Lue keskustelun säännöt.
Mitä sitten tapahtuu kun vauva kuolee synnytyksessä?
01.06.2015 |
Kaverini vauva kuoli eilen synnytyksessä, ja aloin miettimään että mitä sitten tapahtuu? Kuinka kauan ollaan sairaalassa, mitä tukea sairaalasta saa, miten haluaa kavereiden kohtelevan sen jälkeen..?
Kommentit (36)
Mun vauva kuoli kohtuun viikolla 24. Synnytin normaalisti ja sitten saatiin isän kanssa hyvästellä vauvaa niin pitkään kuin siltä tuntui. Pari päivää olin sairaalassa ja pääsin kotiin. Siellä oli pakko skarpata kahden isosisaruksen takia, mutta meni pitkään ennenkuin halusin käydä asiaa läpi yhdenkään ystävän kanssa. Tiesin kuitenkin, että he ajattelevat mua ja ovat valmiita tukemaan kun minä olen siihen valmis. Hautajaisista en juuri muista kuin sen ihan liian pienen arkun. Siellä oli vain lähin suku paikalla
Tuo vauva täyttäisi tänä vuonna 21, edelleen syntymä- ja kuolinpäivä on rankka päivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan haluais kuollutta ja kylmenevää vauvaa syliini. sairas ja puistattava ajatus.
Useimmat haluavat hyvästellä vauvan, jota ovat kohdussaan kantaneet. Älä sano mitään ennenkuin koet.
Vauva haudataan kuin kuka tahansa vainaja. Hautaustoimisto hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan haluais kuollutta ja kylmenevää vauvaa syliini. sairas ja puistattava ajatus.
Useimmat haluavat hyvästellä vauvan, jota ovat kohdussaan kantaneet. Älä sano mitään ennenkuin koet.
Luin joitakin kuukausia sitten artikkelin jossa brittiperhe sai viedä kuolleena syntyneen (tai pian synnytyksen jälkeen kuolleen, en muista kumpi) vauvan kotiin. Ja olivat siellä vauvan kanssa useamman päivän. Ottivat valokuvia, pitivät sylissä ja pukivat ja riisuivat vauvaa. Minusta tuo meni jo liian pitkälle mutta toisaalta kuka minä olen sanomaan kun en ole koskaan mitään lähellekään noin hirveää kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan haluais kuollutta ja kylmenevää vauvaa syliini. sairas ja puistattava ajatus.
Useimmat haluavat hyvästellä vauvan, jota ovat kohdussaan kantaneet. Älä sano mitään ennenkuin koet.
Luin joitakin kuukausia sitten artikkelin jossa brittiperhe sai viedä kuolleena syntyneen (tai pian synnytyksen jälkeen kuolleen, en muista kumpi) vauvan kotiin. Ja olivat siellä vauvan kanssa useamman päivän. Ottivat valokuvia, pitivät sylissä ja pukivat ja riisuivat vauvaa. Minusta tuo meni jo liian pitkälle mutta toisaalta kuka minä olen sanomaan kun en ole koskaan mitään lähellekään noin hirveää kokenut.
https://metro.co.uk/2017/02/01/parents-who-spent-16-days-with-their-dea…
Tämä juttu? Pitivät siis kuollutta vauvaa kotona 16 päivää. Eikö siinä ajassa ala jo haisemaan :S
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan haluais kuollutta ja kylmenevää vauvaa syliini. sairas ja puistattava ajatus.
Useimmat haluavat hyvästellä vauvan, jota ovat kohdussaan kantaneet. Älä sano mitään ennenkuin koet.
