Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto"
08.09.2012 |
"Suomen Lukiolaisten Liitto on yksi monista suomalaisista järjestöistä, joka on ottanut tavoitteekseen kieltenopiskelun valinnaisuuden lisäämisen ja pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta luopumisen suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
SLL:n puheenjohtaja Veera Svahnin mukaan liitto ei siis vastusta ruotsinopetusta, kuten se usein tiedotusvälineissä leimataan, vaan kannattaa valinnaisuuden lisäämistä kieltenopiskeluun.
- Suomen Lukiolaisten Liitto ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetuksen laatua ja kiinnostavuutta edistämällä, Svahn toteaa.
SLL:n näkemyksen mukaan kieltenopiskelussa peruslähtökohtana pitää olla, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta. Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Toinen kotimainen kieli ei tee tässä suhteessa poikkeusta.
Vapaaehtoisuus rikastaisi kielivarantoamme
SLL:n esityksen mukaan jokaisen peruskoululaisen ja lukiolaisen tulisi saada opiskella vähintään kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen.
- Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsinopetuksen syventymisessä.
Samalla lisääntyisi muiden kielten opiskelu ja kansainvälinen kielivaranto rikastuisi. Suuria voittoja saavutettaisiin ajan kanssa myös asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen kun antaisi myös aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieltä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja."
http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=2263
s. 10
Kommentit (88)
ruotsin kielen jonkin asteinen osaaminen kuuluu ilman muuta yleissivistykseen Suomessa. Paljon enemmän siitä on todennäköisesti useammalle hyötyä kuin jostain Pohjanmaan jokien pänttäämisestä ja jakolaskun opettelusta jakokulmassa paperilla. Kun nämäkin on koulujen lukujärjestykseen pantu kaikkien väkisin opeteltaviksi, niin on erittäin ristiriitaista valittaa siitä, että Suomen toista virallista kieltä pitäisi osata ja ymmärtää.
Varsinkin lukioissa opiskelevien on tärkeää hankkia jonkinlainen ruotsin taito, koska se saattaa tulla yllättävälläkin tavalla esiin jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Esimerkiksi vakavasti otettavaksi Suomen historian tutkijaksi nousee tie pystyyn, jos ei osaa lukea vanhoja virallisia tekstejä. Toimittajallekin on hyötyä ruotsintaidoista, koska osa maamme medioista toimii ruotsiksi. On hiukan hankalaa lainata omaan lehteen HBL:n juttua, jos ei ymmärrä sanaakaan.
Samoin hoitoalalla on osassa Suomea erittäin tarpeellista osata ruotsia, koska varsinkaan vanhukset eivät välttämättä enää osaa kuin omaa kieltään. Ja turha inistä, että kun minä en asu kaksikielisellä alueella: hyvinkin voit pian asua, kun av-mamman mies saa töitä jostain Vaasasta tai Porvoosta.
Ruotsin kielen täydellinen osaamattomuus kaventaa niin paljon ihmisen valintoja tulevassa työelämässä, että ilman muuta sen opiskelu kuuluu yleissivistävänä viimeistään lukioon jollei jo yläasteelle.
Hohhoijaa, uskotko itsekään tuohon mitä kirjoitit?
Ruotsin kieli ei kuulu millään tavalla yleissivistykseen. Joskus se kuului, koska suomen kielellä ei saanut opiskella. Ajat muuttuvat. Eihän enää latinankaan katsota kuuluvan yleissivistykseen, kuten joskus.
Yliopiston historian opintoihin voidaan sisällyttää pakollinen ruotsin (ja venäjän myös) opiskelu. Ihan hyvin sen voi aloittaa siellä yliopistossakin.
Ruotsinkieliset hoitakoot itse ruotsinkielisiä vanhuksia. Voidaan siirtää ylisuurista ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun kiintiöistä opiskelupaikkoja hoitajakouluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin kielen täydellinen osaamattomuus kaventaa niin paljon ihmisen valintoja tulevassa työelämässä, että ilman muuta sen opiskelu kuuluu yleissivistävänä viimeistään lukioon jollei jo yläasteelle.
Ihan vastaavasti lukiolainen tekee muitakin valintoja myöhempää elämäänsä koskien. Kaikkia ei pakoteta opiskelemaan pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Miksi kaikki pitäisi pakottaa opiskelemaan ruotsia sen vuoksi, että joku myöhemmin saattaa keksiä haluavansa historian tutkijaksi? Entä jos lyhyen matematiikan lukenut haluaisikin insinööriksi? Sinun logiikallasi pitäisi varmaan ihan varmuuden vuoksi sitten pakottaa jokainen lukemaan se pitkä matematiikka!
