Aikuinen kulkee pyörällä

Ja toki autolla tehdään viikon ruokaostokset ja haetaan kodinkoneet ja huonekalut jne.



Mutta yhtä itsestään selvää on se, että minä (nyt 32v.) kuljen työmatkat (7km suunta) pyörällä, käyn pyörällä lähikaupassa, neuvolassa, kavereiden luona tässä 5km säteellä. Tai sitten kävellen. En tykkää käyttää autoa "turhaan".

Hoidan pyörällä kauppa-asiat ja pyöräilen läpi vuoden töihin 9 km per suunta viitenä päivänä viikossa. Minulla on myös auto, mutta sillä ajan vain yli 20 km matkat ja hoidan suuremmat kuljetukset (esim. huonekalut). Hyötypyöräilyn lisäksi en harrasta aktiivisesti muuta liikutaa. En käy salilla, enkä jumpissa. En myöskään tunne itseäni liian vanhaksi pyörän selkään. Halpaa hupia tämä ei kuitenkaan ole ollut, sillä hyvien varusteiden hankkiminen jokaiseen mahdolliseen säähän on syönyt rahaa. Onneksi niitä ei tarvitse hankkia kuin kerran.

ja pyöräilen työmatkan kesät talvet ...ei se mikään ikäkysymys kai oo !? enkä tunne itseäni yhtään hunommaksi kuin autoilevat kollegat-päinvastoin, talviaamuisin on kiv amennä pakkaspirteänä aamukahville toisten nuokkuessa.

Minusta arkimatkojen pyöräily vaikuttaa olevan tavallisinta juuri keski-ikäisten ja sitä vanhempien keskuudessa.

Ja onhan paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan hanki autoa, arvosyistä tai koska eivät tarvitse tai koska ei ole varaa.

Ehkä kiinnittäisin hieman huomiota poikkeuksellisen vanhaan pyöräilijään (tyyliin 80+), että kiva kun vielä jaksaa.

Kuinka vanhan on tavallista ajaa työmatkat ja kaikki pyörällä? Ostoksetkin laitetaan tarakalle ja reppuun... Kuinka vanhaksi sinä teit niin?

"tavallista" = minkä ikäisessä kiinnität jo huomiota

Pyörällä liikun enimmäkseen niin kauan, että tulee pakkasta. Sitten jalan.



Mulla tosin esim työmatka 700m.



Kaupassa käyn yleensä autolla. Ostokset kun painaa helposti 30kg, pelkkä maito 12kg. Matkaa ei ole kuin 500m.



Auto minulla on kuitenkin ollut jo 16 vuotiaasta asti. Silti olen aina liikkunut kesä aikaan enimmäkseen fillarilla.



Isäni joka on nut 65 on tänä kesänä polkenut yli 4000km. Itselläni on vain hieman alle tuhat.



m 74

me olemme kolmekymppinen perhe, jossa 1 lapsi. Asumme paakaupunkiseudulla eika meilla ole koskaan ollut autoa.



Monet eivat mieti, miten iso rahanreika auto on tai parjaisiko ilman autoa tai vaikka vain yhdella autolla. Ymmarran etta maaseudulla tai huonojen julkiset liikenneyhteyksien paassa autottomuus ei onnistu, mutta paakaupunkiseudulla se ei ole mielestani vaikeaa.



Toihin, neuvolaan, kauppaan, jne. kuljemme fillaroiden tai julkisilla. Ne ajot mita tarvitaan, kuljemme taksilla tai vuokraamme auton.



Laskin etta vuosien kuluessa rahaa on saastynyt useita kymppitonneja, kun ei tarvitse laittaa rahaa auton hintaan, vakuutukseen, veroon, bensaan, huoltoihin, parkkimaksuihin.



Kaupasta olemme tuoneet isoja kodinkoneita esim. taksilla, julkisilla tai kayttaneet kuljetuspalvelua (usein sen saa sovittua ilmaiseksi, jos hankinta on kalliimpi).



Saattaa kuulostaa hullulta jonkun korvaan, mutta esim. taksiin voisimme laittaa ainakin 200-300e/ kk, ennen kuin siihen menisi sama raha kuin omaan autoon.



