Lue keskustelun säännöt.
Mitä 70-luvulla tehtiin sellaista mitä nykyään ei saisi tehdä?
16.08.2012 |
Tuli mieleen tosta avauksesta, jossa monikin kertoi että vanhemmat oli jättäneet yksin nukkumaan pienet lapset ja lähteneet viihteelle.
Mun vanhemmat ei tehneet niin, mutta mä ulkoilin tosi pienestä pitäen yksin. Varmaan parivuotiaasta, tai allekin. Äiti ei tosiaan tullut mukaan, se teki omia hommiaan. Asuimme ok- talossa, kuljin kai vaan ovesta pihalle ja ovesta sisään.
En muista tolta ajalta juuri mitään mutta olen nähnyt valokuvia ja vanhempani ovat kertoneet.
Kommentit (95)
joka ei ollut valmistettu komponenteista, vaan ihan oikeista perunoista ja taatusti kotimaisesta lihasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
semmoista iloa ei enää nykylapsille toivottavasti suoda...
ei ollut listeriahysteriaa neuvolassa.
annettiin tuoremehua 2 viikkoisena ja kiinteät aloitettiin 2 kk ja allergiat olivat harvinaisia, kun ei hösätty ruokien kanssa koko ajan.
Vauvat nukkuivat vatsallaan.
pienetkin lapset liikkuivat aika vapaasti ulkona.
koulukiusaaminen oli ilmiönä ihan vieras eivätkä opettajat pitäneet kiusaamisen kitkemistä millään lailla tärkeänä.
Sen sijaan silloin koulu sai päättää, sijoitetaanko häiriköt tarkkikselle ja heikot apukouluun. Nykyisin niitä kouluja ei edes ole, ja vanhemmilla muutenkin on oikeus evätä kaikki koulut suunnitelmat.
50-luvullakin oli koulukiusaamista, mutta silloin kiusaajien vanhemmat antoivaT PENNUILEEN SELKÄSAUNAN JA SIIHEN SE SITTEN LOPPUI.
Omasta kokemuksesta puhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulukiusaaminen oli ilmiönä ihan vieras eivätkä opettajat pitäneet kiusaamisen kitkemistä millään lailla tärkeänä.
Sen sijaan silloin koulu sai päättää, sijoitetaanko häiriköt tarkkikselle ja heikot apukouluun. Nykyisin niitä kouluja ei edes ole, ja vanhemmilla muutenkin on oikeus evätä kaikki koulut suunnitelmat.
50-luvullakin oli koulukiusaamista, mutta silloin kiusaajien vanhemmat antoivaT PENNUILEEN SELKÄSAUNAN JA SIIHEN SE SITTEN LOPPUI.
Omasta kokemuksesta puhun.
ihan huomattavia määriä kokemusta on myös siitä, että osa vanhemmista oli silloin kuten nytkin sitä mieltä, että joitain lapsia saakin kiusata ja että joidenkin kiusaaminen on jopa ihan oikein. Lisäksi on myös huomattavia määriä ihan tutkittuakin kokemusta siitä, että silloin kun vanhemmat ovat puuttuneet kiusaamiseen piiskaamalla kiusaajansa, se ei useinkaan ole lopettanut kiusaamista, vaan pahentanut sitä. Kiusaaja kun kostaa saamansa piiskauksen kiusaamalla lisää...
autolla lujaa jos sulla oli hyvä auto (harvinaista) koska ei ollut nopeusrajoituksia ennen 1978
Mutta eikös nopeusrajoitukset tullut voimaan jo 1973 öljykriisin mainingeissa? Piti olla tilapäinen, mutta jäi sitten samalla tavalla voimaan kuten autoverot sun muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu ettei ollut työpaikkakiusaamistakaan, vaikka ilmiö toki oli.
koulukiusaaminen oli ilmiönä ihan vieras eivätkä opettajat pitäneet kiusaamisen kitkemistä millään lailla tärkeänä.
Sen sijaan silloin koulu sai päättää, sijoitetaanko häiriköt tarkkikselle ja heikot apukouluun. Nykyisin niitä kouluja ei edes ole, ja vanhemmilla muutenkin on oikeus evätä kaikki koulut suunnitelmat.
50-luvullakin oli koulukiusaamista, mutta silloin kiusaajien vanhemmat antoivaT PENNUILEEN SELKÄSAUNAN JA SIIHEN SE SITTEN LOPPUI.
Omasta kokemuksesta puhun.
joka ei ollut valmistettu komponenteista, vaan ihan oikeista perunoista ja taatusti kotimaisesta lihasta.
Ainakin 70-luvun lopulla Helsingissä kouluruoka oli aivan kauheaa, ja perunat olivat hirveitä ns. kumiperunoita, jotka eivät maistuneet yhtään oikeilta perunoilta.
Tämä varmasti riippui koulusta, mutta kun avautui mahdollisuus maistaa nykyistä kouluruokaa, on se parantunut vuosien varrella huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
autolla lujaa jos sulla oli hyvä auto (harvinaista) koska ei ollut nopeusrajoituksia ennen 1978
Mutta eikös nopeusrajoitukset tullut voimaan jo 1973 öljykriisin mainingeissa? Piti olla tilapäinen, mutta jäi sitten samalla tavalla voimaan kuten autoverot sun muut.
mutta se tuli ensin voimaan vain osassa maata.