Määritteleekö sen kansa vai kenties RKP?
Kuitenkin n. 70% suomalaisista ei näe ruotsin kuuluvan yleissivistykseen, koska kannattaa pakkoruotsin poistamista.
Esimerkiksi vakavasti otettavaksi Suomen historian tutkijaksi nousee tie pystyyn, jos ei osaa lukea vanhoja virallisia tekstejä. Toimittajallekin on hyötyä ruotsintaidoista, koska osa maamme medioista toimii ruotsiksi. On hiukan hankalaa lainata omaan lehteen HBL:n juttua, jos ei ymmärrä sanaakaan.Samoin hoitoalalla on osassa Suomea erittäin tarpeellista osata ruotsia, koska varsinkaan vanhukset eivät välttämättä enää osaa kuin omaa kieltään. Ja turha inistä, että kun minä en asu kaksikielisellä alueella: hyvinkin voit pian asua, kun av-mamman mies saa töitä jostain Vaasasta tai Porvoosta.
Lukion kielten opintojen esittelyssä voidaan kertoa, millä aloilla ruotsista on hyötyä ja että näistä aloista kiinnostuneiden kannattaa valita valinnainen ruotsi. Tällöin vastuu siirtyy oppilaalle. Toki ruotsin voisi aloittaa vielä AMK:ssa ja yliopistossa, eli tie esim. historian tutkijaksi ei suinkaan olisi tukossa, vaikka ei olisikaan lukiossa opiskellut ruotsia.
Ruotsin kielen täydellinen osaamattomuus kaventaa niin paljon ihmisen valintoja tulevassa työelämässä, että ilman muuta sen opiskelu kuuluu yleissivistävänä viimeistään lukioon jollei jo yläasteelle.Ihan vastaavasti lukiolainen tekee muitakin valintoja myöhempää elämäänsä koskien. Kaikkia ei pakoteta opiskelemaan pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Miksi kaikki pitäisi pakottaa opiskelemaan ruotsia sen vuoksi, että joku myöhemmin saattaa keksiä haluavansa historian tutkijaksi? Entä jos lyhyen matematiikan lukenut haluaisikin insinööriksi? Sinun logiikallasi pitäisi varmaan ihan varmuuden vuoksi sitten pakottaa jokainen lukemaan se pitkä matematiikka!
Minun logiikallani kaikkien on pakko opiskella matematiikkaa koulussa, lyhyttä tai pitkää. Ihan kuten kaikkien on pakko opiskella ruotsia kouluissa, keskipitkää tai pitkää. Se lyhyt matematiikkakin sisältää paljon oppisisältöjä, joita voi pitää ainoastaan yleissivistävinä eli turhina suurimmalle osalle ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion kielten opintojen esittelyssä voidaan kertoa, millä aloilla ruotsista on hyötyä ja että näistä aloista kiinnostuneiden kannattaa valita valinnainen ruotsi. Tällöin vastuu siirtyy oppilaalle. Toki ruotsin voisi aloittaa vielä AMK:ssa ja yliopistossa, eli tie esim. historian tutkijaksi ei suinkaan olisi tukossa, vaikka ei olisikaan lukiossa opiskellut ruotsia.
Myös englannin pitäisi sitten voida tarvittaessa aloittaa vasta yliopistossa, jos sitä johonkin tarvitsee jne. Paitsi ettei kukaan järkevä ihminen tee niin, koska silloin sen oppiminen viivästyttäisi opintoja monta vuotta. Eivätkä yliopistojen resurssit riitä. On todella suuri hyöty siitä, että englantia on opiskellut jo teininä.
Ruotsin kielen täydellinen osaamattomuus kaventaa niin paljon ihmisen valintoja tulevassa työelämässä, että ilman muuta sen opiskelu kuuluu yleissivistävänä viimeistään lukioon jollei jo yläasteelle.Ihan vastaavasti lukiolainen tekee muitakin valintoja myöhempää elämäänsä koskien. Kaikkia ei pakoteta opiskelemaan pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Miksi kaikki pitäisi pakottaa opiskelemaan ruotsia sen vuoksi, että joku myöhemmin saattaa keksiä haluavansa historian tutkijaksi? Entä jos lyhyen matematiikan lukenut haluaisikin insinööriksi? Sinun logiikallasi pitäisi varmaan ihan varmuuden vuoksi sitten pakottaa jokainen lukemaan se pitkä matematiikka!
