Muita joita ärsyttää hehkutus, että syksyllä voi laittaa kynttilöitä ja nauttia kynttilänvalosta?
Kommentit (41)
Musta on välillä ihana, kun on tosi huono ilma, niin ei oikeasti tarvi mennä mihinkään ja voi tosiaan vaikka poltella kynttilöitä ja juoda teetä.
V***ttaa syksy ja talvi muutenkin, niin sitten vielä jotkut ilakoi kukka tukassa kun on niiiin ihanaa.
sellaiselta teennäiseltä hehkutukselta, että "onpa kiva kääriytyä huopaan ja nauttia pimenevästä syksystä kun kynttilät ihanasti valaisee". Lässyn-lää. Ja vitut, en tykkää romantisoida sitä, että pimenee.
ap
sen voisi ajatella sellaisena ajatteluna, että näkee asioiden hyvät puolet sen sijaan, että korostaisi huonoja. Paljon raskaampaa se pimeys on sillä asenteella, että VITTUUUH NYT ILLAT PIMENEE JA PÄIVÄ LYHENEE MITÄ MÄ TEEEEEEN AAAAAAH. Kynttilät ei oikein pääse oikeuksiinsa kesällä, joten syksy on oivaa aikaa nauttia niistä.
En mäkään oikein tunne omakseni sellaista etenkin blogeissa esiintyvää maalailua ja tunnelmointia, mutta jokaisessa vuodenajassa on omat puolensa, ja tää kynttiläjuttu kuuluu niihin syksyn hyviin puoliin.
V***ttaa syksy ja talvi muutenkin, niin sitten vielä jotkut ilakoi kukka tukassa kun on niiiin ihanaa.
hajoo siihen.
Samoin kaikenlaisiin vällyihin kietoutuminen ja sen hehkuttaminen. On pirun hankala liikkua kotona ja laittaa ruokaa ym. vällyyn kietoutuneena, ja kynttilöistä lähtee aika heikosti valoa, jos niillä haluaa sähköä säästää. Jos niistä kynttilöistä kuitenkin tykkää, niin voihan niitä yhtä hyvin polttaa kesät talvet.
Syksyssä tykkään ihan muista asioista, mutta enpä rupea niillä nyt tässä ketjussa reluamaan ettei syksynvihaajat ärsyynny :)
Se on niin tunnelmallista kun ulkona on pimeää ja koleaa ja sisällä lämmin, hämärä ja kynttilät palaa. Takka tuli myös kruunaa syksyn iltahämärät.
Miten joku ei muka nauti noista?
Hämärä on mulle myrkkyä ja kynttilät vaan korostaa sitä.
Siis syksyystä, väreistä ja sattesta tykkään mutta ne saamarin kynttilät ja takat ahdistaa ;)
Kyllä se oikeesti on ihanaa silloin kun saa vaan olla sisällä eikä tarvitse lähteä ulos kylmään tai autolla ajelemaan minnekään. Inhoan pimeällä ajamista.
Kynttilät palaan ja teetä tai punaviiniä, ah.
Sitä paitsi pimeällä on ihana nukkua :)
Kun ihan aidosti itsekin tykkäsin joskus siitä pimenevästä tunnelmasta ja juuri fiilistelin punkun ja kynttilöiden kera kotona katsoen leffoja ym.
Nykyään vaan vuosi vuodelta tajuan selkeämmin miten jumiin menen aina loka-marraskuussa. Ei paljon jaksa sitä pimeyttä juhlia, karsein vuodenaika vaikka miten olisi mahdollisuus "fiilistellä". Vihaan syksyä. Onneksi pääsee Kanarialle valohoitoon viikoksi siihen pimeimpään aikaan...
kyllä pidän syksyn tunnusta ja värikkäistä lehdistä. Enkä kulje naama norsun vitulla noiden kynttilöiden takia. En vaan samastu siihen, että se kynttilöiden polttelu ja teen juonti on niin ihq-ihanaa.
ap
Nautin syksystä ja kynttilöistä. Vielä enemmän nautin kun tullaan marras- ja joulukuulle, aloitan jouluhössötyksen, koristelen puut, pensaat ja kodin jouluvaloin. Ah, tätä aikaa.
inhoan tulevaa pimeää aikaa, elän vain sille että kevät on 6 kk kuluttua.
