Ostolakossa muuttunut

Vierailija kirjoitti:

Ja kuinka totta sitten sekään on, että siellä ulkomailla on niin tavattoman ihanaa ja inspiroivaa kävellä päämäärättömästi ympyrää kellon ympäri? Olisi meinaan melkoinen antikliimaksi ensin hehkuttaa ulkomaille menoa ja sitten siellä oleminen olisikin pelkkää sängyssä makoilua, triviaalien asioiden ruotimista ja analysointia tai halvimman mahdollisen ruuan metsästystä ja tämän toiminnan maskeeraamista jonkinlaiseksi yleväksi, tietoiseksi valinnaksi.

Mulle ainakin tuli fiilis, että Virve ei ollut kovin onnellinen taannoisella Pariisin matkallaan, jolloin kulki kuukauden yksikseen ristiin kaupungin katuja ja söi kaupan halvimpia tuotteita. Sen sijaan uskon, että aika Bangkokissa oli hänen puolestaan onnellista, mutta siihen johti kaksi tekijää: Ensinäkin hänellä oli aivoja inspiroivaa tekemistä joka päivälle (hän kirjoitti kirjansa tuolloin) ja toisekseen halpa hintataso mahdollisti leveän elämän (makea asunto kaupungin sykkeessä tornitalossa, siivooja ja jokapäiväinen ulkona syönti).

En tiedä onko tää liian controversial statement mutta mua ärsyttää tommoset rikkaat länsimaalaiset ketkä lähtee vaikka Vietnamiin elämään leveästi maksaen paikallisille pikkuhiluja. Siis just se, että varaa olis maksaa vaikka vitosen siitä ateriasta mutta silti maksaa euron, vaikka hinnat on paikallisia varten sitä mitä ne on. Ja sit paikalliset paiskii töitä ja itse istuu kotona naputtelemassa instaan miten ihanan halpaa elämä on ja tulkaa muutkin.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko tää liian controversial statement mutta mua ärsyttää tommoset rikkaat länsimaalaiset ketkä lähtee vaikka Vietnamiin elämään leveästi maksaen paikallisille pikkuhiluja. Siis just se, että varaa olis maksaa vaikka vitosen siitä ateriasta mutta silti maksaa euron, vaikka hinnat on paikallisia varten sitä mitä ne on. Ja sit paikalliset paiskii töitä ja itse istuu kotona naputtelemassa instaan miten ihanan halpaa elämä on ja tulkaa muutkin.

Jep ja kuitenkin sosiaalipalveluja tarvitessaan palaa kalliin hyvinvointivaltion helmaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuinka totta sitten sekään on, että siellä ulkomailla on niin tavattoman ihanaa ja inspiroivaa kävellä päämäärättömästi ympyrää kellon ympäri? Olisi meinaan melkoinen antikliimaksi ensin hehkuttaa ulkomaille menoa ja sitten siellä oleminen olisikin pelkkää sängyssä makoilua, triviaalien asioiden ruotimista ja analysointia tai halvimman mahdollisen ruuan metsästystä ja tämän toiminnan maskeeraamista jonkinlaiseksi yleväksi, tietoiseksi valinnaksi.

Voin kuvitella että ensimmäiset viikot, ehkä jopa kuukaudet on mukava viettää ympäriinsä kuljeskellen ja uusiin paikkoihin tutustuen. Mutta jos elämä on koko ajan sellaista niin kyllähän siitä hohto menee kun siitä tulee normaalia. Virve haaveilee että voisi elää kuin olisi jatkuvasti lomalla, unohtaen että yksi asia mikä tekee lomailusta niin ihanaa on se että se poikkeaa arjesta.

Hirmuinen määrä copypastettua tekstiä ruuasta ja sen ympräristövaikutuksista. Virve on kuulemma syönyt jo pitkään kasvispainotteisesti ympäristösyistä. 🤣 Ja asiaa pitkään pohdittuaan on vältellyt lihansyömistä ehkä sittenkin enemmän terveyssyistä. Lihaa syödään heillä vain kerran kuussa tai kahdessa. No ruokapostausten perusteella lihatuotteita menee ennemminkin vähintään puoli kiloa viikossa, mutta nice story sis.