Minun logiikallani kaikkien on pakko opiskella matematiikkaa koulussa, lyhyttä tai pitkää. Ihan kuten kaikkien on pakko opiskella ruotsia kouluissa, keskipitkää tai pitkää. Se lyhyt matematiikkakin sisältää paljon oppisisältöjä, joita voi pitää ainoastaan yleissivistävinä eli turhina suurimmalle osalle ihmisistä.
Mutta matematiikalle ei ole vaihtoehtoja, on vain yksi matematiikka. Mutta ruotsi on vain yksi pieni kieli tuhansien joukossa. Ei ruotsille kuulu mitään erikoisasemaa historiallisten seikkojen vuoksi. Kieliä opiskellaan tulevaisuutta, ei menneisyyttä varten. Ruotsin todellinen tarve jatkuvasti vähenee, joten kielten opiskelun pitää mukautua tähän. Ruotsi valinnaiseksi. Kyllä sitä valinnaisena lukisi ihan riittävä määrä oppilaita, koska kaltaisesi kuitenkin pakottavat lapsensa ruotsin tunneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös englannin pitäisi sitten voida tarvittaessa aloittaa vasta yliopistossa, jos sitä johonkin tarvitsee jne. Paitsi ettei kukaan järkevä ihminen tee niin, koska silloin sen oppiminen viivästyttäisi opintoja monta vuotta. Eivätkä yliopistojen resurssit riitä. On todella suuri hyöty siitä, että englantia on opiskellut jo teininä.
Englanti ei ole Suomen kouluissa pakollinen aine. Vain ruotsi on pakollinen nimetty kieli.
virallisia papereita. Lisäksi toimittajalla usein on työkavereita, riittää jos joku siellä töissä ymmärtää ruotsia sen verran mitä ruotsinkielisiä juttuja pitää kääntää.
Minun mallini on tämä: tulkkipuhelin. Vuokrataan tila ja palkataan pakko ruotsiin uppoavilla rahoilla työntekijöitä "tulkkipuhelimeen" mihin voi 24/7/365 soittaaa ja pyytää käännösapua. Jos vaikka kodinhoitaja tai lääkäri tai virkamies ei puhu ruotsia --> soitto tulkkipuhelimeen ja siellä käännetään tarvittavat lauseet. Nykyään useimmissa puhelimissa kaiuttimet, helppoa, ja onnistuu toki puhelinta vuorotellen toiselle antamallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Määritteleekö sen kansa vai kenties RKP?
Kuitenkin n. 70% suomalaisista ei näe ruotsin kuuluvan yleissivistykseen, koska kannattaa pakkoruotsin poistamista.
Koulujen opetussuunnitelmassa näkyy koko ajan, mitä viranomaiset pitävät yleissivistyksen osana. Sitä ei ole ennenkään annettu kansan päättää. Näin meitä holhotaan.
Tässä vain näkyy se, että nykyaikana humanismia ei enää arvosteta, kun ennen se oli yliopistoissa arvostettua.
Minä vaadin kieliä lukeneena humanistina sitten vastaavasti, että kaikki vapautetaan geometrian opiskelusta kouluissa, samoin fysiikan labroista yläasteella ja biologiassa niistä osioista, joissa lasketaan jotain silmän värien periytymistä ja mitä siellä nyt olikaan.
Ihan vain siksi, että noita juttuja MINÄ en ole tarvinnut kouluaikojen jälkeen missään kun taas ruotsia olen jonkin verran tarvinnut.
Myös englannin pitäisi sitten voida tarvittaessa aloittaa vasta yliopistossa, jos sitä johonkin tarvitsee jne. Paitsi ettei kukaan järkevä ihminen tee niin, koska silloin sen oppiminen viivästyttäisi opintoja monta vuotta. Eivätkä yliopistojen resurssit riitä. On todella suuri hyöty siitä, että englantia on opiskellut jo teininä.
Englanti ei ole Suomen kouluissa pakollinen aine. Vain ruotsi on pakollinen nimetty kieli.
Englannin JA ruotsin osaaminen kuuluu yleissivistykseen vahvemmin kuin kolmion sivujen pituuksien laskenta. Laittaisinkin myös englannin pakolliseksi ja mitä varhemmin, sen parempi.
