Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos lapsi temppuilee iltapalalla, niin jätättekö ilman iltapalaa?

Vierailija
01.09.2012 |

Normaalisti jättäisin lapsen sitten ruuatta, ja saisi odotella seuraavaan ruokaan. Mut iltapala on hankala; jos lapsi ei sitä syö, hän herää yöllä nälkään ja siinä sitä sitten ollaan rauhoittelemassa nälkäistä lasta aamyöllä. Miten te muut toimitte?

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jättänyt seuraavankin aterian lapselta väliin? Sairastahan tuo on, päivällinen kun yleensä on noin viiden ajoissa ja jos ei sitä syö, eli on syönyt viimeksi välipalan 14-15 ajoissa, on aamuun tolkuttoman pitkä aika! Miten mihesi antaa sinun kohdella tytärtään noin? Kiduttamista tua on, ei ihme että tyttö teillä temppuilee kun tuollainen äitipuoli! Omaa lastani en päästäisi isän luokse jos tietäisin naisystävän olevan noin julma!

Vierailija
42/47 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mikään ihme et lapset on ylipainoisia kun niihin tupataan ruokaa, vaikka väkisin syöttämällä. Luulis et eletään pimeintä keskiaikaa, niin outoja on teidän luulot ravinnosta. Kaikilla ihmisillä ruokahalu vaihtelee, kukaan ei syö samaa määrää, samaan aikaan. Huomaa että ootte päiväkotilapsia, rakastatte pakottamista ja suhtaudutte lapsiin kun ääliöihin. Suvaitsemattomuus on huipussaan. Ja todellakin, kaikkea ei tarvitse eikä pidä maistaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka temppuilisivatkin. Yleensä jos temppuillaan eikä viitsittäisi syödä, käsken syömään pari lusikallista, tai vähintään maistamaan pahaakin ruokaa. Sitten annan leipäviipaleen, että saavat jotain syödäkseen. Jos on tahallaan sotkettu ruualla tavallista enemmän, saatan jättää ilman jälkiruokaa.



Nuorempi ei yleensä temppuile ja tykkää lähestulkoon mistä ruuasta hyvänsä. Vanhempi taas temppuilee useinkin ja on todella nirso ruuan suhteen, mutta hänellä on todettu aistiyliherkkyyksiä, mihin tuo nirsoilu varmasti liittyy.

Vierailija
44/47 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En koskaan rankaise lasta ruualla, en myöskään pakota syömään väkisin tai palkitse herkuilla. Hyvät ruokatavat opetan ja poistan hetkeksi pöydästä jäähypenkille jos ei onnistu kauniit käytöstavat.

Vierailija
45/47 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En voi sietää nirsoja lapsia, enkä myöskään pelleilyä ruokapöydässä. Minusta on käsittämätöntä, että joku lahjoo lasta syömään "vaikkapa pienen makeisen avulla", kuten joku ylempänä selitti.



Lapsi syö, jos hänellä on nälkä. Jos syöminen menee pelleilyksi, lapsella ei ole nälkä, ja sitten ruokaa ei ole pakko syödä. Seuraava ateria tarjotaan kuitenkin vasta sitten, kun olisi tarkoitus tarjota muutenkin, eli tämän palstan mukaan lapsi siis ilmeisesti jätetään ilman ruokaa ja ollaan sadistisia ja annetaan kärsiä nälkää (?).



Mielestäni pöydässä istuttaminen on sitä sadismia ja aiheuttaa lapselle kieroutuneen suhteen ruokaan, ei se, että jos ei kelpaa, niin sitten et syö, mutta muutakaan ei tule tilalle. Jos suostuu syöttämään lapselle aina vain tälle mieluisia ruokia (jos tarjottu vaihtoehto ei kelpaa), niin aivan varmasti lapsesta tulee todella nirso. Taas pöydässä istuttamisella saadaan varmasti aikaan jonkin sortin syömishäiriö.



Toki pienet, sanotaan vaikka alle 2-vuotiaat, ovat erikseen, mutta kuitenkin. Ihan sama koskee nykyistä puolivuotiastani - jos soseet eivät maistu, eikä pienellä huijaamisellakaan ruokaa uppoa, niin sosetarjoilu loppuu ja tissiä päälle. Olen kuitenkin huomannut, että pieni vauvakin syö, kun hänellä on nälkä, ja kun edellisestä ruokailusta on tarpeeksi kauan, eli lapsi jo kitisee nälkäänsä, niin soseetkin kyllä uppoavat.