Alan jo tosissani epäilemään Virven mielenterveyttä kun hänen kirjoittaa stooreissaan yhtä mutta kuvat näyttävät toista, kuten vaikka tuo "vähäinen" lihansyönti ja "terveellinen" ruokavalio.

Mietin sitäkin, että on Virven onni, että hän asuu ja tekee töitä (sen mitä tekee) Ruotsissa. Kieliesteen takia paikallisille työnantajille jää täysin pimentoon kaikki se dada, mitä Virve on someensa suoltanut esimerkiksi sairaslomansa aikana. Vähän veikkaan, että kotimaan työnantajat saattaisivat punnita yhteistyön jatkamista jos työntekijä postaisi jatkuvasti julkisessa somessaan noin jakomielitautista sisältöä kuin mitä Virve on viime aikoina suoltanut. Eihän se tietenkään itsessään ole irtisanomisperuste mutta koeaikana saattaisi hyvinkin tulla työsopimuksen purku.

Hirveästi minussa herätti ajatuksia muutama päivä sitten instassa jaettu meikkien esittely.

Ensinnäkin Virve kertoi arkimeikkinsä koostuvan lähinnä Lumenen meikkipuuterista ja kulmakynästä. (Joo Virvehän ei siis yleensä meikkaa koskaan, mutta hänellä on silti arkimeikki.) Herätti nimittäin muistoja! Aivan samat ”köyhäilytuotteet” kuin minun köyhällä opiskeluajallani 90-luvulla - melkein 30 vuotta sitten! Entinen ammattimainen meikkibloggaaja ja mikä jämähdys menneeseen! Nyt on sentään kaupat pullollaan Essenceä, Catricea ja muuta tosi halpaa.

Toisekseen Virve kertoo, että hänelle rakkaimmat luomivärisävyt löytyvät kauniista Tarten Tartelette in Bloom -paletista. Mikäs siinä, paitsi että kuvassa on iso luomiväripaletti josta on käytetty tasan kahta sävyä ja niistäkin toinen on perusvaalea, joka löytyy jokaikisestä luomiväripaletista. Ei oikein näytä lempituotteelta kun ei ole käytettykään… Ja toisaalta jos haluaa päästä halvalla, niin tuossa kivannäköisessä paletissa olisi kahdeksi vuodeksi kulmaväriä mattaruskean muodossa. Säästyisi kulmakynän hintakin.

Sitten esitellään iki-ihanan Linda Hallbergin mahtavia tuotteita, jotka ovat kaikki tosi ihania ja lemppareita kaikki ja tosi ihania ja monikäyttöisiä. Varmasti ovat lemppareita ja ihania ja parhaita muutenkin kuin siksi että niitä saa Kicksistä ilmaiseksi PR-lahjoina. Virve kertoi hiljan olleensa 15 kuukautta täysin meikkaamatta, mutta toisaalta kertoo käyttävänsä monipuolista Infinity Glass -tuotetta ”etupäässä huulilla ja korostustuotteena”.

Lisäksi harvoin meikkaavan Virven arkimeikkipuuterin lisäksi hänellä on myös KOLME muuta avaamatonta meikkivoidetta, jotka hän aikoo käyttää pois ennen niiden vanhenemista eli seuraavaa vuodenvaihdetta. Meikkivoidehan kestää puolisen vuotta jokapäiväisessä käytössä, mutta Virve aikoo loppuvuodesta käyttää vielä kolme kokonaista avaamatonta meikkivoidetta loppuun.

Pisteenä iin päälle on Virven ainoa meikkipussi, ja Virve korostaa että melkein kaikki meikit mahtuvat tähän yhteen pussukkaan. Ja siinä ainoassa pussukassa on isolla printattuna ”I have much more makeup at home” (tjsp.) 😂

Vierailija kirjoitti:

Onko Virvellä taas uusia vaatteita? Tämän päivän storyssa päällä vaaleansininen toppi ja sininen neule. Onkohan ahdistusta helpotettu shoppailulla.

Minä veikkaan, että käy ostamassa kassillisen vaatteita hooämmältä tai vastaavalta. Sitten seuraavana suihkupäivänä laittaa tukan nätiksi, meikkaa itsensä ja kuvaa itsensä kaikissa hankkimissaan vaatteissa. Seuraavana kauppapäivänä palauttaa kaikki ostokset kauppaan ja postailee niitä jemmaan otettuja kuvia sopivin väliajoin.

