Nuoret "varattomat" perheet

Ollaan kolmen pienen lapsen perhe, molemmat meistä on ale 30 vuotiaita, toinen vaan käy töissä, asuntolaina, rahasta todella tiukkaa...rahahuolet saa molempien pinnan kireälle ja riidellään jatkuvasti. aina täytyy miettiä todella tarkkaan onko nyt varaa ostaa mitäkin ja mitä sitten kun kohta pitää jo ostaa lapsille taas vaatteita, riittääkö rahat sitten ruokaan. ja jatkuva laskujen kierre..huoh...asutaan jo nyt ihan liian pienessä kodissa näin isolle perheelle, mutta isompaan ei vain yksinkertaisesti ole varaa. Pelkään että köyhyys kuluttaa rakkaudenkin ajallaan kun vaan tapellaan ja tapellaan...onko muilla samanlaisia ongelmia /onko ollut??? miten tätä voi jaksaa ja miten tästä selvitään, onko tämä loputonta? vertaistuki ois kiva

Tunnistan ongelmasi!

Meillä kohta kolme lasta, ja rahat on tiukilla( osittain johtuu miehen vanhoista veloista, mitkä onneksi on tämän vuoden loppuun mennessä pois! Sitten varmasti helpottaa.

Mutta kannattaa välttää kaikki "turha" Meilläkin lehdet lopetettu, netistä en kyllä luovu.

Ja yritän tehdä perus terveellistä kotiruokaa itse.

Meillä minä olen kotona äitiyslomalla, mutta teen viikonloppuisin töitä! Se tuo muutamia extra satasia kuussa, mikä todellakin auttaa mukavasti!

Eli jos sinulla on mahdollisuus tehdä osa-aikaista töitä, sillä välin kun isä on lasten kanssa, niin tee se :)

Työllä nyt ei sinäällään ole väliä, koska väliaikainen tilanne on kyseessä, joskus kun aika koittaa, niin sitten tietenkin kokoaikaiseen työhön.

Mutta tsemppiä teille! Kyllä asiat tuppaa hoitumaan, etenkin jos laittaa asiat menemään oikeaan suuntaan.

Meilläkin välillä riidellään raha asioista, mutta uskomme että asiat tulevat muuttumaan ajallaan.

vaan mutta elämänne kuulostaa _minun_ korviini maanpäälliseltä helvetiltä. Kuinka ihmeessä jaksatte jatkuvaa kituuttamista? Ja ei, en tarkoita että että onni löytyy jatkuvasta rahanpolttamisesta, niukkuudessa eläminen pakonsanelemana kuulostaa vaan mielettömän ahdistavalta.

Näin mahdollistamme sen että voin olla lasten kanssa kotona kun he ovat pieniä.

Mitä sellaista meiltä puuttuu mitä ilman et itse tulisi toimeen?

Ja usko tai älä vaikka olisin palkkatöissä meillä ei muussa elämäntavassa juurikaan muutosta tapahtuisi, paitsi matkustelesimme enemmän.

Tulemme esim. hyvin toimeen ilman telkkaria. Rakastamme mökkeilyä. Meillä on mökki järven rannalla ja siellä ei ole edes sähköä. Siellä vietämme koko kesän.

Kai me olemme sitten jotenkin askeettisia kummajaisia kun jopa nautimme tälläisestä elämästä.

Ainoa mitä oikeasti kaipaan on matkustelu. Eniten haaveilen pääsevämme englantiin, jossa asuin nuorempana. Nyt olisi aikaa matkustella,rahat ei vaan riitä. Sitten kun palaan töihin ei ole riittävästi aikaa matkustella

ehkä pärjäisimme ilman autoa.. opinnot ovat ihan lopussa eikä ole yhtään kirjallisia töitä tehtävänä, joten en voi opintotukeakaan nostaa.. onneksi äitiyspäiväraha ei sentään ole minimi kun opiskeluaikana on aiemmin tullut kaikki viikonloput lähes töitä tehtyä..

Ehditte vielä myöhemmin ottaa asuntolainan ja ostaa omaksi sopivan.

Myytte asunnon ja muutatte vuokralle sopivankokoiseen asuntoon. Pienien tulojen takia olette oikeutettuja asumistukeen. Kenties myös toimeentulotukeen.



