Kumpi pahempi perus-wt vai akateeminen wt

Olisi joskus kiva tehdä tutkielma ns. ensimmäisen polven akateemisista, siis juuri tällaisista itseni kaltaisista, sillä uskonpa että heidän elämänsä ei ole ollenkaan helppoa. Hieman epäselvästi siis ehkä muotoilin teesini, mutta tarkoitin sitä että olisi ehkä helpompaa jäädä sinne WT-sakkiin, sitoutua sen arvoihin, olla kapinoimatta sitä vastaan, ja olla siellä onnellinen omaan kohtaloonsa. Paremman ja vaativamman uran tavoittelu kun voi kostaantua monellakin tapaa syrjisimenä, sorsimisena ja kateutena.

Katriina Järvinenhän on tuosta kirjoittanut enemmänkin. Ainoa tähän hätään mieleen tuleva teos on tämä:

http://www.kirjapaja.fi/tuotteet/1803-luokkaretkella-hyvinvointiyhteisk…

Tuossa käsitelään juuri näitä "luokkaeroja" ja liikkumista yhteiskuntaluokasta toiseen. Mun makuun liiankin itsesäälisesti, mutta itse akateemisesta duunariperheestä kotoisin olevana olen aina pitänyt hyppimistä porukasta toiseen aika luontevana osana elämää. Toisaalta en myöskään lukisi itseäni tai perhettäni WT-luokkaan, jos mielestäni Suomessa edes sellainen olisi.

Ei omistusasuntoa, vain vähän kulttuuriharrastuksia, ei rapukekkereitä, paitsi kauan sitten yksillä ja koko ajan aivan pa, tutkintokin höttöä, kuten joku muukin tuolla tunnusti.

Kertokaa nyt tietämättömille, millainen se wt-akateeminen on. Millainen ylipäätään on wt? Voisiko wt itse aavistaakaan olevansa wt?

Jari Sarasvuo on tyyppiesimerkki white trashista!

Hän on fiksu mies, joka valitsi poikkeavasti tekemisen tien opiskelujen sijasta. Lisäksi hänen mielipiteensä ovat suomalaisittain räväköitä ja ehkä "poliittisesti epäkorrekteja", mikä monia ärsyttää. Ei hän kuitenkaan kasvata pihallaan renkaattomien autonraatojen kokoelmaa, kisko päivittäin mäyräkoirallista kaljaa, kasvata kuistin alla kulkukoiralaumaa eikä harrasta ilmakiväärillä ampumista piereskelyn tahtiin sisätiloissa.

Jari Sarasvuo on tyyppiesimerkki white trashista!

Hän on fiksu mies, joka valitsi poikkeavasti tekemisen tien opiskelujen sijasta. Lisäksi hänen mielipiteensä ovat suomalaisittain räväköitä ja ehkä "poliittisesti epäkorrekteja", mikä monia ärsyttää. Ei hän kuitenkaan kasvata pihallaan renkaattomien autonraatojen kokoelmaa, kisko päivittäin mäyräkoirallista kaljaa, kasvata kuistin alla kulkukoiralaumaa eikä harrasta ilmakiväärillä ampumista piereskelyn tahtiin sisätiloissa.

Herkkänahkainen paskanpuhuja.

Wt tarkoittaa ihmistä, jolla on matalaa koulutus, taloudellinen asema heikko ja matala sivistystaso. Akateemisella ainakaan ei ole koulutus matala, useimmiten muutenkin sivistynyt ja taloudellisesti jaloillaan.



Te olette kehittäneet wt:lle täällä oman kuvan. Okei, monet täällä esitetyt ominaisuudet kuvaa wt:tä, mutta siihen kuuluu kouluttamattomuus.

Te olette kehittäneet wt:lle täällä oman kuvan. Okei, monet täällä esitetyt ominaisuudet kuvaa wt:tä, mutta siihen kuuluu kouluttamattomuus.

Suurin osa suomalaisista akateemisista täyttää tämän kriteerin.

t. yksi akateeminen wt, jonka yliopistokoulutus oli

tasoltaan aivan luokattoman huonoa. Olen oppinut enemmän Vesaisten viikon kestäneellä ratsastusleirillä kuin viiden vuoden yliopistokoulutuksessa.

niin sillä ei ole samaa merkitystä kuin ennen. eivät nykyajan koulutetut ole enää erityisen sivistyneitä.

