Mä haluan ja aion ryhtyä kunnianhimoiseksi kotiäidiksi!

Itse olen lähihoitajaksi valmistunut ja ollut päiväkodissa töissä viime vuodet. Olen hautonut päätöstäni pitkään ja nyt kesän jälkeen ilmoitin, että en enää tulekaan töihin. Minulla on ollut aina haaveena monta lasta ja että saan panostaa täysillä perheeseen ja kotiin. Töiden jälkeen olin aina todella väsynyt ja kiukkuinen. En jaksanut tehdä mitään, monesti nukuin töiden jälkeen pari tuntia ja lapsi katsoi televisiota sillä välin. Kotityöt oli ihan hunningolla!!! Se oli yhtä oravanpyörää ja en halua jättää sellaista muistoa lapselleni. Nyt saan vihdoin toteuttaa unelmaani, tämä se on vasta elämää :)

Nyt onkin hyvä lähteä nukkumaan :)

t. ap

matkaan sinulle! Olen pitkän linjan kotiäiti. Jos pidät kiinni omista ystävistäsi (kai niitä voi muuallakin olla kuin työpaikalla!), kehittelet jotain älyllistäkin, jos sinua kiinnostaa jne. niin et varmasti lamaannu. Kukin meistä toimii tavallaan, mutta sitä rohkenen epäillä, että teidän elämänlaatunne paranee, jos alat suhtautua tiukkapipoisesti ruokiin, kyttäät lapsen läksyjä, jotka on ehkä ennen osannut tehdä alusta loppuun vastuullisesti itse jne. jne. Toki on ihana ajatus, että voi laittaa ruokia niin kuin haluaa ja tarvittaessa ehtii panostaa lapsen läksyihin, mutta näiden pitäisi olla kivoja juttuja, ei suorituksia. Luulen, että yksi syy ihmisten pahoinvointiin on ryppyotsainen suorittaminen, ja sitä voi samalla hartaudella harrastaa niin ansiotyössä kuin kotona. Lue vaikka Oi ihana toukokuu ja ala nauttia perheestäsi ja kodistasi :)

Jääkää vaan kotiin 50-luvun mentaliteetilla. Opettakaa tyttärillenne myös, että kotoa muutetaan heti miehen luo ja ei se työelämä ny niin nokon tärkeää ole. Sitten tehdään lapsia 10 vuoden ajan ja hups, seuraavat 10 vuotta voi IHAN hyvällä omallatunnolla napottaa kotona, tietenkin tuet ja lapsilisät piristävät päivää ja mies hoitakoon aikuisten hommat ts. työssä käymisen.



Nelikymppisenä voi hetken tehdä tiukkaa, kun koti tyhjenee, mutta jos olet opettanut tyttäresi oikein, pääset kohta auttamaan heitä isoäitinä lastenhoidossa.



Hmm. Ja siinäpä se sitten on. Elinikäennusteesi on noin 80 vuotta, mitäs aattelit harrastella ne siinä välissä olevat 40 vuotta?



Toisaalta, älä sillä päätäsi vaivaa. Kysy mieheltäsi, jos hän vielä on kuvioissa eikä kyllästy elättämään kotisyöttilästä. Kannattaa olla kiltti ja vaivaton, tosin myös hyvännäköinen ja -kuntoinen, koska mies sentään liikkuu muuallakin kuin pyykkituvassa ja voi langeta pahojen, maalattujen lunttujen houkutuksiin.



Ah, ihana elämä. Enjoy.

Kylläpäs on kateellisia ihmisiä... jokin siinä niin kolahtaa ja tuohduttaa, kun jollain on varaa olla kotona.

niin kateellinen, koska minä voisin elää loistavan elämän uppoutumalla lukemaan kirjoja. Työt ja kodinhoito vievät mehut, joten illalla kirjan lukemisesta ei tule mitään, kun nukahdan heti.