Mitä seurasi, kun jätit vl uskon?
Ah, en jaksa yksin näitä vääntää... kertokaa , joilla on kokemusta, mitä teille on seurannut vl liikkeestä eroamisesta. Siis mitä tapahtui kun jätit vl uskon ?
Kommentit (46)
En ole kadottanut uskoa Jumalaan, uskon edelleen omalla tavallani. Kauan se kesti irrottautua, mutta kun siitä on irrottautunut, niin se on todella vapauttavaa!
että ns. "epäuskoiset" ystävät ovat osoittautuneet lämpimiksi, tunteviksi ihmisiksi joilla on empatian kyky. Samaa en voi sanoa kokeneeni likikään yhtä läheisesti vl porukoissa... ikävä totuus.
että niin rankkaa ollut suhteessa läheisiin.
http://freepathways.wordpress.com/2011/09/23/viiva-nimilistassa/
Tähän kannattaa varautua, mutta ei ole kaikissa perheissä sääntönä.
Ennen vl:na aina joka pyhä tai lauantai seuroihin. Mitä nyt sitten tekee... alotin uusia harrastuksia. Sain ei vl kavereita. Ei se sen kummempaa.
En pidä uskonnon tarinoita muuna kuin kansanperinteenä. Minusta tutnuu että olen olltu syvimmiltään ateisti jo melko varhain koululaisesta saakka. En varmaan oikeiin koskaan pitänyt totena mitä puhujat seuroissa höpisi. Kun sain itestäni sen iriti että ilmoitin että en enää seuroissa käy, niin samassa aktiivisuuspuuskassa erosin myös kirkosta.
että ns. "epäuskoiset" ystävät ovat osoittautuneet lämpimiksi, tunteviksi ihmisiksi joilla on empatian kyky. Samaa en voi sanoa kokeneeni likikään yhtä läheisesti vl porukoissa... ikävä totuus.
Olen tullut vl-liikkeeseen aikuisiällä ja juuri päinvastainen kokemus.
Äitinsä katkeroitumisesta kirjoitti tytär:
http://freepathways.wordpress.com/2012/09/29/aitini-lapsen-nakokulmasta/
Ku uskonto määrää ykkösenä kaiken muun, silloin eivät perheen mitkään ihmissuhteet ole liian kallisarvoisia uhrattavaksi uskonnon alttarille.
Surullista, äärimmäisen surullista.
Nyt on esitetty tällainen arvio, että yli 40 prosenttia vl uskoisten perheiden lapsista ei enää jatka samassa liikkeessä kuin mihin on kasvatettu.
http://freepathways.wordpress.com/2012/10/02/40-pros-irtaantuu/
(Lestadiolaiset ON ev.lut.!!!
Vierailija - 07.09.12 07:33 (ID 15528900)
Ettekö tiedä alkeellisiakaan asioita)
ev.lut tarkoittaa evankelisluterilaisuutta :)
Harkitsemme mieheni kanssa liikkeestä eroamista. Olen suunnitellut että voisikonhan kysyä ystäviltämme koepallona että hylkäisivätkö he meidät jos emme olisi enää vl.
Mitä mieltä?
Kyllä kai oikeiden tosiystävien kanssa pitäis voida puhua kaikista asioista.
Harkitsemme mieheni kanssa liikkeestä eroamista. Olen suunnitellut että voisikonhan kysyä ystäviltämme koepallona että hylkäisivätkö he meidät jos emme olisi enää vl.
Mitä mieltä?
Kyllä kai oikeiden tosiystävien kanssa pitäis voida puhua kaikista asioista.
Uskon, että monet vl:t hylkää, jos eroaa liikkeestä. Mutta jos hylkäävät, niin sehän on selvä viesti: emme ole ystäviänne oikeasti.
Minulle esim. ihmisen uskonnollisella suuntautumisella ei ole mitään merkitystä. En voisi kuvitella hylkääväni ystävää, jos hän kääntyisi vaikka muslimiksi. Koittaisin ehkä puhua järkeä tosin joissain tapauksissa.
Kun ulkopuolisena katsoo vl:ien touhua, näkee vahvan, lämpimänoloisen yhteisöllisyyden, mutta kun tietää heidän ihmeellisistä, vailla raamatullista perustetta olevista säännöistään, pedofiilien suojelusta ja juuri tuosta irtautujien hylkimisistä ym. voi vain todeta, että liikkeessä on järkyttävän paljon pahaa. Miten niin fiksut ja sivistyneet ihmiset voivatkin syyllistyä sellaiseen, esim. toisten hylkäämiseen ja syrjimiseen uskonnon vuoksi? Ei sellaista halua edes uskoa.
Ovat ystäviä niin kauan kuin olet samaa mieltä.
ja odotan taivaan putoavan niskaani.
Siinä välissä oli paljon tyhjää. Isä ja äiti rakensivat myös oman elämänsä ihan uudestaan alusta alkaen.
Isä erosi ensin, minä siitä vuoden päästä ollessani 11-vuotias ja pian sen jälkeen muu perhe.
Etsin armeliaampaa Jumalaa seurakuntanuorista ja myöhemmin myös helluntailaisuudesta. Vasta sen jälkeen huomasin, etten tarvitse enää uskontoja enkä jumalia.
Siinä välissä oli paljon tyhjää. Isä ja äiti rakensivat myös oman elämänsä ihan uudestaan alusta alkaen. Isä erosi ensin, minä siitä vuoden päästä ollessani 11-vuotias ja pian sen jälkeen muu perhe. Etsin armeliaampaa Jumalaa seurakuntanuorista ja myöhemmin myös helluntailaisuudesta. Vasta sen jälkeen huomasin, etten tarvitse enää uskontoja enkä jumalia.
Oletko itse tyytyväinen että perheesi jätti vl liikkeen? Mietin tässä itse että jos mies ja minä jättäisimme vl uskon, niin tulisivatko lapsemme aikuisena siitä syyttämään meitä tai olisivatko he ehkä pahoillaan?
Tuo on totta! Jää valtavan pajon "aukkoja" viikkorytmiin. Ne pitää osata täyttää viisasti.
NYT liite haastatteli tästä ihmisiä jotka oli jättäneet jonkin uskonliikeken taakseen.
http://freepathways.wordpress.com/2010/05/30/milta-tuntuu-luopua-uskost…
Ettekö tiedä alkeellisiakaan asioita.
En menettänyt mitään, paitsi uskon jumaliin.