Wt tarkoittaa ihmistä, jolla on matalaa koulutus, taloudellinen asema heikko ja matala sivistystaso. Akateemisella ainakaan ei ole koulutus matala, useimmiten muutenkin sivistynyt ja taloudellisesti jaloillaan.

Te olette kehittäneet wt:lle täällä oman kuvan. Okei, monet täällä esitetyt ominaisuudet kuvaa wt:tä, mutta siihen kuuluu kouluttamattomuus.

Wt on Amerikassa käytetty termi valkoihoisesta porukasta, jotka ovat matalasti koulutettuja (mielellään high schoolkin jäänyt käymättä) sekä sosio-ekonominen asema heikko. Eli akateeminen ei voi olla WT! Uskokaa jo. Se on sama, mitä muita termejä haluatte kehittää tilalle, mutta amerikkalaista wt:tä ei akateeminen voi vastata.

Se, halutaanko Suomessa oikeasti keksiä oma määritelmä wt:lle, on yhdentekevää. Keksikää sitten mielummin lyhennelmä suomenkielisestä termistä. Vaikka JP eli junttiporukka.:)

niin sillä ei ole samaa merkitystä kuin ennen. eivät nykyajan koulutetut ole enää erityisen sivistyneitä.

Wt tarkoittaa ihmistä, jolla on matalaa koulutus, taloudellinen asema heikko ja matala sivistystaso. Akateemisella ainakaan ei ole koulutus matala, useimmiten muutenkin sivistynyt ja taloudellisesti jaloillaan.

Te olette kehittäneet wt:lle täällä oman kuvan. Okei, monet täällä esitetyt ominaisuudet kuvaa wt:tä, mutta siihen kuuluu kouluttamattomuus.

suomalainen junttikin olisi sivistyneistöä amerikassa

juntin, tai wt:n, määritelmä tietysti muuttuu yhteiskunnan mukana.

Wt on Amerikassa käytetty termi valkoihoisesta porukasta, jotka ovat matalasti koulutettuja (mielellään high schoolkin jäänyt käymättä) sekä sosio-ekonominen asema heikko. Eli akateeminen ei voi olla WT! Uskokaa jo. Se on sama, mitä muita termejä haluatte kehittää tilalle, mutta amerikkalaista wt:tä ei akateeminen voi vastata.

Se, halutaanko Suomessa oikeasti keksiä oma määritelmä wt:lle, on yhdentekevää. Keksikää sitten mielummin lyhennelmä suomenkielisestä termistä. Vaikka JP eli junttiporukka.:)

niin sillä ei ole samaa merkitystä kuin ennen. eivät nykyajan koulutetut ole enää erityisen sivistyneitä.

Wt tarkoittaa ihmistä, jolla on matalaa koulutus, taloudellinen asema heikko ja matala sivistystaso. Akateemisella ainakaan ei ole koulutus matala, useimmiten muutenkin sivistynyt ja taloudellisesti jaloillaan.

Te olette kehittäneet wt:lle täällä oman kuvan. Okei, monet täällä esitetyt ominaisuudet kuvaa wt:tä, mutta siihen kuuluu kouluttamattomuus.

En missään tapauksessa ole wt. Rapujuhliin minua ei saa vietyä, mutta ei myöskään örveltämään kännissä. Minulle sosiaalinen status on täyttä evvk:ta.

Eksentrinen akateeminen. Ensimmäisessä polvessa.

Ihan outo keskustelu. Olen niin ulkona akateemisista piireistä, etten edes käsitä millainen moukka olenkaan.

Ilmainen vinkki: jos hankkii mahdollisimman vähän materiaa, ei tarvitse murehtia onko tämä veska tai kenkä nyt wt, nousukasmainen, juntti, pröystäilevä tai jotain muuta noloa.

se räkkärimarketin Tarja.



Hyh, kiroileva white trash.

SItten on kyse jostain muusta sosiaaliluokasta.

SItten on kyse jostain muusta sosiaaliluokasta.

niinsanottu "WT-sakki" on aivan yhtä arvokasta, tärkeää ja kunnioitettavaa ihmisarvoltaan kuin esim. rikkaat, sivistyneet tai mahtisukuihin syntuneet. Inhoan tätä toisten halveksimista ja alentamista sydämeni pohjasta.



