Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meistä on tehty lastensuojeluilmoitus tästä syystä:
31.08.2012 |
vuosia sitten meillä oli paha parisuhdekriisi ja päädyimme asumuseroon. Eron yhteydessä meillä luonnollisesti oli paljon riitoja ja eivät niiden kuulemiselta lapsetkaan välttyneet :(.
Lapset taatusti kärsivät tilanteestamme. Juuri siksi muutimmekin erillemme. Lapset jäivät isälle ja minä muutin pois (ihan siksi että saisivat jatkaa tutussa koulussa).
Varsinkin poikamme alkoi oireilla eroa siten, että koulutehtävät olivat usein tekemättä, "katoili" kavereiden luo koulun jälkeen jne.
NO, noin vuoden kuluttua palasimme miehen kanssa yhteen.
Pojan kouluongelmat kuitenkin jatkuivat edelleen. Opettaja oli voimakas persoona ja poika kertoi kotona että opettaja huusi ja raivosi hänelle koulussa tekemättömistä läksyistä ja unohduksista.
No, saimme kutsun koululle jossa oli tarkoitus pohtia pojan koulun sujumista opettajan, erityiopettajan ja kuraattorin kanssa. Yllättäen poika lähetettiinkin pois paikalta ja meille tyyliin ilmoitusasiana sanottiin, että meistä aiotaan tehdä lastensuojeluilmoitus, koska pojan koulu menee niin huonosti ja poika on "itkuinen" koulussa.
Tässä vaiheessa siis olimme jo yhdessä ja riidat olivat ohi, ja kaiken aikaa olimme olleet kouluun yhteydessä hyvässä hengessä. Perheneuvolaan olimme jonossa. Emme siis käsittääkseni olleet välinpitämättömiä vanhempia. Erityisopettaja oli lastensuojeluilmoitusta vastaan, hänestä sille ei ollut perusteita.
No, ilmoitus tehtiin ja sossut kävivät meillä tarkastamassa tilanteen, lapsen kanssa juteltiin jne. Meillä oli vielä yksi tapaaminen sen jälkeen jossa lastensuojelun asiakkuus purettiin. Raportissa luki käytännössä niin että ilmoitus oli alunperikin aiheeton, lapsi ei kärsinyt kotioloistaan millään tavalla.
Muutimme pois paikkakunnalta pian tämän jälkeen. Pojan kouluhuolimattomuus on jatkunut tähän päivään saakka (on nyt jo 15-vuotias). En todellakaan usko hänen enää oireilevan eroamme josta on siis jo 7 vuotta aikaa. Poikamme on herkkä, hän alkaa edelleen helposti itkeä jos häntä tentataan jostain ja ahdistetaan nurkkaan. Uskon, että tämä ominaisuus oli yksi syy lastensuojeluilmoitukseen.
Tällaiseenkin riittää resursseja. Itselleni jäi ihan hyvä maku lastensuojeluviranomaisista, mutta ei kyseisestä opettajasta ja kuraattorista.
Kommentit (42)
ongelmahan on se koulu, ei poika, eikä koti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos siis syy oli se, että poika ei koskaan tehnyt läksyjään, niin ettekö te valvoneet sitä läksyjentekoa? Jos lapsi ei ole kypsä hoitamaan läksyjä itsenäisesti, niin eikö vanhemman kuulu auttaa?
Ja enitenhän tuossa ehkä koulun resursseja hukattiin.
Ikävää toki silti, niille olisi varmasti ollut parempaakin käyttöä. Välillä tuntuu, että tällaisiin vääriin tapauksiin halutaan puuttua ihan siksi, että tulisi hyvä mieli, kun niihin vaikeampiin tapauksiin ei voi vaikuttaa...
ihan sivuhuomautuksena; vaikka teidän kriisinne on ohi ja palasitte yhteenkin, se ei tarkoita että pojan kriisi ei olisi aiheutunut siitä, tai että pojalla kriisi olisi mennyt ohi.
