Onko ammattikoulu tosiaan huonompi paikka kuin lukio?
Mediassakin puhutaan välillä hieman siihen sävyyn. En ymmärrä. Oppilaitos se on siinä missä muutkin. Kyllä myös duunareja tarvitaan yhteiskunnassa, eivät kaikki voi olla korkeasti koulutettuja.
Kommentit (174)
Empä menisi ylistämään näitä niin fiksuja lukiolaisia.
Meillä joka kesä lukiolaisia kesätöissä. Monesti ihmettelen miten he pärjäävät koulussa. Ohjeita saa kertoa moneen kertaan. Joskus neuvottu monesti ja ei vaan mene perille.
Poika aloitti juuri lukiossa, koska tiedättekö mitä; ei päässyt amikseen! Lukioon pääsi heittämällä. Että näinkin voi käydä....
Kaikki on kiinni siitä omasta motivaatiosta. Jos olet ammattikoulussa ja oikeasti kiinnostunut aiheesta jota opiskelet teet mielelläsi ylimääräistä työtä oppiaksesi lisää.
Jos taas olet lukiossa ja sinua ei kiinnosta opiskelu, et saa lukiosta yhtään mitään. Välttävät paperit joilla et tee mitään, jos saat niitäkään.
Sama tietysti toisinpäin.
Itse tiesin jo nuorena, että minusta tulee IT-alan ammattilainen joten valitsin ammattikoulun. Tästä on aikaa yli 20 vuotta ja sillä tiellä ollaan. Kävin toki myös Amk:n ammattikoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on kiinni siitä omasta motivaatiosta. Jos olet ammattikoulussa ja oikeasti kiinnostunut aiheesta jota opiskelet teet mielelläsi ylimääräistä työtä oppiaksesi lisää.
Jos taas olet lukiossa ja sinua ei kiinnosta opiskelu, et saa lukiosta yhtään mitään. Välttävät paperit joilla et tee mitään, jos saat niitäkään.
Sama tietysti toisinpäin.
Itse tiesin jo nuorena, että minusta tulee IT-alan ammattilainen joten valitsin ammattikoulun. Tästä on aikaa yli 20 vuotta ja sillä tiellä ollaan. Kävin toki myös Amk:n ammattikoulun jälkeen.
20 vuotta sitten amis oli vielä ihan laadukas. Enää ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Empä menisi ylistämään näitä niin fiksuja lukiolaisia.
Meillä joka kesä lukiolaisia kesätöissä. Monesti ihmettelen miten he pärjäävät koulussa. Ohjeita saa kertoa moneen kertaan. Joskus neuvottu monesti ja ei vaan mene perille.
Ovatko eliittilukiossa? Ei kai kukaan laske häntäpään lukioita varsinaiseksi lukioiksi vaan enemmänkin päivähoitopaikoiksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on kiinni siitä omasta motivaatiosta. Jos olet ammattikoulussa ja oikeasti kiinnostunut aiheesta jota opiskelet teet mielelläsi ylimääräistä työtä oppiaksesi lisää.
Jos taas olet lukiossa ja sinua ei kiinnosta opiskelu, et saa lukiosta yhtään mitään. Välttävät paperit joilla et tee mitään, jos saat niitäkään.
Sama tietysti toisinpäin.
Itse tiesin jo nuorena, että minusta tulee IT-alan ammattilainen joten valitsin ammattikoulun. Tästä on aikaa yli 20 vuotta ja sillä tiellä ollaan. Kävin toki myös Amk:n ammattikoulun jälkeen.
20 vuotta sitten amis oli vielä ihan laadukas. Enää ei ole.
Ei se silti poista sitä oman motivaation merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Poika aloitti juuri lukiossa, koska tiedättekö mitä; ei päässyt amikseen! Lukioon pääsi heittämällä. Että näinkin voi käydä....
Mihin haki? No, ensi vuonna uudestaan paremmalla onnella. Kannattaa kysyä, miksi ei päässyt, jos kävi pääsykokeissa. Tietää sitten parantaa niitä osa-alueita.
Vierailija kirjoitti:
järkevintä on mennä ammattikouluun ja siellä kaksoistutkintoon jos haluaa sen lukionkin suorittaa.
samassa ajassa saat ammatin ja lukiopaperit kun toiset käy vain lukion.