Katson ruotsalaista sarjaa Onnenlahti (Areenassa ja ykköseltä klo 17:n jälkeen). Kirjoittaja on dekkaristi Camilla Läckberg. Huono, kuin saippuasarjakuva karikatyyrisine hahmoineen mutta tiytyistä syistä katson silti.

Minulle tulee Virve ja moni muu "vaikuttaja" mieleen sarjan 17-vuotiaasta Vanessasta, joka haluaa someseuraajia hinnalla millä hyvänsä. Hän tulee raskaaksi ja hehkuttaa sitä jo muutaman viikon jälkeen. Hän röökaa korostetun härskisti - vaikkei oikeasti röökaakaan -, koska seuraajat rakastavat vihata. Hän pitää babyshowerit heti, ja kutsujen aikana lapsi menee kesken. Hän ei kuitenkaan kerro keskenmenostaan vaan lavastaa murhayrityksen. Ja murhayrityksessä menettää lapsensa, mistä saadaan selitys sille, että edelleen oli somettanut raskaudestaan, vakkei ollut enää raskaana. Hänen äidillään epäillään rintasyöpää, ja Vanessa haluaa alkaa tehdä syöpäpodia. Kaikki tämä huomion ja rahan vuoksi.

(Näyttelijällä on muuten instakulmat potenssiin 10.)

Minusta Läckberg on tavoittanut aika hyvin some"vaikuttajien" maailman: mitä tahansa, kunhan saa klikkauksia - ja rahaa.

Virve edelleen ahdistaa ajatuskin että pitäisi tehdä jotain. Kuitenkin hän postaa päivittäin kilometrin mittaisia instastooreja vaihtelevista aiheista. Virve ei tunnu ymmärtävän, että mitä pidempään on ”tekemättä mitään”, sitä suuremmaksi aloittamisen kynnys nousee? Tämä on ihan normaali ilmiö eikä sinänsä liity uupumukseen mitenkään. Luulinkin että Virven uupumus on tätä nykyä enemmänkin tätä aloitekyvyttömyyttä. Samoin oman elämän loputon vatvominen ei johda mihinkään muuhun kuin lisääntyvään ahdistukseen. Elämäntaito-oppaiden tehtävä on tukea elämää ja valintoja, ei olla koko elämän sisältö.

Vierailija kirjoitti:

Virve edelleen ahdistaa ajatuskin että pitäisi tehdä jotain. Kuitenkin hän postaa päivittäin kilometrin mittaisia instastooreja vaihtelevista aiheista. Virve ei tunnu ymmärtävän, että mitä pidempään on ”tekemättä mitään”, sitä suuremmaksi aloittamisen kynnys nousee? Tämä on ihan normaali ilmiö eikä sinänsä liity uupumukseen mitenkään. Luulinkin että Virven uupumus on tätä nykyä enemmänkin tätä aloitekyvyttömyyttä. Samoin oman elämän loputon vatvominen ei johda mihinkään muuhun kuin lisääntyvään ahdistukseen. Elämäntaito-oppaiden tehtävä on tukea elämää ja valintoja, ei olla koko elämän sisältö.

En kyllä usko koko uupumukseen, keksii höpsötyksiä ihan vaan muiden aiheiden puuttuessa. Joka toinen päivä menee koko päivä sängyssä itkiessä, joka toinen päivä taas pyöräillään kilometrejä jotta päästään juoksemaan läpi pitkää luontopolkua kauppareissun ohessa. Ensin kirjoittaa että jonkun tapaamisen peruminen aiheuttaa lamaannuttavan loppupäivän uupumuksen, sitten taas on käyty terapeutilla ja kirjastossa ja kirkon järjestämässä miniretriitissä ja luettu kaksi kirjaa ja tehty 40 instapostausta ja sitäjatätä samana päivänä. Sairaspäivärahaa ei kuulemma saa kun on passiivisia tuloja, oikeasti Virve on vaan huono valehtelemaan. Sairaspäiväraha kun on ansionmenetystä ja sitä saa kyllä ansiotulojen perusteella, vaikka olisi muutama miljoona pääomatuloja.