Tässäkin näkee, että eroaminen voi tehdä pahaa jälkeä lapselle, ja kestää hyvinkin pitkään.
Tarkoitus ei ole ap syyllistää sinua, itse olen nimittäin ollut samassa tilanteessa, oma lapseni sai myös erostamme traumoja, joiden vaikutukset edelleen näkyvissä, vaikka meidänkin erostamme kohta 10 vuotta aikaa. Me emme tosin palanneet yhteenkään enää.
Kirjoitini tämän siksi, että tätäkin saattaa lukea joku, joka ehkä miettii eroa ja uskoo nykyään niin helposti totuutena tyrkytettävät lauseet "lapset pääsevät erosta yli" tai "eivät lapset traumatisoidu erosta". (meilläkin ero hoidettiin ilman riitoja ja huutoja, siis lapsen kuullen, silti kävi näin).
ongelmahan on se koulu, ei poika, eikä koti...
Sanoinhan itse että lapset kärsivät erosta. Voi hyvänen aika sentään missä on sinunkin sisälukutaitosi?
Eikö sinusta ole normaalia että vanhempien erokriisi saa lapsen herkistymään? Pointti oli se että opettaja oli (pojan kertoman mukaan) tentannut häntä koulussa ja se oli saanut hänet itkemään.
Meillä oli myös vanhempi lapsi samassa koulussa eikä hänen kohdallaan ollut mitään ongelmia (lasten persoonallisuusero, katsos).
Aloituksen pointti oli se että onko tässä ollut syy lastensuojeluilmoitukseen? Minusta ei, koska toimimme koko ajan koulun kanssa yhteistyössä ja yritimme ratkaista lapsen ongelmia.
No, ehkä tätä on täällä turha yrittääkään selittää, koska aina on kaltaisiasi jotka päättävät miten asiat ovat ja sitten jankkaavat ja jankkaavat...
En kykene mitenkään kaikkia yksityiskohtia tänne kuvailemaan, eli et saa kokonaiskuvaa tilanteesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos siis syy oli se, että poika ei koskaan tehnyt läksyjään, niin ettekö te valvoneet sitä läksyjentekoa? Jos lapsi ei ole kypsä hoitamaan läksyjä itsenäisesti, niin eikö vanhemman kuulu auttaa?
Silloin on aika mahdotonta tietää mitä läksyksi on tullut. Tähän ongelmaan otettiin vasta uudessa koulussa avuksi läksyvihko, johon opettaja kirjoitti kaikki läksyt. Tuo aiempi opettaja ei siihen ollut halukas...
koko ajan negatiivista palautetta.
Kun aloin penkoa asiaa, kävi ilmi, että tämä palautettava antava opettaja nöyryytti lastamme julkisesti, solvasi muiden oppilaiden kuullen muille vanhemmille, pilkkasi, mollasi ja simputti.
Lapsi reagoimalla menemällä mykäksi, minkä jälkeen opettaja diagnosoi hänet häiriintyneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lastensuojeluilmoitukse, koska teini oli itse kertonut sille alkoholin juomisestaan. Ilmoitti asiasta myös päihdeklinikalle.
Lastensuojelun ihmisen tapasimme kerran, päihdeklinikalla kävimme säännöllisesti, sekä teini että me vanhemmat. Tästä on nyt vajaa vuosi aikaa, ja teinillä on kaikki hienosti, päihteiden käyttö on loppunut, koulu menee hienosti ja meidät vanhempien välit teiniin kunnossa. Teini on aloittanut taas lopettamansa harrastuksen, on iloinen ja puhelias suuren osa aikaa, kuten vielä muutama vuosi sitten yleensä oli, ennen kuin paha murrosikä alkoi.
Minulle jäi erittäin hyvä maku sekä koulun että päihdeklikan toiminnasta, lastensuojelua emme tosiaan tavanneet kuin sen kerran, yhteys sinne kulki päihdeklinkan työntekijöiden välityksellä.
