Jos lapsi temppuilee iltapalalla, niin jätättekö ilman iltapalaa?
Normaalisti jättäisin lapsen sitten ruuatta, ja saisi odotella seuraavaan ruokaan. Mut iltapala on hankala; jos lapsi ei sitä syö, hän herää yöllä nälkään ja siinä sitä sitten ollaan rauhoittelemassa nälkäistä lasta aamyöllä. Miten te muut toimitte?
Kommentit (47)
Nälässä pitäminen on mielestäni moraaliton rangaistuskeino. En voi hyväksyä sitä. Ruoka kuuluu lapsen perustarpeisiin, eikä lapselta voi evätä ruokaa. Järkevämpiäkin rangaistuksia voi käyttää, jos rangaistus ylipäätään on tarpeen.
Jos ei itse suostu syömään niin olisin apuna.
En jättäisi ilman ruokaa, kieltäisin seuraavalta päivältä jotain mukavaa jos ei syö nätisti.
En rupea keksimään parempia vaihtoehtoja jos ei pari annettua (esim. leipä tai bansku) kelpaa. Jos ensin alkaa syödä ja sitten esim. heittää leivän lattialle, kysyn kerran että onko kiitos vai syökö vielä. Toista kertaa en enää temppuilua katso vaan sitten mennään iltapesulle jos ei kerran ruoka maistu.
Sitten jos niin huonosti käy että yöllä tulee nälkä, saatan antaa tilkan maitoa vaikka että lapsi saa unen päästä kiinni uudestaan. Näin käy kyllä äärimmäisen harvoin. Meidän lapset siis kohta 5v ja 2,5v.
Pieni lapsi voi olla illalla sen verran väsynytkin, ettei aina jaksa keskittyä syömään.
Syömisistä ei kannata tehdä suurempaa ongelmaa. Jos noin on, niin olen ottanut jonkun kirjan ja lukenut sitä pöydässä lapselle ja vaikka syöttänyt sen.
itsekin luen aina pöydässä, juu ei hyvä tapa.
Lapsi syö yleensä hyvin ja aina, jos ei ruoka maistu, saa olla syömättä. Harvoin siis. Lapsi tietää, että ruoka-aikaan syödään ja välillä ei napostella.
Ei ole vielä koskaan yöllä herännyt nälkän vuoksi, vaikka illalla olisi heikommin syönyt.
Poika siis 2v 8kk.
Jos temppuilu johtuu siitä, ettei ruoka enää maistu, niin suunnataan hampaita pesemään. Nälk-iseksi en lasta jätä. Siitä ei seuraa kuin se, että sitten hypätään sängystä ylös valittamaan nälkää.
Nälässä pitäminen on mielestäni moraaliton rangaistuskeino. En voi hyväksyä sitä. Ruoka kuuluu lapsen perustarpeisiin, eikä lapselta voi evätä ruokaa. Järkevämpiäkin rangaistuksia voi käyttää, jos rangaistus ylipäätään on tarpeen.
En jää yleisöksi, en huomioi pelleilyä (hauskuus katoaa kun se ei "tehoa"), mutta ilman ruokaa en jätä, koskaan!!
Puolisoni on joutunut lapsuudessaan kärsimään nälkää (ihan siis syntyperäinen suomalainen, mutta perheessä oli ongelmia) ja hän on tässä asiassa hyvinkin ehdoton.
nälkäinen lapsi ei temppuile pöydässä ja leiki ruoalla. Olkoon mikä ruoka hyvänsä, jos se ei maistu ja pöydässä pitää ruveta temppuilemaan, annan yhden huomautuksen asiasta ja sanon, että jos ei maistu, voi poistua pöydästä. Mun mielestä mikään ei oo rasittavampaa kuin kuunnella vanhempien jankutusta minuuttitolkulla, että syö nyt, ota nyt, nyt syödään, ja lapsi vaan venkoilee ja temppuilee. Jokainen tyylillään, mutta meilläkin kolme lasta, ja jos jokainen hyppii pöydästä pois useita kertoja ja temppuilee ruoalla, menee koko ruokailu ihan pelleilyksi. Olen myös perhepäivähoitajana toiminut samoilla metodeilla.
nälkäinen lapsi ei temppuile pöydässä ja leiki ruoalla.
Tietenkin on eri asia, jos joku 1v:n iltapala menee liian myöhään ja silloin lapsi väsymystään kiukuttelee. Silloin syötän lapsen.