Autottomuus tarkoittaa myos enemman hyotyliikuntaa, ulkoilua. Pankista saimme edullisemman marginaalin asuntolainaan, koska ei ole kuukausittaisia autokuluja.



Jos joskus auton hankimme, niin se hankinta tehdaan vain todelliseen tarpeeseen, eika esim. statuksen vuoksi.

kun pk seudulla olen enkä välitä hikisenä saapua mihinkään niin sähköpyörällä se on ihan oma valinta.



sen verran on nyt tuollaisesta kokemusta että jos pyörä on tie-laillinen eikä viritetty niin keskinopeudeksi saa 17 km/h kaupungissa ilman hikeä jos on todella huono kunto kuten itsellä. omassani on 3 automaattivaihdetta ja välitykset on kaupasta sellaiset että sillä pääsen 27 km/h tasaisella enintään mutta tämän ylläpitämisessä voi jo vähän kuntokin kohentua koska avustus on rajattu 25 km/h asti ja tuuli puskee kovasti vastaan.



pitemmillä suorilla olisi todella mukavaa jos pääsisi nopeampaa mutta täällä on monet pyörä/kävelytiet niin kuoppaisia että jo tuo 25 km/h voi tuntua ikävältä isompien kuoppien kohdalla. ehkäpä jousitettu satula auttaisi.



olisi todella kova juttu jos pk seutu laitettaisiin täyteen priimalaatuista pyörätietä kallistetuilla kurveilla ja sähköavusteisen nopeus rajoitukset poistettaisiin, mopojen ym ja ehkä autojenkin määrä voisi vähentyä vielä lisää.



keskusta->ruoholahti "baana" on aika huono vitsi. pyörätien kohdalla useita viemäriluukkuja!! viereisellä kävelytiellä ei! mitä v*ttua?

ihan sama tilanne ja samat laskelmat tehty! Taksilla saisi huristella todella paljon ennen kuin oman auton hankinta kannattaisi. Usein tilaamme taksin jo ennakkoon vaikkapa matkalle lähtiessä, jolloin lapselle saa turvaistuimenkin kätevästi taksifirman puolesta.

Usein loma-aikana vuokraamme auton, mutta kaupassa käymme fillarilla tai bussilla. Ei kaupungissa kannata autoa hankkia pelkän työmatkan tai kaupan takia, kun julkiset oimivat niin hyvin. Turhaan kosla ruostuisi parkissa suurimman osan ajasta seistessään.

me olemme kolmekymppinen perhe, jossa 1 lapsi. Asumme paakaupunkiseudulla eika meilla ole koskaan ollut autoa.

Monet eivat mieti, miten iso rahanreika auto on tai parjaisiko ilman autoa tai vaikka vain yhdella autolla. Ymmarran etta maaseudulla tai huonojen julkiset liikenneyhteyksien paassa autottomuus ei onnistu, mutta paakaupunkiseudulla se ei ole mielestani vaikeaa.

Toihin, neuvolaan, kauppaan, jne. kuljemme fillaroiden tai julkisilla. Ne ajot mita tarvitaan, kuljemme taksilla tai vuokraamme auton.

Laskin etta vuosien kuluessa rahaa on saastynyt useita kymppitonneja, kun ei tarvitse laittaa rahaa auton hintaan, vakuutukseen, veroon, bensaan, huoltoihin, parkkimaksuihin.

Kaupasta olemme tuoneet isoja kodinkoneita esim. taksilla, julkisilla tai kayttaneet kuljetuspalvelua (usein sen saa sovittua ilmaiseksi, jos hankinta on kalliimpi).

Saattaa kuulostaa hullulta jonkun korvaan, mutta esim. taksiin voisimme laittaa ainakin 200-300e/ kk, ennen kuin siihen menisi sama raha kuin omaan autoon.

Autottomuus tarkoittaa myos enemman hyotyliikuntaa, ulkoilua. Pankista saimme edullisemman marginaalin asuntolainaan, koska ei ole kuukausittaisia autokuluja.

Jos joskus auton hankimme, niin se hankinta tehdaan vain todelliseen tarpeeseen, eika esim. statuksen vuoksi.

kun kaikkia mahdollisia ostoksia ja kantamuksia koitetaan viedä pyörällä, kun "pyöräily on niin ekologista tai terveellistä":) Sama koskee hikisinä töihin tulevia, jotka voivat aloittaa työt vasta suihkun (jos on) ja vaatteiden vaihdon jälkeen.