Jatkuva huoli toimeentulosta ei tee hyvää kenellekään perheenne jäsenistä. Vuokralla asuminen on yleistä, ei mitenkään hävettävää, ja se helpottaisi stressiä mahdottoman paljon. Eikä ole mitään estettä ettekö voisi ostaa omaa sitten kun rahatilanne on parempi.

täällä on yksi toinen nuori varaton perhe..

olemme hieman alle 30 vuotiaita ja meillä on kaksi lasta. Minulla on opinnot loppusuoralla ja mies on töissä. asutaan vuokralla kolmiossa pk-seudulla ja se on lähes tonnin.. asuntohakemukset on vetämässä edullisempaan mutta eihän sieltä mitään kuulu kun ei olla asunnottomia.. joten tuntuu että ollaan tässä kämpässä loukossa.. kirpparilta ostetaan lähes kaikki paitsi lasten kengät oikeastaan.. haluaisin että lapsilla olisi laadukkaat vaatteet en siis mitään muotimerkkivaatteita vaan esim. goretex kengät ja reimatec haalari vaikka käytettynäkin, koska olen ne hyviksi havainnut.. itsellemme ei osteta tuskin mitään uutena.. meille ei tule lehtiä, vakuutukset on halvimpia ja vaan tapaturmavakuutukset, kotivakuutus ja liikennevakuutus.. kohta jään kotihoidontuelle koska en halua laittaa vauvaa vielä päiväkotiin. kyllä pitää myöntää että kun on tiukkaa niin henkisesti on raskasta ja sitä päivää odotamme että molemmat ovat töissä. enää noin vuosi pitäisi kituuttaa. emme saa ole sossuasiakkaita ja rahaa on jonkin verran säästössä asuntotilillä. rahaa menee ruokaan liikaa, mutta halutaan antaa lapsille terveellistä ruokaa eikä aina syödä makaronia yms..kasvikset on aika kalliita kun niitä tarvitsee paljon.. emme tupakoi tai käytä alkoholia..bruttotulot on kuussa noin 2800e

Hei, tuli vaan mieleen kun sanoit pääkaupunkiseudulla asuvasi niin vinkiksi että täälläkin toimii eu-ruokapupisteitä. Niistähän voi saada ihan niitä peruselintarvikkeita, joten kun hakee sieltä, niin menee vähemmän rahaan ruokaan.

kasvikset tosiaan on aika kalliita nykyisin, joten meillä tulee ainakin suosittua pakastevihanneksia ...

vaan mutta elämänne kuulostaa _minun_ korviini maanpäälliseltä helvetiltä. Kuinka ihmeessä jaksatte jatkuvaa kituuttamista? Ja ei, en tarkoita että että onni löytyy jatkuvasta rahanpolttamisesta, niukkuudessa eläminen pakonsanelemana kuulostaa vaan mielettömän ahdistavalta.

Näin mahdollistamme sen että voin olla lasten kanssa kotona kun he ovat pieniä.

Mitä sellaista meiltä puuttuu mitä ilman et itse tulisi toimeen?

Ja usko tai älä vaikka olisin palkkatöissä meillä ei muussa elämäntavassa juurikaan muutosta tapahtuisi, paitsi matkustelesimme enemmän.

Tulemme esim. hyvin toimeen ilman telkkaria. Rakastamme mökkeilyä. Meillä on mökki järven rannalla ja siellä ei ole edes sähköä. Siellä vietämme koko kesän.

Kai me olemme sitten jotenkin askeettisia kummajaisia kun jopa nautimme tälläisestä elämästä.

Ainoa mitä oikeasti kaipaan on matkustelu. Eniten haaveilen pääsevämme englantiin, jossa asuin nuorempana. Nyt olisi aikaa matkustella,rahat ei vaan riitä. Sitten kun palaan töihin ei ole riittävästi aikaa matkustella

Ihan varma en ole, mutta luulisin, että olet se, joka sanoi elävänsä lapsineen perunalla, porkkanalla ja kananmunalla vuosikymmenestä toiseen viiden lapsen kanssa.