Öljykriisiä siitä syytetään. Tosiasia oli kuitenkin myös se, että meidän tieverkko oli siihen aikaan sellaisessa kunnossa, että jo se kattonopeudeksi annettu 80km/h oli monelta osin aivan liikaa. Tämän takia liikenneonnettomuuksien määrä ja fataalisuus kasvoi kokoajan aivan karmeasti. Ja kun rahaa ja aikaa tiestön kunnostamiseen ei ollut, oli nopeusrajoitus kätevämpi keino...
maailaiskylällä. Siellä me sitten kesäisin iltamyöhään ihan jo 5-6vuotiaina painettiin polkupyörillä koko kylän kakaroiden voimin milloin missäkin. Ekaluokkalaisena muistan jo kun keskenämme pyöräilimme 3km:n matkan päähän järven rantaan ilman aikuisia ja tämä oli ihan normaalia. (!)
Sitten usein vierailimme sellaisen kyläjuopon kotona kahvittelemassa. Se äijä oli ihan sellainen harmiton juoppo, joka meille karkkia tarjos. Nykyäänhän sekin olis automaattisesti pedofiili.
Myös minä kävin lähikaupasta hakemassa isälleni pari kaljaa töiden jälkeen. Menin vain ja sanoin että isä pyysi hakeen. Ja aina myytiin.
Minun äidistäni tuli alkoholisti mun teini-iän kynnyksellä ja isän pitkien työmatkojen aikana hoidin nuorimmat sisarukseni täysin äidin ollessa esim. pari päivää teillä tietämättömillä. (isä ei tästä tiennyt silloin) Olin itse tuolloin 11v. Sitten vanhemmat erosivat ja me kaikki jäimme asumaan äitini luokse, kunnes vihdoin sossuillekkin selvisi (ja he lopulta uskoivat) mitä meidän kotona tapahtuu, eli minä käytännössä hoidan sisarukseni ja vasta tällöin isäni sai meidän kaikkien huoltajuuden.
Onhan tuo oma lapsuuteni ollut aika erilainen verrattuna siihen mitä nykyään lapsilla on. Itse mieltäisin itseni kyllä sellaiseksi taistelijaksi ja selviytyjäksi. En olis tämänlainen tällä hetkellä ilman niitä rajujakin kokemuksia. En tosin toivo että kukaan joutuisi lapsena kärsimään sellaisista asioista, mutta yritän itse olla sellainen vanhempi omille lapsilleni että liikaa en tuo asioita valmiina heidän eteen, enkä myöskään liikaa pelkää kaikkea mitä maailmassa voi tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nopeusrajoitus alkoi 1974 mutta se tuli ensin voimaan vain osassa maata.
Tässä
http://fi.wikipedia.org/wiki/1974
kerrotaan seuraavaa:
"1974 1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta."
Ravintolassa pystyi jättämään tupakat, juoman ja käsilaukun pöytään ja varaamaan niillä paikan. Kukaan ei koskenut niihin, eikä mennyt sille paikalle istumaan. Tämä oli mahdollista joissain paikoissa vielä 90-alkupuolellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uimahallissa kävin uimassa pihan lapsien kanssa, ei ollut vanhempia mukana. Nuorin porukasta taisi olla 5 vuotias, vanhin noin 10v, itse olin 7v. Pyörällä ajettiin hallille parin kilometrin päähän ja tultiin takaisin kun huvitti. Asuimme Vantaalla.
Kaikilla yli 6v oli avaimet kaulassa ('avainkaulalapsia') ja mentiin ja tultiin kouluun omatoimisesti. Jotkut meni jopa esikouluun yksin. Koulun jälkeen oltiin yksin kotona tai pihalla kavereiden kanssa siihen asti kun vanhemmat tuli töistä.
Kun koulussa oli vanhempainilta saimme olla pihalla iltamyöhään kerrostalon lapset keskenämme leikkimässä, kun kaikkien vanhemmat oli koululla. Se oli jännää kun tuli pimeä, leikimme taskulampuilla rosvoa ja poliisia.
Riitoja ei kauheasti ollut lasten kesken ja jos tuli ne selvitettiin keskenään, eikä niihin IKINÄ sotkettu vanhempia tai opettajia. Pihan vanhemmilla lapsilla oli auktoriteettia, ja he 'määräsivät' nuorempia, ja nuoremmat totteli.
Koulussa ei kiroiltu ja toteltiin opettajaa. Opettaja sai kurittaa lapsia.
Sai käydä itse kiskalta ostamassa viikkorahalla karkkia.
Tuli mieleen tosta avauksesta, jossa monikin kertoi että vanhemmat oli jättäneet yksin nukkumaan pienet lapset ja lähteneet viihteelle.
Mun vanhemmat ei tehneet niin, mutta mä ulkoilin tosi pienestä pitäen yksin. Varmaan parivuotiaasta, tai allekin. Äiti ei tosiaan tullut mukaan, se teki omia hommiaan. Asuimme ok- talossa, kuljin kai vaan ovesta pihalle ja ovesta sisään.