Isompien kohdalla pelleily tarkoittaa, ettei ole nälkä. En jää suurempia maanittelemaan, enkä varsinkaan syötä lasta joka jo osaa syödä itsekin.
ihan aina ollut säännölliset ruoka-ajat
aamupala klo 7-8 välillä (eli kun herätään)
lounas klo 11
välipala klo 14
päivällinen klo 17
iltapala klo 19
näiden välissä ei napostella mitään.
Eikä ikinä ole lapset temppuilleet, eikä muutenkaa ole tarvinnut (edes pikkuvauvana/-lapsena) mitään houkuttimia tms.
Joten säännölliset ruoka-ajat ja napostelu pois. Kyllä ne silloin syö hyvin, kun ei saa napostella välissä ja on sopivasti nälkä ruoka-ajalla. Eikä ikinä mitään vaihtoehtoruokia, vaan jos ei maistu, niin pöydästä pois vaan...
Eli toisin sanoen, jos meillä temppuilisi, jäisi ilman ruokaa myös iltapalalla.
Meillä ensin siivotaan lelut, sitten on iltapesu (myös hampaat), pesun jälkeen pikkuhetki pyyhkeessä sylittelyä, sitten iltapala, jonka jälkeen hörpätään vettä, minkä jälkeen ksylitolipastilleja imeskellen iltasadulle. Sitten pissa ja sänkyyn, jossa vielä lyhyt laulu vanhemman kanssa, sitten lapset jää yksin sänkyyn. Kun hommat menevät tylsimmästä hauskempaan ja iltapala on jotain melko mieluista, vaikkakin terveellistä, niin kaksi vanhempaa lasta syö aina hyvin. Taapero menee sänkyyn vikana (koska nukkuu päikkärit), ja jos hän on syönyt iltapalalla huonosti, lataamme häneen vielä jogurttia tai rahkaa juuri ennen sänkyyn menoa, kun isommat jo nukkuu.
6-vuotiaan tytön jätän ja olen jättänytkin.Täällä on todettu sossut tehottomiksi joten uskallan avoimesti myöntää et kyse on miehen tyttärestä joka meillä käydessään temppuilee suurimmaksi osaksi kotona totuttujen tapojen vuoksi.
Hän on siis tottunut erilaiseen ruokaan yms.ja jos meillä ei syö päivällistä koska "ei äitikään tee kalakeittoa maitoon" niin seuraava ateria on vasta aamulla eli ilta-pala jää myös välistä.
Meillä 1v8kk poika on välillä illalla niin väsynyt että ei jaksa enää keskittyä syömään, vaan menee kiukuttelun puolelle. Hänelle sitten syötän minkä suostuu syömään. Tai ainakin annan sitten pari lasillista piimää, sitä suostuu aina juomaa kiukusta huolimatta.
Sen sijaan esikoinen (5v) ja keskimmäinen (3v) jäävät kyllä iltapallallakin ilman ruokaa jos tarpeeksi pelleilevät/kiukuttelevat. Syövät usein eri aikaan, kun nyt meneillään kausi ettei yhdesä syöminen suju illalla. Silti menee välillä ruuan viskomiseksi, huutamiseksi ja kukutteluksi. Huomautan asiasta muutaman kerran ja kerron että jos jatkaa niin jää ilman ruokaa. Kyllä varmasti tietävät mitä pelleilystä seuraa!! Ihan hyvin ovat nämä isommat nukkuneet yönsä vaikka aina eivät iltapalaa ole syöneetkään...
ihan aina ollut säännölliset ruoka-ajat
aamupala klo 7-8 välillä (eli kun herätään)
lounas klo 11
välipala klo 14
päivällinen klo 17
iltapala klo 19Kukaan meidän perheessä ei pysty syömään noin usein.Parin tunnin välein?
6-vuotiaan tytön jätän ja olen jättänytkin.Täällä on todettu sossut tehottomiksi joten uskallan avoimesti myöntää et kyse on miehen tyttärestä joka meillä käydessään temppuilee suurimmaksi osaksi kotona totuttujen tapojen vuoksi.
Hän on siis tottunut erilaiseen ruokaan yms.ja jos meillä ei syö päivällistä koska "ei äitikään tee kalakeittoa maitoon" niin seuraava ateria on vasta aamulla eli ilta-pala jää myös välistä.