En jaksa tätä käsittää. On tottakai jokaisen perheen oma asia, mihin rahansa laittaa ja kuinka monta lasta tekee, mutta sitä en jaksa ymmärtää, että omat halut menevät jo olemassa olevien lasten tarpeiden ohi.

Lapsiltasi puuttuu

1) monipuolinen ravinto. En tarkoita tällä sushia vaan sitä, että ruoka on vaihtelevaa, terveellistä ja monipuolista. Välillä vihanneksia ja hedelmiäkin, täysjyväleipää jne. Jos ruoasta joutuu kaiken aikaa tinkimään, on selvää, että lapsia on tehty enemmän kuin pystytään elättämään ja että uudemmat tulokkaat ovat oleellisesti huonontaneet jo olemassa olevien lasten hyvinvointia.

2) mahdollisuus harrastaa

3) normaalit vaatteet, urheiluvälineet ja vapaa-ajanvietto. Olen varma, että alle 10-vuotias nauttiikin mökkielämästä ja on ehkä jopa valmis luopumaan terveellisestä ravinnostakin mökkilomien hyväksi, mutta teini tarvitsee sosiaalista elämää. Monesti se sosiaalinen elämä maksaa jotakin.

4) Erilaiset elämykset esim. leirikoulut, kevätretket, huvipuistot tms. Olen varma, että pienemmät lapset nauttivat luontopoluista ja lähimetsästä, mutta isommat haluavat yleensä avartaa maailmaa.

En ymmärrä, miksi niin moni vanhempi uskoo, että oma tarve saada uusi vauva on tärkeämpi kuin niiden olemassa olevien lasten tarpeiden täyttämisen. Meillä on keskituloinen perhe, bruttotulot noin 4500 euroa. Meillä on kaksi lasta emmekä enempää voi hankkia, koska lisälapset oleellisesti huonontaisivat jo olemassa olevien lastemme mahdollisuuksia. Haluamme tarjota lapsillemme rakkautemme lisäksi muutakin. Heillä on harrastuksia, kiva koti, mukavia tapahtumia, kaverisynttäreitä, koko perheen yhteistä harrastusta jne. Emme tuhlaa ulkomaanmatkoihin ja meilläkin on mökki, jossa vietämme kesät. Tuhlaan hiukan luomuruokaan, toki halvemmallakin voi ruokaa ostaa, mutta tavoitteenani on pyrkiä saamaan lapselle terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Opiskeluaikoina söin puuroa ja herne-maissi-paprikavettä ihan riittämiin. Lapsilleni en sellaista elämää tarjoa, ja olen ajat sitten haudannut haaveen kolmannesta.

Kyse on perusrealismista eikä mistään korkeammasta matematiikasta. Köyhälläkin on oikeus lisääntyä, mutta jos elämä on pelkkää taistelua toimeentulosta, on jotain pielessä. Jotain on tehty väärin. Meillä kaikilla on vastuu lapsistamme, ja on raukkamaista todeta, että minulla on yhtä suuri oikeus saada yhtä monta lasta kuin tuolla rikkaallakin. Et voi saada yhtä monta Audia, et yhtä monta ulkomaanmatkaa, et hienoja merkkivaatteita etkä kalliita ravintolaillallisia. MIksi ihmeessä kuvittelet, että voit tehtailla niitä lapsia samassa tahdissa?

Kyllä se nyt vaan on niin, että jokainen meistä elää valitsemaansa elämää, mutta on törkeää vaatia lapsia elämään oloissa, joissa "rakkaudella" pitäisi täyttää maha. Ei se ole rakkautta vaan itsekkyyttä. Järkevät vanhemmat - köyhätkin - mitoittavat lapsilukunsa sen mukaan, miten pystyvät lapsensa elättämään eivätkä huoletta ja surutta tehtaile niitä lisää elämäntilanteessa, jossa ei yksinkertaisesti siinä ole mitään järkeä.

Ja kyllä, olen tehnyt elämässäni oikeita valintoja ja saanut lapseni aika vanhana. Halusin ensin opiskelut pois alta ja sitten työpaikan. Esikoisen sain sitten 30-vuotiaana. Nyt on tilillä rahaa pahan päivän varalle ja omaisuutta, jota myydä, jos jotain sattuisi.