Luin joitakin kuukausia sitten artikkelin jossa brittiperhe sai viedä kuolleena syntyneen (tai pian synnytyksen jälkeen kuolleen, en muista kumpi) vauvan kotiin. Ja olivat siellä vauvan kanssa useamman päivän. Ottivat valokuvia, pitivät sylissä ja pukivat ja riisuivat vauvaa. Minusta tuo meni jo liian pitkälle mutta toisaalta kuka minä olen sanomaan kun en ole koskaan mitään lähellekään noin hirveää kokenut.
https://metro.co.uk/2017/02/01/parents-who-spent-16-days-with-their-dea…
Tämä juttu? Pitivät siis kuollutta vauvaa kotona 16 päivää. Eikö siinä ajassa ala jo haisemaan :S
Juuri tuo. Muistin väärin, lapsi elikin pidempään (mutta oli vaikeasti vammainen).
Siis viettivät kuolleen lapsen kanssa omassa kodissaan 4 päivää, ennen sitä lapsi oli kuolleena 12 päivää saattohoitokodissa ja vanhemmat viettivät hänen kanssaa aikaa siellä. Artikkelissa kerrotaan että lapsi oli jäähdytetyssä "cuddle cot"issa.
En muistanut tuota että veivät uloskin.. :-(
Osanotto kaikille tuon kokeneille. Käsittämättömän kamalaa. Paras olla välittämättä trolleista, heillä on omia ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvani kuoli sairaalassa n.viikon ikäisenä. Pidin viimeiset tunnit sylissäni. Vaikka oli jo mennyt tuonpuoleiseen, pidin sylissäni. Puin kauniit vaatteet päälle ja vauva kapaloitiin ja vietiin sairaalan ruumishuoneelle. Kahden viikon päästä ruumis toimitettiin kirkon tiloihin, joista haimme arkun ja hautajaiset pidettiin. Neuvoisin, että kuuntele ystävääsi, vaikka sinulle tulisikin ahdistunut olo., jos haluat auttaa. Minun yksi ystävä sanoi, että " hyi, älä kerro." Se oli loukkaavaa ja en ole kokenut tarvetta puhua hänelle sen jälkeen. Asia on kuitenkin luonnollinen, vaikka todella traaginen. Kuunteluapu on parasta, mitä voi antaa. Myös arjen askareissa voi auttaa. Joskus kauppaan lähteminen tuntui tosi ahdistavalta.
Pyydä ystävääsi hakemaan keskusteluapua mielellään ammattilaiselta. Siitä ei ole mitään haittaa mutta voi olla suurta apua. Kannattaa siis.
Ystävä voi auttaa kriisissä esim. tarjoamalla apua kotitöissä jonkin aikaa.
Jos olette uskonnollisia, voit sanoa, että lapsi on taivaassa. Raamatun mukaan kuollut lapsi, kastamatonkin, pääsee taivaaseen (no, katolilaisuus on ainoa suuntaus jossa ei uskota että kastamaton lapsi pääsee taivaaseen, mutta tuskin katolilaisia olette).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävä voi varmaan auttaa vaikka viemällä kriisin keskellä olevalle pariskunnalle esim. itse tehtyä valmista ruokaa. Ihan vaikka ovenraosta vaan, ei jäädä seurustelemaan. Arkinen apu surun sumussa kulkevalle parille.
Sanoo, että olette ajatuksissa ja haluan olla apuna kun vaan tarvitsette. Olen tässä, käsivarren mitan päässä kun tunnet tarvetta puhua tai tarvitset olkapäätä tueksi. Olette rakkaita.
Tiedän myös yhden suomalaisen pariskunnan, jonka lapsi kuoli ihan juuri ennen laskettua aikaa, ja veivät kuolleen vauvan kotiin muistaakseni kolmeksi päiväksi. Hoitivat sitä, tavallaan elivät ne tilanteet mitkä olivat kuvitelleet elävänsä sitten kun kotiutuvat elävän vauvan kanssa, puettamiset ym. ihan arkipäiväiset jutut.