Kestää vuoden kauemmin, t. ammattikoulun, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaneen yliopisto-opiskelijan mamma. Mut jos kirjoittaa muutaman aineen ilman lukion oppimäärää, sitten riittää sama aika. Ei poika pitänyt sitä vaikeana, mutta paljon pitkiä päiviä ja kun muilla oli lukiossa lukuloma, amiksessa oli koulua samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika aloitti juuri lukiossa, koska tiedättekö mitä; ei päässyt amikseen! Lukioon pääsi heittämällä. Että näinkin voi käydä....
Mihin haki? No, ensi vuonna uudestaan paremmalla onnella. Kannattaa kysyä, miksi ei päässyt, jos kävi pääsykokeissa. Tietää sitten parantaa niitä osa-alueita.
Amiksessa, linjalle kuin linjalle, painotetaan käytännön aineita hakuvaiheessa. Jos on näissä huono, voi suosituimmille linjoille jäädä pääsemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietysti niitäkin jotka käy ensin lukion ja sitten vasta ammattikoulun, mutta väite että lukio olisi tärkeä yleissivistävänä laitoksena on vähän huvittava kun kaikki tieto on nykyään netissä kenen tahansa ulottuvilla. Ellei sitten yleissivistykseen kuulu se lukion fysiilla ja matematiikka, mutta voihan niitäkin opiskella itsenäisesti, jos haluaa.
Esimerkiksi hyviä kirjoitus-, luku- ja vastaavia jatkon kannalta olennaisia taitoja ei opi vain netissä googlettamalla. Kyllä se vaatii paljon ohjattuja kirjoitusharjoituksia jne.
Eli joo, voit lukea vaikka Ranskan vallankumouksesta netissä, mutta osaatko suodattaa olennaisen ja kirjoittaa vaikkapa sivun mittaisen järkevän tiivistelmän siitä sujuvaa kieltä käyttäen, onkin eri juttu. Ja sama perässä jollain vieraalla kielellä.
Tai laskurutiini vaikkapa insinööriopintoja ajatellen. Kaavat voit opetella ja laskeakin, mutta lukion pitkä matikka tarjoaa kyllä erittäin hyvän pohjan vs itseopiskelu.
Mihin tavallinen kansalainen tarvitsee tehdä tiivistelmää Ranskan vallankumouksesta tai derivaattaa? Itse olen maisteri enkä kumpaakaan ole tarvinnut peruskoulun jälkeen. Paljon tärkeämpää arkielämässä on tietää piin likiarvo, 7:n kertotaulu, prosentti ja veden kiehumispiste sekä ruuvin avaamisuunta. Ensinmainitut pitäisi tietää ylioppilaankin, mutta auton renkaanvaihto voi mennä vaikeaksi, jos ei tiedä kumpaan suuntaan aukeaa. Ylioppilas tietenkin googlettaisi senkin, mutta entäs jos rengas hajoaisi keskellä ei mitään ja kännykkä ei toimisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tietysti niitäkin jotka käy ensin lukion ja sitten vasta ammattikoulun, mutta väite että lukio olisi tärkeä yleissivistävänä laitoksena on vähän huvittava kun kaikki tieto on nykyään netissä kenen tahansa ulottuvilla. Ellei sitten yleissivistykseen kuulu se lukion fysiilla ja matematiikka, mutta voihan niitäkin opiskella itsenäisesti, jos haluaa.
Esimerkiksi hyviä kirjoitus-, luku- ja vastaavia jatkon kannalta olennaisia taitoja ei opi vain netissä googlettamalla. Kyllä se vaatii paljon ohjattuja kirjoitusharjoituksia jne.
Eli joo, voit lukea vaikka Ranskan vallankumouksesta netissä, mutta osaatko suodattaa olennaisen ja kirjoittaa vaikkapa sivun mittaisen järkevän tiivistelmän siitä sujuvaa kieltä käyttäen, onkin eri juttu. Ja sama perässä jollain vieraalla kielellä.
Tai laskurutiini vaikkapa insinööriopintoja ajatellen. Kaavat voit opetella ja laskeakin, mutta lukion pitkä matikka tarjoaa kyllä erittäin hyvän pohjan vs itseopiskelu.