Vierailija
46/47 |
15.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En näe mitään syytä miksi minun pitäisi pakottaa lapset syömään kotona "pahaa" ruokaa. Tiedän etteivät syö esim. pinaattikeittoa tai hernekeittoa. Miksi ihmeessä tekisin sellaisia?? En itsellenikään valmistaa opetusmielessä "pahaa" ruokaa tai valitse kaapista jonkun muun lempiruokaa, joka minusta sattuu olemaan epämieluisaa.

Saavat treenata näitä taitoja ja sen myötä nälässä olemista päiväkodissa ja koulussa kyllä ihan tarpeeksi.

Molemmat siis syövät ok ja heillä vain on tiettyjä makuja, jotka eivät mene helposti alas.

En todellakaan tämän tietäessäni anna niitä nälkäisen lapsen eteen ja sitten kuuntele marinaa ja kasvatuskeinona jätä sitten antamatta seuraavaa ruokaakin -kuulostaa lähinnä kiusaamiselta minusta.

Meillä lapset nauttivat syömisestä ja annan valita itse esim. iltapalan. Nuoremmalle tulee kolme ateriaa päivässä tarhan puolesta ja niissä ei voi vaikuttaa siihen mitä saa. Mitä pahaa on siinä, että lapsi nauttii ruoasta ja saa valita kotona mikä on sillä hetkellä itselleen hyvää syötävää? Kun siis pysytään ruokalinjalla, ei tietenkään mitään karkkia tai pullaa saa valita.

Arvatenkaan meillä ei tarvitse tapella syömisistä eikä ole tarvinnut koskaan sitä tehdä. Meillä on mukavat ruokailuhetket eikä sillä ole yhtään mitään väliä, että a syö puuroa ja b 2 jugurttia iltapalaksi!

Oletteko miettineet lapsen näkökulmaa näissä asioissa? Jotkut vaan oppivat uusiin ja erilaisiin makuihin hitaammin.

Osalle ruoat, jossa kaikki maut ovat sekaisin, ovat kamalia. Esim. juuri keitot.

Makuaisteja on erilaisia. Miksi tätä ei ajatella lapsen kohdalla, mutta aikuinen valmistelee aina itselleen sopivia ruokia?

Miksi ette ota lasta mukaan ruokavalintaan? Meillä on ihan tavallista, että lapsi voi vaikuttaa siihen mitä syödään. Esim. toivoa makaroonilaatikkoa.

Tämäkin, jolle on pakko tehdä kalakeittoa lapselle... onko sinulle este vaikkapa tehdä muusia ja jauhelihapihvejä silloin kun lapsi on paikalla? Haluatko tarkoituksella kiusata lasta? Vanhemmuus on myös lapsen kuuntelua ja se, että lapsi kertoo mistä tykkää ei ole hemmottelua. Jos aikuiset tapaavat ja suunnittelevat yhteistä iltaan niin mitä tehdään... mietitään oikein kimpassa mikä olisi kaikille mieluinen ruoka...

Lasten kanssakin voi valita missä kohtaa on pakko ns. kasvattaa ja missä tehdä asiat helpoksi.

Minä en kasvata kiusaamalla ruoalla. Ruoka on nautinto lapsellekin.

Lapsi ei päätä mitään asioita talossa. Lapsi syö sitä ruokaa mitä sille annetaan tai ei syö ollenkaan. Lapsen pitää oppia että hän ei päätä asioista kotona, tarhassa eikä myöhemmin koulussa. Vaan hän tottelee kun hänelle sanotaan. Juuri tämä puutuu nyky lapsilta. Auktoriteetin puute.

Tiedätkö miksi jotkut aikuiset eivät siedä joitain ruokia? Koska heidän vanhemmat ovat ajatellet kuin sinä. Syötetään lapsille sitä mitä lapsi haluaa. Muussi ja jauhelihapihvit ovat surkeita ruokia. Jauhelihapihvejä (tarkoitat varmaan kaupasta ostettuja) ovat pelkkää roskaa. Ne ovat epäterveellisiä eikä niistä lähde edes nälkä. Lapsille pitää syöttää KUNNON ruokaa. Lihaa, kasviksia ja hedelmiä. Sieniä, kalaa, kanaa. Ei mitään valmisruokia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
02.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pöydässä on istuttava niin kauan että ruoka on syöty, iästä riippumatta. Siihen voi jäädä sitten tarvittaessa yksin ja vaikka neljäksi tunniksi (tätäkin on yksi lapsista kerran koittanut, kukaan ei koittanut enää toista kertaa ;D), mutta vaihtoehtoja ei ole.

Kuvottavaa :(

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi kolme