Olen myös iloinen, että koulu teki lastensuojeluilmoituksen, koska olimme toki itsekin huomanneet ongelman ja kotona jo puuttuneet siihen, mutta ulkopuolista apua en (ainakaan siinä vaiheessa) olisi osannut hakea. Ja siitä oli ihan älyttömästi hyötyä, olen kiitollinen.
(ja tämähän pitemmän päälle tarkoittaa, etteivät vanhemmat asiasta huolehdi) ja jos alakouluikäinen lapsi "katoilee" koulun jälkeen (ts. vanhemmat eivät tiedä missä lapsi on) ja tämä tapahtuu toistuvasti niin ehkä on ihan hyvä, että ulkopuoliset puuttuvat asiaan.
Jo pelkästään jatkuvasti tekemättömät läksyt ovat peruste lastensuojeluilmoitukselle, vanhempien vastuulla on lastensa koulunkäynnin tukeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän varmasti oireili eroamme vielä vuosia sen jälkeen. Nyt vasta vuoden, pari ollut tasainen.
Syyllisyys on tosiaan valtavaa, mitä kauheaa tässä on lapselleen aiheuttanut. Joskus vain asiat menevät miten menevät. Mekin jouduimme molemmat katsomaan peiliin miehen kanssa.
Ja nyt ei ole enää varaa erota, jo tuon lapsenkaan takia (tosin ei sellaista ole ilmassakaan), parisuhteesta on todella pidettävä huolta.
Mutta en silti pidä meitä sellaisina vanhempina joista pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus...
Jonkinlainen katkeruus ja pelko siitä jäi, en oikein enää luota tuon sortin viranomaisiin.
koko ajan negatiivista palautetta.
Kun aloin penkoa asiaa, kävi ilmi, että tämä palautettava antava opettaja nöyryytti lastamme julkisesti, solvasi muiden oppilaiden kuullen muille vanhemmille, pilkkasi, mollasi ja simputti.
Lapsi reagoimalla menemällä mykäksi, minkä jälkeen opettaja diagnosoi hänet häiriintyneeksi.
huutavan koko luokalle ihan psykoottisesti välillä... Mutta eihän kukaan toinen viranomainen voi sellaista uskoa.
Minulla oli koko ajan voimakas tunne siitä että opettaja inhosi poikaani ja koko perhettäni... vaikea selittää... Jälkeenpäin kuulin että muitakin poikaoppilaita oli lievästi vainottu kyseisen opettajan toimesta.
Varsinkin se on kummallista, että opettajan sana painoi eniten ls-ilmoituksen teossa, vaikka erityisopettajallakin poika kävi usein ja hän ei nähnyt mitään syytä ilmoitukselle...
Kuraattori taas oli vastavalmistunut sijainen, joka oli poikaa tavannut kerran pari...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(ja tämähän pitemmän päälle tarkoittaa, etteivät vanhemmat asiasta huolehdi) ja jos alakouluikäinen lapsi "katoilee" koulun jälkeen (ts. vanhemmat eivät tiedä missä lapsi on) ja tämä tapahtuu toistuvasti niin ehkä on ihan hyvä, että ulkopuoliset puuttuvat asiaan.
Jo pelkästään jatkuvasti tekemättömät läksyt ovat peruste lastensuojeluilmoitukselle, vanhempien vastuulla on lastensa koulunkäynnin tukeminen.
työssäkäyvänä ihmisenä sitä minne lapsi koulun jälkeen menee? Puhelin on, mutta ei vastaa siihen tai se on akku tyhjänä laukun pohjalla.
Kyllä, etsin iltaisin poikaa kaikkien kavereiden luota SADAT kerrat, mutta en minäkään ole mikään selvänäkijä. Joskus löytyi joskus ei.
