Oletteko saaneet synnytyskipuihin tarpeeksi helpotusta?

Ponnistusvaiheessa ne ei enää vaikuttaneet, vaikka olisi pitänyt :D Mutta eipä ollut paha ja ompelemiseenkin sain puudutteet :)



Sektion jälkeen taas en saanut kunnon lääkkeitä...

Vaikka jälkisupistuksetkin sektion takia oli aivan hirveät!! Mutta ei, en saanut. Sitä kun piti ryhtyä paranemaan heti.



Jos joku minulle ehdottaa joskus vielä sektiota, niin ennemmin revin alapääni paskaksi kuin siihen ryhdyn.

epiduraali auttoi vähän, mutta synnytys kesti ikuisuuden, joten jouduin vain kitumaan. Ihan hirveää puuhaa!

Epiduraali x 3 ja pudendaali. Ponnistusvaiheessa en tuntenut yhtään mitään. Tunsin kovaa kipua aina kun puudutteen teho alkoi vaimeta, mutta ne oli lyhyitä aikoja n. 20 min.

ja kipu oli aivan hirveää. Seuraavaksi sektio.

Synnytyksenkin aikana pitäisi olla jaksoton puudutus että selviää :D

tässä kukaan jaksotonta puudutusta vingu, mutta jos puudutukset ei toimi LAINKAAN tai niitä ei anneta, niin synnytys on yhtä helvettiä :(

kaikista neljästä olen saanut epiduraalin. Ilokaasua mielin määrin. Itseasiassa viimeisessä synnytyksessä eivät ymmärtäneet ottaa ilokaasua minulta pois ponnistusvaiheessa. En ymmärtänyt enää ohjeita kun olin niin sekaisin kaasusta. Olin ihan muissa maailmoissa.

ponnistusvaiheeseen mitään? Olen lukenut, että monilla epiduraali on vienyt sielläkin kivun, mutta sitä ei suostuta enää loppuvaiheessa antamaan ja sitten ne joille ei ole annettu on ollut aivan jumalattoman hirveä ponnistusvaihe.

saa esim pudendaalin. Itse olen käyttänyt ilokaasua. Spinaalinkin voi saada vielä kun on jopa 8cm auki... epiduraalia ei enää, koska se tuskin ehtisi vaikuttamaan, mutta sotkisi sitten ponnistuksen.

Mulla meni tosi hyvin noi lääkitykset! Ilokaasusta oli isoin apu, sen lisäks laitettiin kohdunkaula- ja pudendaalipuudutukset, jotka lievensi molemmat vähän ja vähän aikaa, mutta näillä pärjäs hienosti avautumisvaiheen. Vauva ei tahtonut laskeutua (myöhemmin jouduttiinkin ottamaan imukupilla kun napanuora oli henkseleinä ja esti laskeutumisen), niin sain spinaalin, että sain vähän lepoa supistusten välillä, ja se oli kans ihan mahtava. Spinaali riitti hienosti tunnin lepoon, ponnistukseen imukuppeineen ja vielä tikkaukseenkin.



Ei jäänyt mitään traumoja, oli paljon helpompaa kun olin kuvitellut. Kannatti vissiin olla synnyttämässä arkena päivällä, sai ton spinaalinkin viidessä minuutissa.

Mulle laitettiin spinaali kun olin käytännössä kokonaan auki. Vauva ei vaan ollut laskeutunut.

No just niin.



Sain tarpeeksi helpotusta ihan luonnollisilla kivunlievityskeinoilla, en kokenut tarpeelliseksi vaarantaa lapseni terveyttä ja synnytykseni etenemistä millään selkäydinpuudutteilla. Ekan lapsen synnytyksessä kyl lähdin sille lääkkeidenvetämislinjalle ja silloin kyllä tuntui ettei mikään määrä puudutetta oo tarpeeksi...

lupasitvat hakea kylpyyn, eivät hakeneet, epiduraalia tökittiin 6 kertaan selkään, kun ei meinannut onnistu, tästä myöhemmin kamalat pääkivut

Toisessa synnytyksessä, synnytys käynnistettiin, mut kotiutettiin kuitenkin, tulin takasin sairaalaan ja lopulta ei keritty antaa epidurtaalia...näin siis Seinäjoella

