 8v täyttää syksyllä 10.



Voi olla että teini-iässä haluaa oman huoneen. Silti olen sitä mieltä ettei oma huone ole mikään välttämättömyys lapselle. Monia asioitahan lapset haluaa eikä kaikki ole suinkaan heille hyväksi.

Minusta _lapsi_ on enemmän alle 10-vuotias kuin yli 10-vuotias.

yksikään ei halua nukkua yksinään vaan samassa huoneessa. Erittäin harvoin leikkivätkään yksin missään vaan aina pitää olla kaveri.

Tällä hetkellä meillä on talossa kaksi makkaria tyhjänä ja yksi vierashuoneena, kun lapset (7-, 5- ja 2-vuotiaat) haluavat olla meidän vanhempien kanssa samassa huoneessa. Onneksi se huone on niin iso (26m2) että ollaan mahduttu.

Mutta nyt kai taistellaan siitä, että miksi tänä päivänä syyllistetään kaikesta jos ei ole varaa ostaa niin iso asunto niin sitten olisi pitänyt osa lapsista jättää tekemättä........



Minä ajattelen asian näin asumme mieluummin hyvällä alueella Helsingissä jossa on arvostettu koulu 200 metrin päässä. Okei se tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että lapset jakaa nyt huoneen. Mutta se ei tarkoita samaa esim kymmenen vuoden päästä silloin olemme velattomia ja meillä on varmasti varaa ostaa paljon isompi asunto ja sitten on omat huoneet.



Kun tänäpäivänä on asiat mennyt niin, että nuoret parit muuttaa vaikka karmeilla lainoilla kaksiosta kolmioon heti plussa testin tehtyään kun täytyyhän sillä nuppusella olla oma huone ??? Ja sama toistuu kun tulee toinen mukula heti perään. Ihme vauhti sokeus vaivaa nykyään kaikkia.



Heti nyt kaikki mulle tänne !!!!

Mutta nyt kai taistellaan siitä, että miksi tänä päivänä syyllistetään kaikesta jos ei ole varaa ostaa niin iso asunto niin sitten olisi pitänyt osa lapsista jättää tekemättä........

!

Ja koskee muutakin kuin tuota oma huone -juttua. Onko se esim huoneen jakaminen sisaruksen kanssa niin kamala asia että parempi olisi ollut jäädä syntymättä? Tai jäädä ilman sitä sisarusta? Jos koko elämää ajatellaan niin tuo pieni jakso kun "joutuu" asumaan samassa huoneessa versus se olemassa oleva sisarus - kummallekohan puolelle vaaka kallistuu kun ilot ja vaiva punnitaan?

Joku jankkasi tuota oikein moneen kertaan.



Toisaalta jos et hanki/saa kuin yhden lapsen olet täysi itsekäs sika jonka ei olisi pitänyt edes hommata sitä yhtä jos ei halua kaveria tarjota.



Nämä on näitä av:n totuuksia joissa ei ole järjen hiventäkään.



T 12

Eli huoneet olisi molemmille, mutta näin ollaan. Saavat nukkua samassa huoneessa siihen asti kun haluavat.



Meillä on kaksoset ja jotenkin minusta tuntuu, että ihmiset hyväksyvät tämän järjestelyn helpommin. Ehkä ne todella luulee kaksosten välillä olevan jokin maaginen yhteys, jota ei saa rikkoa ;)

mitä ihmettä ne enää kymmenen vuoden päästä tekee omilla huoneilla? Nehän on muuttamassa pois kotoa jo silloin.

siihen on ihan turha jankata vastaan. Tai sitten olisin jo huolissani.

jos vaikka lapset ovat nyt pieniä niin tuon 10 vuoden aikana varmaankin ehtivät sen koulunkäyntinsä aloittaa...

niinkuin 8 v siskonikin. Ekat kaksi vuotta päätimme silti jakaa saman huoneen, mutta kun olin 14 v, niin halusin ottaa oman huoneeni käyttööni, vaikka pikkusiskoni olisikin halunnut vielä jakaa huoneen kanssani. Sai sisko sopeutua omaan huoneeseensa 10 vuotiaana siis.



Oli jotenkin outoa ja yllättävää havaita, "ai ettäkö omaan huoneeseen!?", silloin kun muutimme, vaikka olinhan nänyt kun omakotitaloamme rakennettiin...

Ennen kuin mukulasi edes kouluun menevät.

Miksi sitten sotkeennut tähän??

19 vanhimmat lapset on koulussa ja tarkoitus on asua tässä missä asumme hamaan tulevaisuuteen. EI ole suunnitelmia koulutilanteen muuttumisesta.

Miksi sitten sotkeennut tähän??

Mitäs riitelet täällä.