Olen itse ns. WT piiristä ponnistanut ja elämäni on ollut ihan silmitöntä taistelua ja kamppailua. Lapsuudenkotini on sivistymätön, väkivaltainen, moniongelmainen, vanhempani rupurahvasta vanhanaikaista sakkia. Kaunaisia, katkeria, ja katkeruus purettiin lapsia hakkaamalla. Isäni vastusti ja jarrutti - suorastaan sabotoi - kaikkia opiskeluitani, ei halunnut päästää lukioon, kieltäytyi maksamasta kirjoja, vastusti ja kiristi etten pyrkisi yliopistoon. Mitään tukea, henkistä tai konkreettista, ei tullut koskaan, vain mitätöintiä, haukkumista ja väkivaltaa.



Siitä huolimatta mielettömällä sisulla nousin akateemiseksi. Jouduin tekemään paljon töitä maksaakseni opintoni (lukio, yliopisto), tukea en saanut mistään, koko ajan piti tehdä tuplaten töitä koska lähtötasoni oli kotini takia muita heikompi. Silti sisulla ja sitkeydellä onnistuin. Lopputulos on se että vanhempani vihaavat minua, ovat kaunaisia, kateellisia ja katkeria, kun eivät olisi suoneet mitään onnea tai menestystä lapselleen.



Pointtini tarinassa on se, että YMMÄRRÄN mitä on olla se niinsanottu WT. WT ei voi valita kohtaloaan. Sieltä nouseminen on niin vaikeaa, raskasta ja täynnä vastoinkäymisiä, että se vaatii lähes ylimaalliset voimat ja sitkeyden ja kaikki ei siihen pysty. Lapsi ei voi valita synnyinkotiaan tai vanhempiaan, eikä osaa lapsena olla kriittinen vanhempien tuputtaman arvomaailman ja maailmankatsomuksen suhteen.



Ns WT-elämä voi olla rankkaa, kuluttavaa, ja siihen kun vielä lisää muiden halveksunnan ja ylenkatseen, niin se taakka voi olla musertava.



Itse olen nykyään hyvätuloinen, ison firman keskijohdossa, hyvissa hommissa, ura nousujohteessa. En silti kuitenkaan osaa olla näissä akateemisten piireissä. En taustani vuoksi kelpaa hienoihin piireihin (kyllähän sen minusta näkee etten osaa olla luonnollisesti rapujuhlissa sun muissa koketeeraustilaisuuksissa) mutta en enää ole sitä WT-sakkiakaan kun oma perheeni ja sukuni on minut katkeran kateellisena hylännyt ja tuominnut.



Olen siis väliinputoaja, mutta sympatiani ovat kyllä siellä WT-ihmisten puolella. Heidän elämänsä on ihan oikeasti erilaista kuin etuoikeutettujen hyväosaisten. Helppo se on hyväosaisen akateemisen perheen lapsen pyrkiä yliopistoon kun aina on tarjottu virikkeitä, kulttuuria, sivistystä ja kannustettu lukemaan ja opiskelemaan. Kun taas duunarisakin lasta on rajoitettu, kielletty tai estetty tekemästä mitään näistä sivistävistä toimista.



Lisäksi sekin on aika eri asetelma maksaa opinnot itse omalla työllään ja lainalla, kuin että "pappa betalar" ja ostaa asunnot ja autotkin parin tonnin kuukausirahan lisäksi. Yliopistossa ollessani näki todella kristallinkirkkaasti ketkä tuli hyvistä rikkaista perheistä ja kenellä taas oli sitten taustallaan tuskainen taistelu huonoista lähtökohdista.



Kaikki ei ole niin mustavalkoista. WT ei aina voi tilanteelleen mitään.

oikeasti käyttäytyy kuin wt. Toisaalta "huonoissakin" perheissä kasvaa kunniallisia ihmisiä.

niinsanottu "WT-sakki" on aivan yhtä arvokasta, tärkeää ja kunnioitettavaa ihmisarvoltaan kuin esim. rikkaat, sivistyneet tai mahtisukuihin syntuneet. Inhoan tätä toisten halveksimista ja alentamista sydämeni pohjasta.