Tunnen yhden akateemisen, jolla oli opinnoissa suuria vaikeuksia, kun hän oli opiskellut englantia vasta yläasteelta ja tunsi itsensä epävarmaksi sen käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulujen opetussuunnitelma
Eli vastasit siis, että yleissivistyksen määrittelee RKP eikä kansa. RKP:hän kiristää ja uhkailee jokaisissa hallitusneuvotteluissa muilta puolueilta lupauksen, että pakkoruotsia ei poisteta.
Mitä tekemistä humanismilla on pakkoruotsin kanssa? Mielestäni mielivaltainen yhden tietyn tarpeettoman pikkukielen pakottaminen koko kansalle vastoin tahtoaan on kaukana humanismista.
Ruotsin kielen täydellinen osaamattomuus kaventaa niin paljon ihmisen valintoja tulevassa työelämässä, että ilman muuta sen opiskelu kuuluu yleissivistävänä viimeistään lukioon jollei jo yläasteelle.Ihan vastaavasti lukiolainen tekee muitakin valintoja myöhempää elämäänsä koskien. Kaikkia ei pakoteta opiskelemaan pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Miksi kaikki pitäisi pakottaa opiskelemaan ruotsia sen vuoksi, että joku myöhemmin saattaa keksiä haluavansa historian tutkijaksi? Entä jos lyhyen matematiikan lukenut haluaisikin insinööriksi? Sinun logiikallasi pitäisi varmaan ihan varmuuden vuoksi sitten pakottaa jokainen lukemaan se pitkä matematiikka!
Minun logiikallani kaikkien on pakko opiskella matematiikkaa koulussa, lyhyttä tai pitkää. Ihan kuten kaikkien on pakko opiskella ruotsia kouluissa, keskipitkää tai pitkää. Se lyhyt matematiikkakin sisältää paljon oppisisältöjä, joita voi pitää ainoastaan yleissivistävinä eli turhina suurimmalle osalle ihmisistä.
On erittäin sivistymätöntä verrata matematiikkaa ja jotain marginaalikieltä toisiinsa. Matematiikka nyt kuitenkin on universsaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös englannin pitäisi sitten voida tarvittaessa aloittaa vasta yliopistossa, jos sitä johonkin tarvitsee jne. Paitsi ettei kukaan järkevä ihminen tee niin, koska silloin sen oppiminen viivästyttäisi opintoja monta vuotta. Eivätkä yliopistojen resurssit riitä. On todella suuri hyöty siitä, että englantia on opiskellut jo teininä.
Englanti ei ole Suomen kouluissa pakollinen aine. Vain ruotsi on pakollinen nimetty kieli.
Englannin JA ruotsin osaaminen kuuluu yleissivistykseen vahvemmin kuin kolmion sivujen pituuksien laskenta. Laittaisinkin myös englannin pakolliseksi ja mitä varhemmin, sen parempi.
Tunnen yhden akateemisen, jolla oli opinnoissa suuria vaikeuksia, kun hän oli opiskellut englantia vasta yläasteelta ja tunsi itsensä epävarmaksi sen käytössä.
Englanti on aikamme latina. Eivät englantilaiset (tai amerikkalaiset) pakota meitä opiskelemaan englantia kuten ruotsinkieliset (=RKP) pakottaa meidät opiskelemaan ruotsia.
Englannin voi katsoa kuuluvan yleissivistykseen, koska sen käyttötarve maailmankielenä on todellinen. Ruotsi ei kuulu yleissivistykseen. Sen pakollisuus on vain historiallinen jäänne, jota enää pitää pystyssä se, että RKP säätiövaroineen pystyy kiristimään muiden puolueiden johdoilta lupauksen pakkoruotsin pitämisestä ennallaan.
Ai perustelet matematiikan opiskelua sillä, että se on "universaalia"? Aika tyhjä selitys. Tiedoksi vain, että kyllä minäkin laskin näppärästi ja kympin arvoisesti koulussa niitä kolmion sivuja ja ympyrän pinta-alaa, mutta enpä ole niitä sen koommin tarvinnut ja tuskin koskaan tulen elämässäni tarvitsemaankaan.
Kielten opiskelusta on useammille ihmisille taatummin hyötyä jokapäiväisessä elämässä ammatista riippumatta kuin matematiikasta sen jälkeen, kun edetään peruslaskutoimituksista noihin yllä mainittuihin asioihin.