Ei kiitos. Minä kuljen autolla, mutta en silti ole huonokuntoinen. Tykkään vaan harrastaa liikuntaa silloin, kun on sen aika, en työ- tai ostosreissuilla.

Jää paremmin aikaa perheelle, kun hoitaa pakollisen kympin lenkin työmatkasta aamulla.

Kerkeää kotona siivota myös ja voi vielä lähteä harrastamaan jotain mielenkiintoisempaa, kuin lenkkeilyä.

niin luontoa kuormittava vehje se on ja vaarallinenkin. Vähintään yhtä tappava, kuin käsiaseet.



Moni muuttuu liikenteessä varsinaiseksi kusimulkuksi.



Moottoritiet pitäisi eristää pyöräteistä putkella, ettei pakokaasut tulvisi tavallisten kansalaisten keuhkoihin.

Autoilu on vähintään yhtä haitallista, kuin tupakointi ja käsiaseet yhdessä.

Silti ymmärrän että pitkien työmatkojen ja huonon julkisen liikenteen takia osan on pakko hankkia itselleen ajokortti ja auto vuosien säästöillään.

eli parikymppiseksi asti. Minä käyn harvoin kaupassa, ja kun teen ostoksia, niitä on kolme neljä muovikassillista. Tosi hankalaa fillarin kanssa kuljettaa. Toki pyöräilen muuten ihan huvikseni. Työmatkat ovat liki 20 kilsaa ja töissä täytyy näyttää freesiltä ja haista hyvältä, joten en viitsi mitään hikihommaa heti aamutuimaan tehdä.

me naiset siirrymme tuossa vaiheessa kävelemään ja oikein pahalla kelillä bussiin. Ja jos on jotain oikein painavaa niin sit autolla.

mun työkavereista (kaikki keski-ikäisiä naisia) on iso osa jo vuosia sitten siirtynyt ympärivuotiseen työmatkapyöräilyyn, minä myös. Ap:n aloitus on oikeastaan OUTO. Mä en täällä pääkaupunkiseudulla edes harkitse omaa autoa ja ympärivuotinen työmatkapyöräily on mun tapa pitää kuntoa yllä. Ja herranjestas, olen jo 43-vuotias.

antaa kuvan ettei ole varaa autoon

mutta edes se tosiasia ei tee minusta säälittävää.

Maailmankuvani on järisyttävän toisenlainen kuin sinulla.

ja olen todennut että autolliset kaudet aiheuttavat sen että liikunta todella jää vähäisemmäksi koska ei ole pakko liikkua. Etenkin syys- ja talvikaudet houkuttaa pysyttelemään sisätiloissa iltaisin, kun sää ei motivoi liikkumaan. Kilot on aina kertyneet ja kunto rapistunut niinä vuosina kun olen omistanut auton. Säästän vuodessa valtavasti kun en joudu maksamaan autosta veroja, huoltoja enkä polttoainekustannuksia. Jos todella TARVITSISIN auton niin hankkisin sen. Suuren kaupungin keskustassa asuvana en tarvitse.

Itselleni aika absurdi ajatus, että ajaisin autolla 7km työmatkan suuntaansa. Tietysti pyöräilen, sillä liki samassa ajassa se menee kuin autollakin (kyse suurehkon kaupungin keskusta-alueesta).



Lapsilla on koulumatka reilut 2km suuntaansa ja pyörällä hekin kulkevat.



En osaa kuvitella itseäni niihin yksityisautojonoihin, joissa seitsemässä kymmenestä autosta istuu yksi ihminen, ja niissä kolmessa muussa vain kaksi. Ja heille rakennetaan vuodesta toiseen lisää kaistoja heidän yksityistä jonottamistaan varten.



Auto on puolet vuodesta seisontavakuutuksessa, kesäaikaan tulee mittariin muutama tuhat matkailukilometriä.

Pääkaup.seutu on laaja käsite.

Asuin aikoinaan mukavan matkan pääsä työpaikaltani ja kuljin melkein aina fillarilla, bussilla välillä.