Nykynuoret on tosiaan hemmoteltuja. Kun mitään muuta ei keksitä, haukutaan omia vanhempia, jotka ovat kasvattaneet lapsensa niin huonosti. Mistään ei oteta itse vastuuta. Aina vika on jonkun muun. Fakta kuitenkin on, että jokainen meistä on omista tekemisistään ihan itse vastuussa. Ehkä jotkut ovat saaneet vanhemmiltaan vähän paremmat eväät, mutta surkeistakin oloista on ponnisteltu hvyään elämään. Turha sitä syyllistä on etsiä muualta kuin omasta navasta. Jos kyvyt, taidot ja lahjat eivät riitä, pitää miettiä jotain muuta. Yksinkertaista, eikö?

eli ensin kävitte koulut, saitte töitä ja vakipaikat,hankitte autot,veneet ja asunnon. Luuletteko olevanne jotenkin selvillä vesillä? Elämä voi yllättää: kenestä tahansa voi tulla hetkessä Yh, voitte sairastua, menettää toimeentulonne ja säästönne..jne.

Jos kaikki hankkisivat lapsia sen mukaan mihin on varaa, yhteiskunnalla olisi paremmin elättää myös nämä jotka vastoin omaan tahtoaan joutuvat tähän tilanteeseen. Mutta ei, kun on vauvakuume ja naapurin nikopetteri on niin ihkupihku että pitäähän meillekin niitä neljä saada vaikka nyt ei ole koulutusta, työstä puhumattakaan. Kyllähän sossu maksaa.

Nää on just niitä tyyppejä, jotka tappaa (=abortoi) lapsensa jos sattuu vahinko silloin ku vasta opiskelee tms. Kaikki ei kato oo niin julmia ;)

meidän tulot alle 2000 e /kk jatkuvasti, kaikki tuet mukaan luettuna. Asutaan vuokrakolmiossa, auto on, rahat riittää ruokaan, vaatteisiin ym. Hankinnat täytyy miettiä, mutta välttämättömät saadaan aina ostettua. Rahat ei kyllä riittäisi, jos laskematta ostettaisiin mitä milloinkin tuntuu. Eikä riittäisi suuriin lainoihin jne. Niin, ja ei ole aikuisilla kallita harrastuksia, tosin on kyllä varaa hankkia toisinaan myös aikuisille ei-välttämättömiä asioita, ihan siksi että halutaan. Lapset ei jää nyt vaille mitään, en nyt erityisesti keksi, mitä sellaista eivät saa mikä tekisi ne onnellisimmaksi. No, kun lapset isompia varmaan rahantarve kasvaa- tosin on odotettavissa, että meidän tulot myös kasvavat. Se, että elämä ei ole valmiina lasten tullessa, ei tarkoita, että eteenpäin ei voisi mennä. Opiskella voi, uralla edetä, tulot nousta..

Ap:lle neuvo:

Rahasta kannattaa puhua rauhassa, suunnitella mitä tarvitaan, missä säästetään, mitä hankitaan milloinkin, mikä on kiireellisyys/tärkeysjärjestys jne. Sopia rauhassa ja pyrkiä pitämään kiinni.

Kannattaa miettiä, missä voi säästää. Asiat saa myös usein hankittua halvemmalla, kun näkee vaivaa, lukee mainokset, käy kirpppiksillä, käyttää huutonettiä. Jos hankinnalla ei kiire, asian saa usein vähän vaivaa näkemällä/ sopivaa tarjousta odottamalla huomattavasti halvemmalla, kuin vaan heti ostamalla mistä helpoiten saa.

mutta poikani on asunut kannelmäessä ja hänellä ja kaverillaan oli vuokralla keskikokoinen kolmio,jotain 69 neliötä ja vuokra oli 740€ kuussa. Aika kalliita nuo teidän vuokrat siellä Helsingissä. Jos ei työt pakota olemaan siellä,niin tulukaa tänne pohjoiseen, täältä saa vuokrattua sievän remontoidun kaksion alle 500 ja tuossa meidän lähellä on uusi sievä omakotitalo myynnissä 126t€.

ja paljonko on ruokakulut viikossa. Mihin muuhun rahaa menee?