Olen itse ns. WT piiristä ponnistanut ja elämäni on ollut ihan silmitöntä taistelua ja kamppailua. Lapsuudenkotini on sivistymätön, väkivaltainen, moniongelmainen, vanhempani rupurahvasta vanhanaikaista sakkia. Kaunaisia, katkeria, ja katkeruus purettiin lapsia hakkaamalla. Isäni vastusti ja jarrutti - suorastaan sabotoi - kaikkia opiskeluitani, ei halunnut päästää lukioon, kieltäytyi maksamasta kirjoja, vastusti ja kiristi etten pyrkisi yliopistoon. Mitään tukea, henkistä tai konkreettista, ei tullut koskaan, vain mitätöintiä, haukkumista ja väkivaltaa.

Siitä huolimatta mielettömällä sisulla nousin akateemiseksi. Jouduin tekemään paljon töitä maksaakseni opintoni (lukio, yliopisto), tukea en saanut mistään, koko ajan piti tehdä tuplaten töitä koska lähtötasoni oli kotini takia muita heikompi. Silti sisulla ja sitkeydellä onnistuin. Lopputulos on se että vanhempani vihaavat minua, ovat kaunaisia, kateellisia ja katkeria, kun eivät olisi suoneet mitään onnea tai menestystä lapselleen.

Pointtini tarinassa on se, että YMMÄRRÄN mitä on olla se niinsanottu WT. WT ei voi valita kohtaloaan. Sieltä nouseminen on niin vaikeaa, raskasta ja täynnä vastoinkäymisiä, että se vaatii lähes ylimaalliset voimat ja sitkeyden ja kaikki ei siihen pysty. Lapsi ei voi valita synnyinkotiaan tai vanhempiaan, eikä osaa lapsena olla kriittinen vanhempien tuputtaman arvomaailman ja maailmankatsomuksen suhteen.

Ns WT-elämä voi olla rankkaa, kuluttavaa, ja siihen kun vielä lisää muiden halveksunnan ja ylenkatseen, niin se taakka voi olla musertava.

Itse olen nykyään hyvätuloinen, ison firman keskijohdossa, hyvissa hommissa, ura nousujohteessa. En silti kuitenkaan osaa olla näissä akateemisten piireissä. En taustani vuoksi kelpaa hienoihin piireihin (kyllähän sen minusta näkee etten osaa olla luonnollisesti rapujuhlissa sun muissa koketeeraustilaisuuksissa) mutta en enää ole sitä WT-sakkiakaan kun oma perheeni ja sukuni on minut katkeran kateellisena hylännyt ja tuominnut.

Olen siis väliinputoaja, mutta sympatiani ovat kyllä siellä WT-ihmisten puolella. Heidän elämänsä on ihan oikeasti erilaista kuin etuoikeutettujen hyväosaisten. Helppo se on hyväosaisen akateemisen perheen lapsen pyrkiä yliopistoon kun aina on tarjottu virikkeitä, kulttuuria, sivistystä ja kannustettu lukemaan ja opiskelemaan. Kun taas duunarisakin lasta on rajoitettu, kielletty tai estetty tekemästä mitään näistä sivistävistä toimista.

Lisäksi sekin on aika eri asetelma maksaa opinnot itse omalla työllään ja lainalla, kuin että "pappa betalar" ja ostaa asunnot ja autotkin parin tonnin kuukausirahan lisäksi. Yliopistossa ollessani näki todella kristallinkirkkaasti ketkä tuli hyvistä rikkaista perheistä ja kenellä taas oli sitten taustallaan tuskainen taistelu huonoista lähtökohdista.

Kaikki ei ole niin mustavalkoista. WT ei aina voi tilanteelleen mitään.

Hienoa, että jaksoit ponnistella :) On tosi surullista, että sinua on mitätöity omassa kodissasi.



Se on kyllä pakko sanoa, ettei WT-elämä välttämättä ole kamalaa ja katkeraa. Tunnen paljon WT-perheitä, jotka elävät omalla huolettomalla tyylillään oikein hauskaa ja leppoisaa arkea. Grillailevat jauhomakkaraa ja nostelevat sossun tukia ilman huolta huomisesta. Lapsille ei ehkä tarjota väylää koulutukseen tai tapakasvatusta, mutta rakkautta kyllä.