Yleissivistyksen määritelmä riippuu myös siitä, missä paikassa kukin asuu. Jotkut inuiitit tarvitsevat erilaista yleistietoa kuin afrikkalaiset. Suurin osa peruskoulua Suomessa käyvistä jää loppuelämäkseen Suomeen, joten siksi koulun on tarjottava Suomen oloihin sopivaa yleissivistystä osoittava opetussuunnitelma.
Minä kuitenkaan en itse asiassa vastusta geometrian enkä fysiikan tai kemiankaan peruskursseja kouluissa. Pidän niitä melko hyödyttöminä suurimmalle osalle ihmisistä mutta olen valmis myöntämään niille jalansijan opetussuunnitelmassa ja yleissivistyksessä. Olen kuitenkin vankasti sitä mieltä, että vielä vahvempi asema kuuluu lukujärjestyksessä olla kielillä.
Jos nyt palataan tyhjään iskulauseeseesi, niin ihmisten välinen kommunikointi on "universaalia" paljon vahvemmin kuin matematiikka. Kommunikoinnin muodot ja edellytykset riippuvat siitä, millä seudulla asut, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän "universaalia".
.
Myös englannin pitäisi sitten voida tarvittaessa aloittaa vasta yliopistossa, jos sitä johonkin tarvitsee jne. Paitsi ettei kukaan järkevä ihminen tee niin, koska silloin sen oppiminen viivästyttäisi opintoja monta vuotta. Eivätkä yliopistojen resurssit riitä. On todella suuri hyöty siitä, että englantia on opiskellut jo teininä.
kun surffasivat netissä. Siksi englanti oli luonnollinen valinta a1-kieleksi. Vanhin on nyt jo lukiossa, mutta ruotsin kielelle ei ole vieläkään löytynyt luontaista tarvetta.
Ai perustelet matematiikan opiskelua sillä, että se on "universaalia"? Aika tyhjä selitys. Tiedoksi vain, että kyllä minäkin laskin näppärästi ja kympin arvoisesti koulussa niitä kolmion sivuja ja ympyrän pinta-alaa, mutta enpä ole niitä sen koommin tarvinnut ja tuskin koskaan tulen elämässäni tarvitsemaankaan.
Kielten opiskelusta on useammille ihmisille taatummin hyötyä jokapäiväisessä elämässä ammatista riippumatta kuin matematiikasta sen jälkeen, kun edetään peruslaskutoimituksista noihin yllä mainittuihin asioihin.
Yleissivistyksen määritelmä riippuu myös siitä, missä paikassa kukin asuu. Jotkut inuiitit tarvitsevat erilaista yleistietoa kuin afrikkalaiset. Suurin osa peruskoulua Suomessa käyvistä jää loppuelämäkseen Suomeen, joten siksi koulun on tarjottava Suomen oloihin sopivaa yleissivistystä osoittava opetussuunnitelma.
Minä kuitenkaan en itse asiassa vastusta geometrian enkä fysiikan tai kemiankaan peruskursseja kouluissa. Pidän niitä melko hyödyttöminä suurimmalle osalle ihmisistä mutta olen valmis myöntämään niille jalansijan opetussuunnitelmassa ja yleissivistyksessä. Olen kuitenkin vankasti sitä mieltä, että vielä vahvempi asema kuuluu lukujärjestyksessä olla kielillä.
Jos nyt palataan tyhjään iskulauseeseesi, niin ihmisten välinen kommunikointi on "universaalia" paljon vahvemmin kuin matematiikka. Kommunikoinnin muodot ja edellytykset riippuvat siitä, millä seudulla asut, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän "universaalia".
Suomessa meidän yhteinen kieli on suomi, Ruotsissa se on ruotsi, USA:ssa englanti jne.
Matematiikka on samaa joka maassa.
.
Myös englannin pitäisi sitten voida tarvittaessa aloittaa vasta yliopistossa, jos sitä johonkin tarvitsee jne. Paitsi ettei kukaan järkevä ihminen tee niin, koska silloin sen oppiminen viivästyttäisi opintoja monta vuotta. Eivätkä yliopistojen resurssit riitä. On todella suuri hyöty siitä, että englantia on opiskellut jo teininä.
kun surffasivat netissä. Siksi englanti oli luonnollinen valinta a1-kieleksi. Vanhin on nyt jo lukiossa, mutta ruotsin kielelle ei ole vieläkään löytynyt luontaista tarvetta.