Näistä on helpoin lähteä karsimaan.



Meillä karsittu mm.



ei tule mitään maksullisia lehtiä ei edes Aamulehteä, kirjastossa käydään joka viikko, myös videot lainataan sieltä, ei vuokrata



toinen auto myyty, säästyy bensa, vakuutus ja käyttökulut ym. Kotona oleva käyttää yleisiä ja kun palaan aikanaan töihin voin kulkea yleisillä. Ja auton myynnistä saatu raha käytettiin pesukoneeseen, toiseen pakastimeen ja jäi vielä pahan päivän varalle



teen aina viikon ruokalistan, käyn 1x viikossa isoilla ostoksilla ja max. 1-2x haen täydennystä. Ei tule tehtyä heräteostoksia, osatan vain mitä listalla on, en enää lehtiä enkä muita heräteostoksia.



leivon 1x viikossa sämpylöita/leipää + jotain herkkua pullaa/piirakkaa tms. Lapset tykkää auttaa kovasti.



ei juoda mehua/limsaa/olutta /siideriä/alkoholia kuin max 1x viikossa. Ruokajuomana maito/piimä janojuomana vesi



Mustikoita /puolukoita poimittu pakkaseen, tuttavalta saatiin käydä poimimassa viinimarjoja ja omenoita joista tehtiin mehua pakkaseen.



käydään kirpputorilla ahkerasti ostoksilla /myymässä. Ainoastaan kodinkoneet ostettu uusina esim kaikki huonekalu tmeillä on joko sukulaisten vanhoja/kirpparilta osa entrattu oman maun mukaiseksi. Esim. sohvassa irtopäällinen.





Näin me saadaan rahat paremmin riittämään. Ja joskus kun rahaa jää säästöön mietitään yhdessä mitä kivaa tehdään sillä (kylpylä/elokuvat viikonloppumatka esim. viimeksi käytiin Turussa, yövyttiin hotellissa ja käytiin Kupittaan perhepuistossa, joka oli ilmainen)







Meillä yhteiset kuukausitulot bruttona n 2300€ (sis. miehen palkka, mun kotihoidontuki, lapsilisät)

Minä en myöskään hanki toista lasta vaikka haluaisin koska ei ole siihen varaa, kaikki on nykyään niin kallista.. Sen ymmärrän jos saa kaksoset/kolmoset kun siihen ei voi itse vaikuttaa.

Mutta koska ap:n tilanteessa maito on kaatunut jo pöydälle tai pikemminkin jäänyt siihen yön yli (:D oli pakko) toivon kaikkea hyvää lasten takia. Nyt teidän pitää vaan hyväksyä tilanne ja tehdä asennemuutos, käyttäkää paljon second handia, käykää lidlissä kaupassa jne. kyllä te pärjäätte jos haluatte.

mieltä, että ei tarvitse olla rikas eikä edes keskituloinen tarjotakseen lapselle onnellisen lapsuuden, MUTTA tilastot osoittavat täysin selkeästi, että köyhyys on riski lasten hyvinvoinnille. Eli keskimäärin pienituloisuus todella on yhteydessä lasten pahoinvointiin. Katso mitä tahansa selvitystä asiasta.

Tietenkin aina on poikkeuksia jne. mutta keskimäärin asia on noin.

Onko lapsen puolella oleminen niin väärin, että ei yhtää ajatella asioita kauas kantoisemmin.

Köyhä lapsuus on aina riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Jatkuva sentinvenyttäminen aivan varmasti uuvuttaa teidät, eikä jatkuvat riidatkaan hyvältä kuullosta.

on juuri se väärä asenne, että vain varakkaista perheistä tulee onnellisia lapsia, niistä tulee juuri niitä vaativia tyytymättömiä aikuisia, jotka vain vaativat eivätkä viitsi tehdä mitään itse. Köyhästäkin perheestä tulee onnellisia lapsia kun on vain välittävät vanhemmat.