Mihin tavallinen kansalainen tarvitsee tehdä tiivistelmää Ranskan vallankumouksesta tai derivaattaa? Itse olen maisteri enkä kumpaakaan ole tarvinnut peruskoulun jälkeen. Paljon tärkeämpää arkielämässä on tietää piin likiarvo, 7:n kertotaulu, prosentti ja veden kiehumispiste sekä ruuvin avaamisuunta. Ensinmainitut pitäisi tietää ylioppilaankin, mutta auton renkaanvaihto voi mennä vaikeaksi, jos ei tiedä kumpaan suuntaan aukeaa. Ylioppilas tietenkin googlettaisi senkin, mutta entäs jos rengas hajoaisi keskellä ei mitään ja kännykkä ei toimisi?
Mmm, mahdollisissa jatko-opinnoissa se tekstin tuottamisen taito on kuitenkin aika olennaista. Tietysti, jos ei halua jatko-opintoihin, tuo taito ei ole niin olennaista. Vaikka itse kyllä arvostan sujuvahkoa kirjoitustaitoa kovasti.
Varmasti esim. merkonomeilla on enemmän esseitä ja kirjoitelmia kuin näillä auto-, raksa-, metalli- ym. linjoilla. Moni puhuu hieman siihen sävyyn, että amiksessa on vain näitä sekä kokki-/tarjoilijalinjoja.
Kumpa niidenkin elämät menisi päin helvettiä.
Ainakin formulakuskeina amikset tuntuvat pärjäävän paremmin kuin lukiolaiset. Amiksen käyneitä ovat mm. Häkkinen, Räikkönen ja Bottas (Räikkönen taisi jättää amiksen kesken), ylioppilaita puolestaan Järvilehto ja Kovalainen. Rallikuskeistammekin vain Latvala taitaa olla lukion käynyt ja hänellekin sattuu jatkuvasti virheitä ja ulosajoja.
Riippuu ihan oppilaitoksesta. On hyvätasoisia lukioita ja huonoja ammattiopistoja. Ja päinvastoin.
Riippuu vähän linjastakin, esim. merkonomi ja sähköasentaja ovat hyviä linjoja, niissä oikeasti oppiikin jotain. Sen sijaan mm. auto-, raksa- ja metallilinjoilla meno tuntuu näkemäni perusteella olevan aika lapsellista ja vaatimustaso melko alhainen. En haluaisi yleistää ja hyvinkin voi löytyä päinvastaisiakin oppilaitoksia, mutta näkemäni perusteella valitettavasti näin tuntuu olevan. Sinänsä arvostan ammattitaitoisia käsityöläisiä paljon, ja on surullista nähdä, miten monet muodollisesti pätevät sellaiset eivät tosiasiassa tunnukaan osaavan paljon mitään.
Kyllä jo siellä lukiossa olisi pitänyt selvitä, mihin derivaattaa tarvitaan. Ei ehkä kaikki, mutta jotkut. Derivoimalla lasketaan, minkä kokoinen esim. purkin pitää olla, että käytetyn pahvin määrä olisi mahdollisimman vähäinen, mutta kuitenkin on tietyt raja-arvot, missä se korkeuden, leveyden ja syvyyden pitäisi mahtua. Integraalilla lasketaan mm. pinta-aloja, joita ei voi suoraan laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monia AMK:ssa opiskelevia/opiskelleita lukiopohjaisia, jotka ovat harmitelleet sitä, etteivät menneet sinne ammattikoulun tai kaksoistutkinnon kautta, olisi kuulemma ollut hyötyä, mikäli olisi ollut alasta kokemusta jo ennestään. Yliopistoon lukio puolestaan on varmasti parempi pohja, sitä en epäile.
Järkevin pohja AMK:lle ja luultavasti teknisille aloille yliopistossakin olisi joku vuoden pikakurssi, joka sisältäisi lukion matemaattiset aineet.
On niitä preppauskursseja. Sekä matikasta että kielistä.
Ihmettelen noita yo-sairaanhoitajia. Osalla välivuosiakin. Miksi ei mene suoraan peruskoulupohjalta?
Tottakai, aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen. Mutta keskimäärin lukion suorittaneet nyt omaavat paremmat kirjoitus/luku/tiedon omaksumis/... taidot. Turha siitä on sen enempää vängätä, kun kolmen vuoden aikana kirjoittaa satoja esseitä, kirjoitelmia, tiivistelmiä, kirja-analyysejä, tutkielmia jne. on aika eri lähtökohdat kuin sillä, joka opiskelee käytännön asioita.
Kaikki eivät opi kirjoittamaan sujuvaa tekstiä koskaan. Vaikka kävisivät mitä kouluja.