Ärsyttää tuollainen jeesustelu, sinulla ei ilmeisesti koskaan ole ollut näin vaativaa lasta?
Ja miten valvot läksyjä jos niitä ei ole merkattu mitenkään? Miksi opettaja ei voi merkata läksyjä tällaisen oppilaan kirjaan (tai valvoa että lapsi merkkaa), että vanhemmat voisivat tarkistaa että kaikki tulee tehtyä?
Miksi opettaja kieltäytyy tällaisesta yhteistyöstä?
hän varmasti oireili eroamme vielä vuosia sen jälkeen. Nyt vasta vuoden, pari ollut tasainen.
Syyllisyys on tosiaan valtavaa, mitä kauheaa tässä on lapselleen aiheuttanut. Joskus vain asiat menevät miten menevät. Mekin jouduimme molemmat katsomaan peiliin miehen kanssa.
Ja nyt ei ole enää varaa erota, jo tuon lapsenkaan takia (tosin ei sellaista ole ilmassakaan), parisuhteesta on todella pidettävä huolta.Mutta en silti pidä meitä sellaisina vanhempina joista pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus...
Jonkinlainen katkeruus ja pelko siitä jäi, en oikein enää luota tuon sortin viranomaisiin.
Oletko katkera sossuille, jotka hoitivat työnsä, ja ilmeisen oikein?
En viitsi sanoa mitä ajattelen, ennen kuin saan vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän varmasti oireili eroamme vielä vuosia sen jälkeen. Nyt vasta vuoden, pari ollut tasainen.
Syyllisyys on tosiaan valtavaa, mitä kauheaa tässä on lapselleen aiheuttanut. Joskus vain asiat menevät miten menevät. Mekin jouduimme molemmat katsomaan peiliin miehen kanssa.
Ja nyt ei ole enää varaa erota, jo tuon lapsenkaan takia (tosin ei sellaista ole ilmassakaan), parisuhteesta on todella pidettävä huolta.Mutta en silti pidä meitä sellaisina vanhempina joista pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus...
Jonkinlainen katkeruus ja pelko siitä jäi, en oikein enää luota tuon sortin viranomaisiin.Oletko katkera sossuille, jotka hoitivat työnsä, ja ilmeisen oikein?
En viitsi sanoa mitä ajattelen, ennen kuin saan vastauksen.
Lähinnä opettaja ja kuraattori... Mutta, et voi tästä muodostaakaan oikeanlaista mielipidettä kun et tiedä kaikkea. Turha tätä ehkä tänne oli laittaakaan.
Ja enitenhän tuossa ehkä koulun resursseja hukattiin.
Ikävää toki silti, niille olisi varmasti ollut parempaakin käyttöä. Välillä tuntuu, että tällaisiin vääriin tapauksiin halutaan puuttua ihan siksi, että tulisi hyvä mieli, kun niihin vaikeampiin tapauksiin ei voi vaikuttaa...
Siksi ihmettelenkin tämän 8-vuotiaan tapausta kovasti. Jos meihinkin riitti resursseja.. Minusta meistä tehty ilmoitus oli resurssien hukkaamista, kun on lapsia paljon pahemmassa jamassa.
ei jatku, jos vanhemmat tukee lasta.
Mulla 2 poikaa ja toisella kehitysvamma.
Näytän pojalle jokaisen kirjoitettavan kirjaimen erikseen ja hän tekee ihan tavallista ympäristöopin kirjaan.
Etsin vastaukset ja opetan ne pojalle.
Nuoremmalla hyvin lievä kielellinen vaikeus.
Opastan äidinkielessä ja tarkastan aina läksyt.
Läksyt jää tekemättä vain, jos vanhemmat ei tue ja opasto ja etenkin valvo.
Musta teistä vanhemmissa on vikaa.