Onko lapsen puolella oleminen niin väärin, että ei yhtää ajatella asioita kauas kantoisemmin. Köyhä lapsuus on aina riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Jatkuva sentinvenyttäminen aivan varmasti uuvuttaa teidät, eikä jatkuvat riidatkaan hyvältä kuullosta.

on juuri se väärä asenne, että vain varakkaista perheistä tulee onnellisia lapsia, niistä tulee juuri niitä vaativia tyytymättömiä aikuisia, jotka vain vaativat eivätkä viitsi tehdä mitään itse. Köyhästäkin perheestä tulee onnellisia lapsia kun on vain välittävät vanhemmat.

Tosiaan onnellisia lapsia tulee perheestä, kun perheestä, kun on välttävät vanhemmat. Mutta luitko yhtään, mistä on kyse?! Onko jatkuvan raha pulan uuvuttava ja jatkuvasti rahasta riitelevä vanhempi sinusta kyllin hyvä vanhempi.

Vanhempien riitely saa lapset voimaan pahoin, ei se ole mainitsemaasi välittävää vanhemmuutta.

me ollaan jo päälle 40v pariskunta, lapsia on viisi ja rahaa jää kahden auton ja viiden ihmisen ruokkimiseen ja vaatettamiseen kuussa 200-500 euroa. Sillä vaan pitää pärjätä.

Yritäs jotain myyntihommia siinä lastenhoidon sivulla. Niillä mäkin olen hankkinut voita leivän päälle (itse leivotun). Satunalleja, partyliteä, lasten tai aikusten vaatteita kotikutsuilla... Kaikki vaatteet kirpparilta ja käytetyt sinne takas. Ruokana perunaa, porkkanaa ja kananmunia.



t. jo 20 vuotta käyhäilyä

Taas tulee tommosia sikakommentteja "heiltä jotka osasivat tehdä kaiken paremmin". Pah.

Meillä tulevaisuudessa luultavasti sama tilanne kuin sulla nyt, tällä hetkellä meillä kuukauden ikäinen vauva ja rahat tiukilla (ollut aina). Ollaan vielä nuoria, vähän päälle 20v vanhempia ja koulut kesken. Ollaan päätetty, ettei tehä rahasta riitoja, vaikeetahan se on, kun välillä joutuu tiukilla elämään ja miettimään että minkä laskun maksaa ensimmäisenä että tulis mahdollisimman vähän ongelmia. Molemmilla nuorempana tyhmyys vei eteenpäin, minkä takia pikavipit painaa niskaan ja ulosottoon. Vaan kelläpä ei tässä maassa velkaa olis ? Meillä tällä hetkellä mies käy koulua ja tekee kahta duunii, ite saan äitiysloma-ajan palkkaa, pärjätään atm okei, mut pelottaa että samanlainen tilanne iskee meille, kuin mikä sulla on nyt.

Vaikka olette asianne jo kertaalleen sössineet, yrittäkää silti pitää kinni tuosta riidattomuudesta. Ulosotto vähenee pikkuhiljaa ja rahasta ei kannata riidellä, kuolinvuoteella olet onnellinen ihan muista jutuista kuin säästötilin saldosta.

Opetelkaa vaan tarkempaa rahankäyttöä ja koittakaa saada elämä raiteilleen, vaikka vähän niukemminkin.

me ollaan jo päälle 40v pariskunta, lapsia on viisi ja rahaa jää kahden auton ja viiden ihmisen ruokkimiseen ja vaatettamiseen kuussa 200-500 euroa. Sillä vaan pitää pärjätä.

Yritäs jotain myyntihommia siinä lastenhoidon sivulla. Niillä mäkin olen hankkinut voita leivän päälle (itse leivotun). Satunalleja, partyliteä, lasten tai aikusten vaatteita kotikutsuilla... Kaikki vaatteet kirpparilta ja käytetyt sinne takas. Ruokana perunaa, porkkanaa ja kananmunia.

t. jo 20 vuotta käyhäilyä

en ilkeilläkseni tai mitään sellaista, mutta _MITEN_ tuollaista elämää jaksaa? Olen itsekin ollut todella köyhä joskus opiskeluaikoina, mutta sen kesti kun tiesi että se päättyy.

Enkä todellakaan ole mikään hyvätuloinen (meitä on pari, yhteensä nettotulot noin 4500e) mutta silti nautin siitä, ettei _koko_ajan_tarvitse laskea.