Hänen isänsä oli sitä epäilemättä kyllä. 6 ei ole ilmeisesti missään vaiheessa käyttäytynyt kuin wt ja on ponnistanut siitä pois.



Toisaalta, tavallinen duunarikaan ei ole wt, jos hoitaa leiviskänsä hyvin.

nro 6 tässä, totta on se että olen ollut aina niin erilainen kuin lapsuudenkotini olisi minun toivonut olevan, olen ollut älykäs ja opinhaluinen(ja sitähän isä ei voinut sietää).



Mutta ihan oikeasti kun puhutaan aina nousukkaista, niin on niitä nousukkaita jotka sitten menestyksellä ja rahalla ja pröystäilevällä ökytyylillä solahtavat niihin rapujuhlakuvioihin, mutta sitten on näitä minukaltaisiani jotka eivät kuulu MIHINKÄÄN yhteiskuntaryhmään. Kun oma tausta on surkea ja oma suku kääntää selkänsä kun ei kestä menestynyttä lastaan, niin ei se niinsanottu uusi vertailuryhmä eli akateemiset huoli sakkiinsa myöskään.



Mitenkään nyt loukkaamatta ketään, niin olen akateemisissa piireiss törmännyt todella jyrkkään luokitteluun, tuomitsemiseen, oman taustan korostamiseen, ja paremmuuden esiintuomiseen. Suosittuja keskustelunaiheita ovat erityisesti se että "kuinka monennen polven akateeminen on", ja sitä kunniakkaampaa mitä enemmän dosentteja, proffia, lisureita ja maistereita suvusta löytyy. Siitä sakista sitten se, joka on sukunsa ensimmäinen akateeminen kovan taistelun tuloksena, saa kauhunsekaisia sääliviä katseita osakseen.



Itse en osaa liikkua akteemisten piireissä (esim työyhteisö, killat, yliopisto-alumnit jne) koska siellä ei ole luontevaa. Osaan siis toki etiketin, käyttätymissäännöt, keskustelunaiheet, osaan siis TEESKENNELLÄ ns. tosiakateemista, mutta se vaan ei ole henkinen kotini. Kuten ei ole se WT-sakkikaan. Enkä siis halua olla nousukaskaan, koska en todellakaan pröystäile työlläni, rahallani, päin vastoin enemmän piilottelen ja kätken menestystäni.



Olisi joskus kiva tehdä tutkielma ns. ensimmäisen polven akateemisista, siis juuri tällaisista itseni kaltaisista, sillä uskonpa että heidän elämänsä ei ole ollenkaan helppoa. Hieman epäselvästi siis ehkä muotoilin teesini, mutta tarkoitin sitä että olisi ehkä helpompaa jäädä sinne WT-sakkiin, sitoutua sen arvoihin, olla kapinoimatta sitä vastaan, ja olla siellä onnellinen omaan kohtaloonsa. Paremman ja vaativamman uran tavoittelu kun voi kostaantua monellakin tapaa syrjisimenä, sorsimisena ja kateutena.

jos hoitaa hommansa? Eli käy töissä, ei nosta sossusta tukia?



Olen aina mieltänyt itseni ja perheeni wt-perheeksi,

käyn töissä, en vielä ole ikinä joutunut hakemaan tukea sossusta, tosin lähellä on muutaman kerran ollut ja tälläkin hetkellä tekisi mieli jotain toimeentulotukea hakea...



Mutta silti, kaikesta huolimatta, mun lapsilla on ihan hyvät lähtökohdat elämälleen vaikka paljosta on puutetta. Joskus jopa mentaalisella puolella, sillä olen joskus sairastunut masennukseen ja siitä nouseminen on vaativaa, ja välillä en ole läsnä lapsilleni kunnolla.



Mutta, olen wt ja niin ovat lapsenikin. Heillä, ainakin esikoisella, on erittäin hyvät mahdollisuudet päästä pidemmälle kuin yleensä wt:n lasten, 6 on hyvä esimerkki,että päästä pois voi onnistua, ja uskon esikoiseni tässä onnistuvan. Toinen todennäköisesti päätyy duunariksi.