No koulussa oltiin huolissaan ja siksi tehtiin se ilmoitus. Ei teidän olisi siitä pitänyt hernettä nenään vetää kun kaikki oli kerran kunnossa. Kuten otsikoista olet huomannut, ns. tavallisten ihmisten perhe-elämästkin löytyy hirveyksiä, joten opettajat saattavat epäillä ketä hyvänsä, jos lapsi oireilee. Sitä vartenhan lastensuojelu on, että tilanne tarkistetaan.
ei jatku, jos vanhemmat tukee lasta.
Mulla 2 poikaa ja toisella kehitysvamma.
Näytän pojalle jokaisen kirjoitettavan kirjaimen erikseen ja hän tekee ihan tavallista ympäristöopin kirjaan.
Etsin vastaukset ja opetan ne pojalle.
Nuoremmalla hyvin lievä kielellinen vaikeus.
Opastan äidinkielessä ja tarkastan aina läksyt.
Läksyt jää tekemättä vain, jos vanhemmat ei tue ja opasto ja etenkin valvo.
Musta teistä vanhemmissa on vikaa.
Ja sinulla on kehitysvammainen lapsi. Hänen valvomisensa lienee helpompaa kuin terveen lapsen joka liikkuu jo itsenäisesti kodin ulkopuolella. Sinä olet niitä, joiden mukaan vika on aina vanhempien.
No, meille on moni opettaja jälkikäteen sanonut ettei kaikkea vain pysty valvomaan.
Poika on jo yläasteella, ja edelleen läksyjä on usein tekemättä, vaikka muuten asiat ovatkin menneet parempaan päin.
Väännätkö minulle rautalangasta MITEN valvomme 15-vuotiaan läksyjen tekoa niin ettei niitä koskaan ole tekemättä (tällä hetkellä poika käsketään läksyjä tekemään, jonka jälkeen näyttää kirjoista tehdyt tehtävät meille)? Silti niitä on välillä tekemättä.
Meillä ei ole mitään työkaluja valvoa ensinnäkään sitä mitä läksyä mistäkin aineesta on tullut.
Joka aineessa on eri opettaja.
Kaikella ystävyydellä, mutta älä tule neuvomaan kun tilanteesi on täysin erilainen.
ei jatku, jos vanhemmat tukee lasta.
Mulla 2 poikaa ja toisella kehitysvamma.
Näytän pojalle jokaisen kirjoitettavan kirjaimen erikseen ja hän tekee ihan tavallista ympäristöopin kirjaan.
Etsin vastaukset ja opetan ne pojalle.
Nuoremmalla hyvin lievä kielellinen vaikeus.
Opastan äidinkielessä ja tarkastan aina läksyt.
Läksyt jää tekemättä vain, jos vanhemmat ei tue ja opasto ja etenkin valvo.
Musta teistä vanhemmissa on vikaa.
näin kummallekkin lapselleen läpi kouluvuosien. Poikkeuksena, että näillä lapsilla ei ollut mitää vammaa.
No kersat on tyhmiä ku saappaat nyt aikuisena ja elelevät vieläkin äidin tukemana (mm. puhelinlaskut, tv-lupamaksut, vuokran maksun ajallaan pysyminen jne.)
Ei niitä läksyjä voi loputtomiin valvoa ja tehdä lasten puolesta. Ja toisekseen ap:llä oli hyvä kirjoitus aiheesta, jota tässä keskustelussa ei olla ehditty käsittelemään juuri lainkaan, kun av:n tyyliin pitää jollainlailla saada lynkata alkuperäistä kirjoittajaa.
Alue: Aihe vapaa
tilapäisesti jokaisessa eroperheessä enemmän tai vähemmän, että siksi hieman ihmettelimme opettajan ja kuraattorin vimmaa tehdä lastensuojeluilmoitus (varsinkin kun olimme jo palanneet yhteen ja kriisi oli ohi).
Päihteitä emme ole koskaan käyttäneet kumpikaan ja olemme ja olimme ihan vakitöissä jne...