Esikoisen kohdalla kätilö ehdotti epiduraalia juuri oikeaan aikaan, toimi hyvin - otin jopa puolen tunnin tirsat kesken synnytyksen :) Isompi ongelma oli tuntikausia kestänyt ennenaikainen ponnistustarve kun kohdunsuu ei ollut vielä riittävästi avautunut, siihen sain ilokaasua joka auttoi jonkun verran. Ponnistusvaiheessa riitti kun vaan PÄÄSIN ponnistamaan. Vauva oli tulossa vähän väärässä asennossa joten tehtiin eppari ja käyttiin imukuppia. Ompelu ei sattunut joten kai siinä jokin puudute oli, ainakin kätilöoiskelija teki siistiä ompelujälkeä.



Toisessa olin ihan hetken aikaa ammeessa, ja spinaalia varten ehdittiin jo valmistella muttei ehditty laittaa kun pitikin ruveta ponnistamaan. Ei jäänyt traumoja vaikka oli aika pikainen toimitus.



Kolmannessa en päässyt edes synnytyssaliin (olivat täynnä), synnytin pienessä tutkimushuoneessa, ilman kivunlievityksiä meni mukavasti. Ponnistusvaiheessa kätilö puhkaisi kalvot, joudutti hommaa mukavasti.



Neljäs meni ihan lämpöpussin ja ristiselän hieronnan voimin, siinäkin puhkaistiin kalvot loppuvaiheessa.



Viides alkoi verenvuodolla ilman supistuksia, kalvot puhkaistiin jo alussa (piti tarkistaa lapsivesi) ja oksitosiinilla supistukset käyntiin, omatkin supistukset alkoivat kyllä nopeasti. Kohdunkaulan puudutetta suunniteltiin, muttei tullut tarvetta sille. Kätilö laittoi aqua-rakkulat selkään, JUMALISTE että se sattui :O Kipu tosin parissa sekunnissa ohi ja lievensivät supistuskipuja yllättävän hyvin.



Mun toiveita on kuultu kyllä ihan hyvin synnytyksessä, olen saanut toivomani lievitykset ja kaikista on neuvoteltu kanssani etukäteen. Miehen läsnäolo on ollut tärkeää, esim. selän hieromisessa, tukena ponnistusasennoissa ja henkisessä tsemppauksessa.

Synnytys kesti yli 10 tuntia ja oikeasti luulin jo, että kuolen. Huusin äitiä koska pelkäsin. Kun ponnistusvaihe alkoi, olin niin lopussa, että lapsi jäi kiinni ja syntyi sinisenä.

Tapahtui TAYSissa 1994.

Synnytys kesti yli 10 tuntia ja oikeasti luulin jo, että kuolen. Huusin äitiä koska pelkäsin. Kun ponnistusvaihe alkoi, olin niin lopussa, että lapsi jäi kiinni ja syntyi sinisenä.

Tapahtui TAYSissa 1994.

ja kipu oli aivan hirveää. Seuraavaksi sektio.

Onneksi sektio onkin kokonaisuudessaan ihan kivutonta! Myös toipumisaika! :D Onnea valitsemallesi tielle!

toisen kerran ennen ponnistamista, synnyttäminen olikin mukava tapahtuma, ei kipua. Ensimmäisen sain tosin aivan liian myöhään. Kätilö sanoi ennen toista "annosta", että yleensä ei tässä vaiheessa enää anneta, "mutta kun sä jouduit kärsimään niin kovia kipuja siinä alussa".. Tämä Taysissa 2011. Ei sotkenut ponnistusta kyllä yhtään, supistukset eivät tuntuneet kipuna vaan joten kuten tuntuvana painontunteena.

Kolme synnytystä Kotkassa ja aina on puudutteita tarjottu ajoissa ja paljon. Muutenkin kysytty ja kunnioitettu toiveita.

En saanut kivunlievitystä, mutta en tarvinnutkaan. Tietoinen hengittäminen ja otsaa kylmällä lapulla pyyhkinyt mieheni tuki riittivät. Olisin halunnut ammeeseen, mutta synnytys oli niin nopea, että en päässyt. Tämä ammejuttu ei sinänsä liity kivunlievitykseen.