Lapset olivat teini-ikäisiä joten ei tarvinnut kelloon katsoa että mihin aikaan oli kotona. ruuankin osasivat itselleen laittaa jos niikseen tuli.

mutta tällä hetkellä sekä toimipiste että minun kotini ovat sellaisen matkan päässä toisitaan että työmatka on varsin hankala ja edelleen ollaan pääkaupuinkiseudulla. Bussit kulkeavat arkisin puolen tunnin vuorovälillä, iltaisin ja viikonloppuisi 1 tunnin vuoroväli. Matka-aika työpaikalle on 45 min ja keskustaan yli 1 h.

Lähin ruokakauppa on 3 km.

Joten oma auton on enemmänkin kuin tarpeen, jotta pystyisi toimittamaan asioita ja viemään lapsia lääkäriin, harrastuksiin tai jotta ennättäisi hakea lapsen ajoissa päiväkodista.

Minulla on auto todelliseen tarpeeseen, status tuo vanha ruostepurkki ei todelakaan ole.

me olemme kolmekymppinen perhe, jossa 1 lapsi. Asumme paakaupunkiseudulla eika meilla ole koskaan ollut autoa.

Monet eivat mieti, miten iso rahanreika auto on tai parjaisiko ilman autoa tai vaikka vain yhdella autolla. Ymmarran etta maaseudulla tai huonojen julkiset liikenneyhteyksien paassa autottomuus ei onnistu, mutta paakaupunkiseudulla se ei ole mielestani vaikeaa.

Toihin, neuvolaan, kauppaan, jne. kuljemme fillaroiden tai julkisilla. Ne ajot mita tarvitaan, kuljemme taksilla tai vuokraamme auton.

Laskin etta vuosien kuluessa rahaa on saastynyt useita kymppitonneja, kun ei tarvitse laittaa rahaa auton hintaan, vakuutukseen, veroon, bensaan, huoltoihin, parkkimaksuihin.

Kaupasta olemme tuoneet isoja kodinkoneita esim. taksilla, julkisilla tai kayttaneet kuljetuspalvelua (usein sen saa sovittua ilmaiseksi, jos hankinta on kalliimpi).

Saattaa kuulostaa hullulta jonkun korvaan, mutta esim. taksiin voisimme laittaa ainakin 200-300e/ kk, ennen kuin siihen menisi sama raha kuin omaan autoon.

Autottomuus tarkoittaa myos enemman hyotyliikuntaa, ulkoilua. Pankista saimme edullisemman marginaalin asuntolainaan, koska ei ole kuukausittaisia autokuluja.

Jos joskus auton hankimme, niin se hankinta tehdaan vain todelliseen tarpeeseen, eika esim. statuksen vuoksi.

..näillä autossa kököttäjillä on loppujen lopuksi sellainen työmatka, ettei julkisilla onnistu ja fillarilla liian pitkä tms. tai lapsen hoitopaikka on niin hankalan matkan takana, että on oltava omna auto, jotta hoito olisi edes kohtuullisen järkevissä ajallisesti.

Itselleni aika absurdi ajatus, että ajaisin autolla 7km työmatkan suuntaansa. Tietysti pyöräilen, sillä liki samassa ajassa se menee kuin autollakin (kyse suurehkon kaupungin keskusta-alueesta).

Lapsilla on koulumatka reilut 2km suuntaansa ja pyörällä hekin kulkevat.

En osaa kuvitella itseäni niihin yksityisautojonoihin, joissa seitsemässä kymmenestä autosta istuu yksi ihminen, ja niissä kolmessa muussa vain kaksi. Ja heille rakennetaan vuodesta toiseen lisää kaistoja heidän yksityistä jonottamistaan varten.

Auto on puolet vuodesta seisontavakuutuksessa, kesäaikaan tulee mittariin muutama tuhat matkailukilometriä.

Nyt kesällä ihan kivaa mutta ihmettelen miten joku syksyllä haluaa.

Ihan missä iässä tahansa on tavallista käyttää pyörää kulkuneuvona. Pitäisin kummallisena sellaista, joka kulkee matkansa vain autolla.

Varsinkaan olosuhteissa, joissa työpaikat, kaupat yms. ovat muutaman kilometrin päässä, ei autoa ole tarvetta käyttää.

Itse lopetin pyöräilyn kolmevitosena.