Joku kommentoi että tuollainen menee liian pitkälle, mutta jos vanhemmilla on tarve hyvästellä ja tehdä surutyötä tuolla tavalla, niin sitten heillä on ja se auttaa heitä. Ei tosiaan voi ulkopuolelta sanoa että se olisi väärin, noin järkyttävässä kriisitilanteessa ihmiset käyttäytyy toisin kuin mitä etukäteen olisivat kuvitelleet tai mikä olisi järkevää. Mielestäni ihan inhimillistä olla kykenemätön luopumaan kuolleen vauvansa läsnäolosta heti muutaman tunnin päästä jos on vaihtoehtoja, vauvaan on kuitenkin muodostunut jo niin vahva tunneside. Toisaalta ennen vanhaan kun ihminen kuoli, niin hänet pidettiin kotona hautajaisiin asti. Toki usein ilmeisesti jossain ulkovarastossa, mutta kuitenkin. Mutta olen kirjallisuudesta saanut käsityksen, että jonkin aikaa vainaja oli ihan omassa sängyssään, tavallaan "tavattavissa" häntä ikävöiville. En tiedä eroaako tuo kuolleen vauvan kotiin vieminen tästä niin hirveästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse synnytyksessä vauva tuli nopeasti ulos. Kätilö huonosti piteli lasta ja vauva pääsi luiskahtamaan portatiiviin. Rakas mieheni ei huomannut tätä ja istui portatiiville. Väänsi hirveet kävyt ja hoitaja vei portatiivin pois. Seuraavana päivänä hoitaja tajusi että pökäle oli ollut isompi kuin vauva ja molemmat ovat jo jätelaitoksella.
Kaikkea sitä voi sattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haloo PÄÄTTÄJÄT!! Olisiko jo aika asentaa ne trampoliinin sairaaloiden katoille kun nykyään jatkuvasti saa lukea näistä tapauksista, missä haikara on tiputtanut lopsen ohi sairaalan katon.
10.12.2018 Iltasanomat: " Hairakan tiputtama lapsi tippui vain metrien päästä katosta"
22.10.2018 Yle: "Lapsiperhe ei saanut lisäystä Jouluun.. ohikulkia "Siinä se tippu pää edellä asfalttiin"
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös yhden suomalaisen pariskunnan, jonka lapsi kuoli ihan juuri ennen laskettua aikaa, ja veivät kuolleen vauvan kotiin muistaakseni kolmeksi päiväksi. Hoitivat sitä, tavallaan elivät ne tilanteet mitkä olivat kuvitelleet elävänsä sitten kun kotiutuvat elävän vauvan kanssa, puettamiset ym. ihan arkipäiväiset jutut.
Joku kommentoi että tuollainen menee liian pitkälle, mutta jos vanhemmilla on tarve hyvästellä ja tehdä surutyötä tuolla tavalla, niin sitten heillä on ja se auttaa heitä. Ei tosiaan voi ulkopuolelta sanoa että se olisi väärin, noin järkyttävässä kriisitilanteessa ihmiset käyttäytyy toisin kuin mitä etukäteen olisivat kuvitelleet tai mikä olisi järkevää. Mielestäni ihan inhimillistä olla kykenemätön luopumaan kuolleen vauvansa läsnäolosta heti muutaman tunnin päästä jos on vaihtoehtoja, vauvaan on kuitenkin muodostunut jo niin vahva tunneside. Toisaalta ennen vanhaan kun ihminen kuoli, niin hänet pidettiin kotona hautajaisiin asti. Toki usein ilmeisesti jossain ulkovarastossa, mutta kuitenkin. Mutta olen kirjallisuudesta saanut käsityksen, että jonkin aikaa vainaja oli ihan omassa sängyssään, tavallaan "tavattavissa" häntä ikävöiville. En tiedä eroaako tuo kuolleen vauvan kotiin vieminen tästä niin hirveästi.
Ei tarvitse mennä historiassa kauaksi taakse, kun oli vielä ihan normaalia, että kuollut pidettiin hautajaisiin asti kotona, esim viileässä eteisessä tms.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 17:41"]mihin ne synntyksessä yleensä kuolevat?
[/quote]
Mulla lähti synnytys käynnistymään viikolla 25, vauva kuoli kahden tunnin päästä. Eli ainakin siihen.