Lue keskustelun säännöt.
Kokeneemmat; mitä hyötyä / haittaa on, jos lapsilla ikäero 2,5-3v?
17.08.2012 |
Faktat pöytään. Nyt lapsi 1,5v ja mietimme toista lasta...
Ja tiedän, lapsia ei tehdä, niitä saadaan, mutta jos nyt lähdetään siitä oletuksesta, että ikäeroksi tulisi tuo noin vähän vajaa 3v.
Kommentit (6)
No vähän noin olen itsekin asiaa pohtinut. Haluan toisen lapsen ja kokea uudellene raskauden yms, mutta en ihan vielä. Siksi odottaisin mieluusti vielä puolisen vuotta, ennen kuin lähtisin edes yrittämään.
Olin aina jotenkin ajatellut, pieni ikäero (max 2v) olisi hyvä, mutta nyt ei vaan pysty siihen taipumaan. Olen vain miettinyt, että onko siitä isommasta ikäerosta jotain "haittaa"....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni sanoo, etteivät leikkisi yhdessä, mutta meillä ovat aina leikkineet.
eli kokemusta ei paljon vielä ole, mutta se on sitäkin tuoreempaa nyt vauva-ajalta:)
Plussat:
- esikoinen osaa sekä syödä itse että huolehtia wc-käynneistään (paitsi kakalla käydessä täytyy pyyhkiä)
- esikoinen viihtyy välistä myös hetken yksin omissa leikeissään eikä tarvitse vahtia koko ajan
- uskoisin lapsista olevan toisilleen leikkikavereiksi vajaan vuoden kuluttua
- esikoinen kykenee auttamaan mm. vauvan viihdyttämisessä/ harson tuomisessa yms toisinaan
- ulkoilu mielestäni helppoa, kun esikoinen ymmärtää puhetta ja voi touhuilla yksin/kavereiden kanssa esim. leikkiksellä ja samalla itse huolehdin vauvasta vaunuissa
Miinukset:
- esikoinen hieman mustis ja hakee välistä sen vuoksi huomiota tekemällä kiellettyjä asioita tai alkamalla kitisemään, kun vauva itkuinen (onneksi ei usein)
Toki jos ikäero on pienempi, lapsista on nopeammin toisilleen vertaiset leikkikaverit, mutta kyllä meidän lapsilla on jo nyt jonkin sortin yhteisiä juttuja, vaikka toinen on vasta vauva. Ehkä suhde on enemmän sellainen, et vanhempi esittelee nuoremmalle kaikenlaisia juttuja ja nauttii pienemmän reaktioista.
Hyvä puoli pienessä ikäerossa on se (jos näin asian näkee), että pikkulapsiaika ei kestä kauhean pitkään.
Luulisin, että pienellä ikäerolla vanhempien elämä on keskimäärin alussa rankempaa kuin jos ikäero on isompi. Meille tuo 3 vuotta on ollut hyvä juttu, koska minun oli pakko käydä töissä lasten välillä - sekä oman henkisen jaksamisen että myös ns. uran takia.
2
Toki jos ikäero on pienempi, lapsista on nopeammin toisilleen vertaiset leikkikaverit,
Jos toinen sen 3v vanhempi, niin nopeammin he alkavat yhdessä leikkiä, koska vanhempi on jo se verran iso, että osaa leikkiä. Pienempi ikäero jos on, niin se vahempikin on vielä niin pieni, ettei osaa vielä leikkiä sillä tavalla yhdessä toisten kanssa.
Isommalla ikäerolla se isompi osaa jo ohjailla, että "tule sä ostaan ja mä olen myyjä" jne.
Isompi osaa rakentaa jo peitoista majan ja pienempi on innoissaan. Äiti pääsee tosi helpolla, kun ei tarvitse olla rakennusmiehenä. ;)
Hyvää siinä on se, että vanhempi lapsi on jo niin järkevä, ettei se todennäköisesti vahingoita epähuomiossa vauvaa. Isompi pärjää pienen tovin yksinkin, jos itse on vaikka takapihalla nukuttamassa vauvaa.
Isompi osaa myös pukea itsensä suht hyvin ja muutenkin autella (hakea vaippaa, puklurättiä, jopa viihdyttää vauvaa jne.).
Huonoa on ehkä se, että vanhempi lapsi tarvitsee niin erilaista virikettä kuin vauva eli sen lisäksi, että hoitaa perushoidot, pitää keksiä kauheasti muutakin viihdykettä.