Miksi et näe lapsen käytöksen taakse?
Tarkoittaa sitä että ymmärtäisit miksi lapsi toimii niin eli et näe toimintaa ilkeilynä vaan syyn sille jolloin voit auttaa lasta toimimaan toisin.
Helpoin tapa reagoida on ajatella että lapsi tekee niin ilkeyttään ja se hyvin hyvin harvoin pitää paikkaansa.
Jos vaan jaksat kasvattaa lasta eli ymmärtää hänen toimintaansa niin että osaat sanoittaa asioita saat lapseen uudenlaisen yhteyden ja tilanne muuttuu.
Tuolla toiminnalla sinun suhde lapsen kanssa perustuu käskemiselle ja auktoriteetille eikä toimi kuin varsin pienen lapsen kanssa (eikä silloinkaan toimi jos ajattelee yhtään pidemmälle). Mieti millaisen suhteen lapsen kanssa aidosti haluat, millainen kasvattaja haluat olla. Onko tosiaan niin että pienen lapsen kiukuttelu on uhka sinun vallallesi vai olisiko tilanteessa jotain muuta takana, eikä vähimpänä se että tilanne itsessään (uusperhe) on raskas 6-vuotiaalle?
Niin ja asiaan, mikään teko ei ole sellainen että lapsi pitäisi jättää ilman ruokaa. Rankaiseminen ei ole keino jos haluaa tuloksia joista on myöhemmin hyötyä.
ihan aina ollut säännölliset ruoka-ajat
aamupala klo 7-8 välillä (eli kun herätään)
lounas klo 11
välipala klo 14
päivällinen klo 17
iltapala klo 19Kukaan meidän perheessä ei pysty syömään noin usein.Parin tunnin välein?
syötte kun noin usein voitte syödä?? Siis jonkun 1 perunan, 2rkl kastiketta ja pari haarukkaa salaattia, vai?? Meillä edes 1,5v ei syö noin usein. Eikä napostele mitään.
nyt jätän. Jos ruoka ei kelpaa, pakko ei ole syödä. Lapsi tietää että seuraavan kerran ruokaa saa vasta aamulla (vähän maitoa voi saada yöllä jos nälkäänsä herää, mutta mitään ei syödä) jos ei iltapalaa syö. Jos annetut vaihtoehdot ei herraa miellytä, niin saa mennä hammaspesun kautta sänkyyn. Jos taas homma menee kiukutteluksi, niin en jää yleisöksi. Ei lapsi yleensä kauaa jaksa keskenään kiukutella kun kukaan ei kuuntele eikä katsele niin kyllä se ruokakin sitten yleensä alas menee.
ja vielä samoihin kellonaikoihin. Välissä ei kukaan saa mennä jääkaapille. Jos joku ei syö yhdellä ateriakerralla, niin odottaa seuraavaan. Yleensä kaikki syövät, ei tule nurinoita ja jokainen tulee pöytään kun syömäajat on, ovat niin tottuneita siihen. Minä kannatan ehdottomasti säännöllisiä ruoka-aikoja!!!
Hän on siis tottunut erilaiseen ruokaan yms.ja jos meillä ei syö päivällistä koska "ei äitikään tee kalakeittoa maitoon" niin seuraava ateria on vasta aamulla eli ilta-pala jää myös välistä.
Lapsi ei suinkaan välttämättä kiukuttele, vaan hänelle voi ihan oikeasti olla tuskaisen vaikeaa syödä ruokaa, johon hän ei ole tottunut. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että vaihtoehtoista ruokaa ei tarjota samalla aterialla, jos ruoka ei maistu. Minusta on kuitenkin täysin kohtuutonta, että iltapalakin jää välistä ja lapsi joutuu kärsimään nälkää koko yön, jos päivällisruoka ei ole maistunut. En myöskään usko, että lapsi oppii tällä tavalla mitään muuta kuin vihaamaan äitipuoltaan ja siinä sivussa mahdollisesti tapaamiset isänkin kanssa muuttuvat vastenmielisiksi.
Kolmen lapsen äiti
että istut siinä keskenäsi temppuilemassa, kunnes olet syönyt. Katson siis max puoli tuntia (joo, olen kärsivällinen ja pitkämielinen) ja sitten menen omiin puuhiini.
Yleensä se sit syö kun tajuaa, ettei temppuilulle ole yleisöä.