Millekään muulle kielelle kuin englannille ei löydy "luontaista tarvetta", jos asuu jossain Keski-Suomen maaseudulla lukion loppuun, kuten minä aikoinani.
Eikä englannillekaan sitä tarvetta ollut vielä silloin parikymmentä vuotta sitten oikeasti. Kunhan katsoi tekstitettyjä sarjoja Maikkarilta ja kuunteli musiikkia sanoihin sen enempää huomiota kiinnittämättä. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin netin käytön aloittamisen jälkeen vasta se minunkin koulussa ällän arvoiseksi arvioitu englannin taitoni aktivoitui.
Mutta niitä muita kieliä kuin englanti ei opiskellakaan siksi, että peruskoululaisilla ja lukiolaisilla olisi jo silloin niille joku "luontainen tarve". Niitä opiskellaan tulevaisuuden varalta.
Siihen tulevaisuuteen kuuluu mm. se, että lapsesi todennäköisemmin muuttaa Suomessa pitkin poikin ja saattaa päätyä seudulle, jossa tarvitaan vaikka kaupan kassalla opiskelujen aikaisissa kesätöissä ruotsia. Todennäköisempää se on kuin se, että hän muuttaisi Saksaan, Ranskaan tai Kiinaan.
Vanhempien ja nuorten haaveet ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa, kuten tietää jokaisen ex-pikkujääkiekkoilijan äitikin, jonka jälkikasvua ei koskaan nähty Suomen mestarina saati NHL:ssä. Siksi toivon, että kouluviranomaisilla pysyisi pää kylmänä noiden lyhytnäköisten persukiihkoilijoiden edessä.
Tuntuu että joka toisella nuorella nykyään pikavippeja ja ties mitä Ellos-lainoja ja osamaksuja. Ilmeisesti eivät osaa laskea menojen ja tulojen suhdetta, eivätkä hallitse myöskään korkolaskuja...
Pakkoruotsin isoin ongelma on siinä, että jos se ei kiinnosta se ei jää päähän. Hukataan resursseja siihen, että kaikki pakotetaan ruotsin tunneille. JOS tuo malli toimisi, liki kaikki Suomessa puhuivat ruotsia, mutta niin ei ole, joten homma ei toimi.
Esimerkkinä aikuinen joka opiskellut ruotsia yläasteella ja lukiossa, espanjaa vain lukiossa. Espanjaa osaa vieläkin hyvin, ruotsista hyvä jos "jag heter Maija" tyyppisiä lauseita muistaa. Erona se, että espanja oli VAPAAEHTOINEN valinta, ja se AIDOSTI kiinnosti )jää paremmin päähän kun sellainen millä ei mitään tee mutta pakko lukea.
Alue: Aihe vapaa
ruotsin kielen jonkin asteinen osaaminen kuuluu ilman muuta yleissivistykseen Suomessa. Paljon enemmän siitä on todennäköisesti useammalle hyötyä kuin jostain Pohjanmaan jokien pänttäämisestä ja jakolaskun opettelusta jakokulmassa paperilla. Kun nämäkin on koulujen lukujärjestykseen pantu kaikkien väkisin opeteltaviksi, niin on erittäin ristiriitaista valittaa siitä, että Suomen toista virallista kieltä pitäisi osata ja ymmärtää.
Varsinkin lukioissa opiskelevien on tärkeää hankkia jonkinlainen ruotsin taito, koska se saattaa tulla yllättävälläkin tavalla esiin jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Esimerkiksi vakavasti otettavaksi Suomen historian tutkijaksi nousee tie pystyyn, jos ei osaa lukea vanhoja virallisia tekstejä. Toimittajallekin on hyötyä ruotsintaidoista, koska osa maamme medioista toimii ruotsiksi. On hiukan hankalaa lainata omaan lehteen HBL:n juttua, jos ei ymmärrä sanaakaan.
Samoin hoitoalalla on osassa Suomea erittäin tarpeellista osata ruotsia, koska varsinkaan vanhukset eivät välttämättä enää osaa kuin omaa kieltään. Ja turha inistä, että kun minä en asu kaksikielisellä alueella: hyvinkin voit pian asua, kun av-mamman mies saa töitä jostain Vaasasta tai Porvoosta.
Ruotsin kielen täydellinen osaamattomuus kaventaa niin paljon ihmisen valintoja tulevassa työelämässä, että ilman muuta sen opiskelu kuuluu yleissivistävänä viimeistään lukioon jollei jo yläasteelle.