Mitä seurasi, kun jätit vl uskon?

http://ohosiioni.blogspot.fi/search/label/kent%C3%A4n%20%C3%A4%C3%A4ni



Oho! Siioni on huumorilla tehtyä kommentointia vl uskon ympärillä.

Olen saanut Jumalan armosta löytää tämän uskon ja saanut ihania ystäviä. Sellaisia mitä ei ole siis ikinä ennen mulla ollut, ihania ihmisiä. Uskon kun saa käsittää niin se tekee elämästä ihan toisenlaisen. Kallisarvoisen, arvokkaan ja hyvän.

millaisissa perheissä te oikeen elätte?

En missään nimessä halua että perheeni joutuisi kokemaan että meidän ystävät ja lähisukulaiset kärsisi ja toisaalta että he katkaisee välit meihin.



Olen pohtinut tosi pitkään näitä asioita. Kirjoitin siitä tänne, vastaa tai kommentoi jos sulla on kokemuksia miten kannattaa toimia.



http://freepathways.wordpress.com/2012/10/22/miten-jaksaisi/

Vierailija kirjoitti:

elämäni tuntuu kaikinpuolin "omemmalta" kuin vielä liikkeeseen kuuluessa. kuulun kirkkoon mutta käyn siellä suunnilleen yhtä paljon/vähän kuin muutkin ev. lut. suomalaiset. liikkeestä eroamisestani on kymmenisen vuotta. elän tavallista elämää tavallisine murheineen ja iloineen, minulla on paljon (ei-vl)ystäviä ja moni yllättyy jos taustani tulee puheeksi. sinkkuvuoteni olivat ehkä hiukan värikkäämmät kuin monella, keittiöpsykologi voisi ehkä sanoa jotain menetetystä teini-iästä jonka elin 10 vuotta keskivertoa myöhemmin...

olin kuullut paljon tarinoita miten suku ja ystävät hylkäävät ja ehkä niistä johtuen hoidin homman niin että itse katkaisin välit kaikkiin muihin paitsi vanhempiini ja sisaruksiini, sillä logiikalla että hylkään heidät ennen kuin he hylkäävät minut. (kyllä, päätös on jälkikäteen harmittanut monta kertaa.) olen siinä suhteessa onnekas että perheeni on aina ollut tukenani ja voisi sanoa että välimme ovat nykyään paremmat kuin vielä liikkeeseen kuuluessani, oli kaikkien kannalta helpotus kun sain päätettyä sen vuosien ja ollako vai eikö olla -kipuiluni. meillä on "herrasmiessopimus" siitä että emme juurikaan puhu uskonasioista koska olemme niistä lähtökohtaisesti eri mieltä ja se on toiminut ihan hyvin. välillä toki joku sanoo jotain ohi suunsa ja väittelyitäkin saattaa seurata mutta asiat sovitaan hyvässä hengessä.

suvun kanssa välit ovat tätä nykyä asialliset, jotkut tuovat toistuvasti ilmi sen etteivät päätöstäni hyväksy mutta ajattelen asian niin että tuskinpa olisin näiden ihmisten kanssa muutenkaan ollut tekemisissä välttämätöntä enempää. minkäänlaista käännyttämistä en jaksa kuunnella, enhän itsekään yritä muuttaa heitä.

Tässä on paljon asiaa. Kiitos. Rohkaiseva.

Kannattaa muistaa Uskovaisena se ,että sielunvihollinen on houkuttelemassa meitä pois elävästä uskosta.

Siksi kannattaa kuunnella omaatuntoa ja muistaa erityisesti evankeliumi,joka puhdistaa synnistä ja antaa voimaa uskon kilvoitteluun.

Uskoa ei kannata jättää koska vain sillä tulee autuaaksi ja pääsee taivaan kotiin.