Mikset ole hankkinut omistusasuntoa?

Vähänkään lähempänä keskustaa se maksaa jo 400-500 tuhatta euroa. Eli ap, kaikki eivät asu periferiassa. Jos ei takana ole mamman ja papan massia tai perintökämppää vaihtonappulana, ei pieni- tai keskituloinen kovin helpolla osta omistusasuntoa. Pitäisi ottaa 200-300 tuhatta euroa lainaa, ja se hirvittää, ainakin nykyisessä työmarkkinatilanteessa.

Kuten kysymyksestä ja aloitustekstistä kävi varmaan ilmi, mekin otimme tuon lainan jo ajat sitten.Eli lainaa voi ottaa myös ennen kuin on tehnyt ne 2-3 lasta! ap

siinä vaiheessa me ainakin olimme vielä vastavalmistuneita pätkätyöläisiä, joille ei olisi lainaa pankista annettu, emmekä olisi sellaista uskaltaneet ottaakaan. Ja toinen juttu on, ettei ole taloudellisesti järkevää vaihtaa tiheästi asuntoa, vaan ostaa kerralla vähän isompi. Niin, ettei heti ekan vekaran kanssa tule tilanpuute. Näin siksi, että ensiasunnon verokohtelu koskee tosiaan - ylläripylläri - ensiasuntoa.

että lapsi on kalliimpi kuin omakotitalo? :) Eli miten uskalsitte sitten lapsia tehdä kun ette asuntolainaankaan pysty?

-ohis

Kuten kysymyksestä ja aloitustekstistä kävi varmaan ilmi, mekin otimme tuon lainan jo ajat sitten.Eli lainaa voi ottaa myös ennen kuin on tehnyt ne 2-3 lasta! ap

mitä tota kannattaa täällä leuhkia kun kaikilla on jo ne 2-3 lasta. Mene johonkin teinipalstalle opettamaan. Ja aika harvat sitä paitsi saavat tänä päivänä parikymppisenä mitään satojen tonnien lainoja.

Ensinnäkin, en ole leuhkinut millään. Ja toisekseen, mähän kysyinkin että miksi joku ei ole ottanut asuntolainaa? Eli ottanut sitä silloin kun siihen oli realistinen mahdollisuus. Eli ennen lapsia, tai ekan lapsen aikaan jne.

Ai niin ja tiesittekö, jotkut elää niin, että kaikille lapsille ei olekaan omaa 20 neliön huonetta! Oletteko kuulleet sellaisesta? Mä olen.

ap

mitä kukin haluaa. Onko kivaa asua huitsin nevadassa ahtaassa kaksiossa ja kustantaa kaksi autoa, että pääsee duuniin kaupunkiin - ja sietää 1,5-2 h työmatkat (siis yhteenlaskettuna).

Vai asuuko kaupungin keskustassa, maksaa vuokraa ja on vapaa vaihtamaan maisemaa koska vain. Ei tarvitse miettiä remontteja tai murehtia asuntojen hintakehitystä tai mahdollisia koronnousuja.

Jos muuten kysyt ihmisten mielipiteitä, ei ole kamalan sivistynyttä alkaa inttää vastaan.

kirjoitti fb:ssäkin "en vain ole koskaan tuntenut tarvetta hankkia omaa asuntoa".. Teki mieli kommentoida, että myönnä pois, kun ei ole luottotietoja, työpaikkaa eikä juuri työhistoriaakaan (ikää kuitenkin on) eikä edes perintöä odotettavissa, et sä sitä asuntoa millään saisikaan.

kirjoitti fb:ssäkin "en vain ole koskaan tuntenut tarvetta hankkia omaa asuntoa".. Teki mieli kommentoida, että myönnä pois, kun ei ole luottotietoja, työpaikkaa eikä juuri työhistoriaakaan (ikää kuitenkin on) eikä edes perintöä odotettavissa, et sä sitä asuntoa millään saisikaan.

mutta sitten olisimme niin tiukoilla, että emme koskaan voisi enää matkustaa, hankinnat kirpputorielta, ja talous menisi nurin, jos jotakin pitäisi yllättäen hankkia.



Ja siltikin juuri juuri saisimme sen neliön jostakin kammottavasta betonibunkkerista Hgissä.

Siksi.

Vähänkään lähempänä keskustaa se maksaa jo 400-500 tuhatta euroa. Eli ap, kaikki eivät asu periferiassa. Jos ei takana ole mamman ja papan massia tai perintökämppää vaihtonappulana, ei pieni- tai keskituloinen kovin helpolla osta omistusasuntoa. Pitäisi ottaa 200-300 tuhatta euroa lainaa, ja se hirvittää, ainakin nykyisessä työmarkkinatilanteessa.

Kuten kysymyksestä ja aloitustekstistä kävi varmaan ilmi, mekin otimme tuon lainan jo ajat sitten.Eli lainaa voi ottaa myös ennen kuin on tehnyt ne 2-3 lasta! ap

siinä vaiheessa me ainakin olimme vielä vastavalmistuneita pätkätyöläisiä, joille ei olisi lainaa pankista annettu, emmekä olisi sellaista uskaltaneet ottaakaan. Ja toinen juttu on, ettei ole taloudellisesti järkevää vaihtaa tiheästi asuntoa, vaan ostaa kerralla vähän isompi. Niin, ettei heti ekan vekaran kanssa tule tilanpuute. Näin siksi, että ensiasunnon verokohtelu koskee tosiaan - ylläripylläri - ensiasuntoa.

että lapsi on kalliimpi kuin omakotitalo? :) Eli miten uskalsitte sitten lapsia tehdä kun ette asuntolainaankaan pysty?

-ohis

Laskin jokin aika sitten, miten paljon kahteen lapseeni uppoaa euroja siihen mennessä, kun he ovat aikuisia, ja VAIKKA kustannuksia ainakin meillä nostaa se, että olin pitkään hoitovapaalla ja osittaisella hoitovapaalla hyväpalkkaisesta duunista (->tulomenetykset isoja), silti sain loppusummaksi kahdesta lapsesta noin 150 tonnia. Ei siis likimainkaan omakotitalon hintaa per lapsi.

Ja kuulepa idioottimainen kommentoijani: lapsien kulut jakaantuvat 18 vuodelle ja niihin voi vaikuttaa isosti itse. Kuinka kallista vaatetta ostaa, miten pitkään hoitaa kotona, millaisia harrastuksia ottaa. Sitä summa ei tarvitse latoa pöytään kertaheitolla, toisin kuin asuntoa ostaessa.