Joulu piristää vähän ja siitähän päivä jo taas pitenee.
Kynttilähehkutus on varmaan yhtä ärsyttävää kuin liikuntahehkutus, hellehehkutus, lumihehkutus, ruokahehkutus tai muu jollain/joillain tiheästi toistuva ilonaihe, johon ei itse samaistu.
Sinänsä kuitenkin on musta meille suomalaisille tosi tärkeää löytää kaikista vuodenajoista jotain positiivista, vain sille kaudelle ominaista ihanaa. Mulle se on syksyllä ennemmin sienimetsä kuin kynttilät, mutta yritän opetella noihin kynttilöihinkin - kaikki keinot kehiin, että tämän tulevan kaamoksen taas kestää :)
niissähän just hehkutetaan tuolla tavalla. Juu en ole minäkään syksyihminen, en ymmärrä mitä ihanaa tässä sateisessa ja pimeässä vuodenajassa on? Kynttilät lapsiperheessä, no no no. Ei kiitos.
sellaiselta teennäiseltä hehkutukselta, että "onpa kiva kääriytyä huopaan ja nauttia pimenevästä syksystä kun kynttilät ihanasti valaisee". Lässyn-lää. Ja vitut, en tykkää romantisoida sitä, että pimenee.
ap
käydä uimassa järvessä tai harrastaa kesämökkeilyä. Pidän kesästä, kuten kaikista vuodenajoista (olenhan suomalaisena tottunut neljään vuodenaikaan...), mutta nuo kesän pakkotekemiset ottavat välillä päähän. En ole vuosikausiin uinut järvessä, koska mielestäni järvivesi ei ikinä ole niin lämmintä, että uiminen olisi nautinto, enkä ole vuosiin käynyt yhdelläkään kesämökillä, koska mökkeily nyt ei vaan ole minun juttuni.
enkä pitkää iltaakaan. Masentaa kun jo viiden aikaan on niin hämärää, ja sit sitä pitäis vielä tihrustella tuikkujen valossa. Valot päälle joka huoneeseen että näkee viettää normaalia elämää mulle kiitos!
FB:ssä hehkutus - kuten kaikki muukin kliseinen paska - ärsyttää. Kaikki naiset ovat kääriytymässä vilttiin, punaviinilasi/teemuki on toisessa kädessä ja hyvä romaani toisessa kädessä. Ja yleensä vielä ollaan kera murun
30 varjossa ja ilmastointi hyrraa. Ei tulisi mieleenkaan polttaa kynttiloita.
kyllä itse tykkään ottaa jokaisesta vuodenajasta "ne jutut"/ilon irti!
Syksyllä häärin paniikinomaisesti pihalla, että saan kaiken istutettua, kun vielä ehtii. Raahaan pihaan lyhtyjä, poltan niitä melkein joka ilta. On pimeää, ne näkyvät ja loistavat. Sytytän usein ne ajatuksin, muistelen poisnukkuneita. Ostan marketista kanervia ja krysanteemeja. Valmistelen kukkasipulit, että voin lykätä ne juuri ennen halloja maahan. Odotan ruska-aikaa, pian pääsee haravoimaan! Vaahteran lehdistä voin sitten tehdä oveen seppeleen. Syksyverhot on saatava, oranssia-harmaata-ruskeeta. Kuppi teetä ja oman pihan sadosta piirakkaa. Mökki talviteloille.
Sitten tuleekin talvi! Joulu
Se on niin tunnelmallista kun ulkona on pimeää ja koleaa ja sisällä lämmin, hämärä ja kynttilät palaa. Takka tuli myös kruunaa syksyn iltahämärät.
Miten joku ei muka nauti noista?