En muista tolta ajalta juuri mitään mutta olen nähnyt valokuvia ja vanhempani ovat kertoneet.
Meillä isä hakkasi jatkuvasti, uhkaili tappamisella, nöyryyti ja pelotteli, piti kauhun kuristuksessa koko perhettä. Lapset oli mustrlmilla, äidin silmä mustana, puoli tukkaa revitty päästä. Koko suku iesi, naapuri tiesi, opettaja tiesi, ja KUKAAN ei puuttunut. Asialle jopa naureskeltiin, esim sukulaiset naureskelivat etä "pitäähän sitä miehen vähän kakaroitaan pöllyttää" tai "onpas ritvalla komea musta silmä, heh heh".
Äitini salaili ja ylläpiti kulisseja, valehteli lasten vammat euvolassa kaatumiseksi ym, siis ihan selkeät hakkaamisen jäljet olvat jotain "pulkkamäessä kaatumista". Kaikki tiesivät isäni psykopaattisuuden, kaikki tiesivät muten me lapset elimme kauhun ja kärsimyksen keskellä. Kukaan ei puuttunut, hokivat vaan että perheen likapyykki pestään omien seinien sisällä itse".
Kaikkein JÄRKYTTÄVINTÄ asiassa on se, että ne samat sukulaiset (tädit, sedät) jotka tiesivät asiasta, kehtaavat juma****a nyt syyllistää minua siitä, kun en hoida vanhempiani, käy siellä lasteni kanssa tai auta heitä. Olen kuulemma KIITTÄMÄTÖN vanhemmlleni. Voi v***u, vielä pitäisi olla kiitollinen ihmisille jotka pilasivat elämästäni 20 vuotta ja aiheuttivat elinikäiset traumat sieluuni.!!!! Lievää kaksinaismoralismia suvulta....
miten sodanjälkeinen traumatisoinut sukupolvi kasvatti meitä!
Lapsia ei juurikaan arvostettu. Niitä oli melkein joka perheessä liikaa. Ei puututtu holistivanhempien lasten kurjuuteen tai mihinkään muuhunkaan. Sodan käyneet isät olivat usein piruja perheelleen ja äidit maksoivat onnestaan kovan hinnan.
Lastenkodissa oli tosi kurjaa juuri rakkaudettomuuden takia. Siitä puhuttiin ja me lapset pelkäsimme edes katsoa sinnepäin. Koulukiusaamista oli kuten nytkin mutta tiukkoja opettajia arvostettiin ja heidän tunneillaan oli hyvä olla.
Kodit olivat pieniä ja lapset nukkuivat usein siskonpedeissä vanhempiensa kanssa. Siinä sitä sitten opittiin seksuaalikasvatusasiat samantien.
Kesät olivat pitkiä ja ihania lasten kuljeksiessa pitkin kyliä keskenään. Lapset joutuivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen mikä oli hyvä asia. Kotona leivottiin leivästä piirakoihin perjantaisin. Oli kiva tulla koulusta kotiin lämpimäisille! Maitoa haettiin maalaistalosta 3-litran kannuilla. Ruoka oli yksinkertista ja hyvää ei ollut E-koodeja. Kemianteollisuus ei silloin vielä hallinnut maailmaa kehittämillään uusilla myrkyillä eikä kauppamaailma ollut näin raaka.
70-luvulla joimme Bacardia ja massat pitivät rauhankorua kaulassaan. Avoliitot hyväksyttiin laajemmin ja isättömiä kakaraoita alkoi syntyä. Vanhapiika nimitys alkoi hissukseen kadota. Hipit ja huumeet olivat jo levinneet Suomeenkin. Huumeita eivät asiantuntijat pitäneen vaarallisena. Muistan lukuisia kirjoituksia juuri asiantuntijoilta vaikka me nuoret tiedettiin ne vaarallisiksi. MINIHAME tuli!!!!!!!!!!!!!!
pillussa luomutussukarvoitusta.
Nykyään se on häpeällistä kun ennen se oli naisellista ja yleinen käytäntö.
pelata kaupan eteisessä pajatsoa.
Sai myös lotota tai veikata.
Näin oli vielä 80-luvullakin. Meidän koulusta kuoli useampikin lapsi onnettomuuksissa ja itsemurhien takia, eikä mitään kriisiapua annettu kenellekään. Eikä tietenkään niille itsemurhan tehneille kiusatuillekaan oltu mitään tukea annettu.
Lapset pyöri keskenään pitkin kyliä, mutta kumma kyllä nuo hengenvaaralliset onnettomuudet sattuivat liikenteessä ja hukkumalla. Ja ilmeisesti aikuisten 'valvonnassa'.
Ravinto oli vielä ravintoa, eli kaikki kelpasi. Pullaa ei kukaan väheksynyt ja karkkia sai vetää niin paljon kuin mihin rahat riittivät. Vähän isompina sitten juotiin pussikaljaa kylänraitilla kaikessa rauhassa kenenkään paheksumatta. Oi niitä aikoja.