Onneksi on nyt keksitty ”omiksi ammattilaisiksi” sisustussuunnittelijoiden ja gynekologien jatkoksi oma paras terapeutti ja oma kirjanpitäjä. Ja luvassa on nyt lähete lääkinnälliseen joogaan, stressivastaanotolle ja muuta luovaa sisällöntuottoa. Uuteen nousuun!

Mitä ihmettä taas. 😆

Kirkon miniretriitissä Virve jutteli pomonsa eli itsensä kanssa ja totesi, että virkavapaa ois tähän väliin hyvä.

Miksi?

Jotta olisi omaa aikaa, jolloin voisi vain nauttia kiireettömyydestä, tehdä itselleen hyvää tekeviä asioita ja vain olla.

Siis mitä nämä viime kuukaudet, tai oikeastaan jo vuodet, ovat sitten olleet?

Teki hyvää kun retriitissä piti vain istua tunti hiljaa ajatustensa kanssa. Mutta miten se erosi hänen normaalista päivästään?

Virven seuraajamäärä tuntuu kovin pieneltä, 7650. Muistaako joku onko joskus ollut enemmänkin? Onko ahdistunut, kun oma sisältö ei enää kiinnosta seuraajia.

Vierailija kirjoitti:

Virven seuraajamäärä tuntuu kovin pieneltä, 7650. Muistaako joku onko joskus ollut enemmänkin? Onko ahdistunut, kun oma sisältö ei enää kiinnosta seuraajia.

Minusta ei ole ollu ennenkään tuon enempää seuraajia. Ostolakossa-blogiahan on aiemmin tituleerattu ”Suomen suosituimmaksi kosmetiikkablogiksi”, mutta kosmetiikkasisällönkään aikana ei tosiaan minusta seuraajia ole ollut Instan puolella tuon enempää.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä taas. 😆

Kirkon miniretriitissä Virve jutteli pomonsa eli itsensä kanssa ja totesi, että virkavapaa ois tähän väliin hyvä.

Miksi?

Jotta olisi omaa aikaa, jolloin voisi vain nauttia kiireettömyydestä, tehdä itselleen hyvää tekeviä asioita ja vain olla.

Siis mitä nämä viime kuukaudet, tai oikeastaan jo vuodet, ovat sitten olleet?

Mietin ihan samaa 😂 Olisi mielenkiintoista tietää saako paljon asiasta palautetta DM:nä. Toisaalta Virven tuntien jos saa, niin tekee asiasta seitsemänsivuisen blogi/Instastoorin, jossa perustelee virkavapaataan.

Mitähän muuten mies ajattelee Virven elämäntyylistä. Kun ei hänellä tunnu olevan mitään harrastuksiakaan tietokirjojen lukemisen ja ruokaostoksiensa kuvaamisen ja niistä kertomisen lisäksi.

Aloin seuraamaan blogia kosmetiikka-aikoina, silloin oli ihan kiinnostavaa sisältöä. Blogissa oli myös huumoria, Virve testaili esim. hassuja korealaisia kauneuskikkoja ja esitteli vessateemaisen kahvilan. Irtisanoutumisen jälkeen blogi on tehnyt jotenkin surulliseksi. Hän ei harrasta mitään, eikä käy missään. Tarjousten perässä juoksemisesta tulee mieleen joku sairaalloisen nuuka mummeli, joka matkustaa monella bussilla toiselle puolelle kaupunkia, missä on Saludo tarjouksessa. Tukholmassa olisi vaikka mitä näyttelyitä ja keikkoja tms, missä voisi käydä, mutta V laskee sukkia kotona. Lainasin hänen kirjansa kirjastosta ja se oli minusta tosi hyvä, ja selkeästi on ollut työelämässä hyvä tekijä, kun on saanut neuvoteltua virkavapaita ja muuta. En vaan tajua, että joku haluaa elää niin ettei käy missään, ei ole työelämässä vaikka voisi, ei tapaa ketään (paitsi puolisoa) eikä harrasta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kesällä Virve kirjoitti käyvänsä viikoittain noin kymmenessä eri kaupassa. Tähän menee yhteensä aikaa vain puolisen tuntia, koska hän vain pistäytyy poistohyllyllä ja sitten poistuu samantien. Nyt sitten instassa kirjoittaa, että käy ruokakaupassa lähinnä Lidlissä, kun se on lähempänäkin. 8-10 km kauppamatka (joka toimi perusteluna myös mahdolliselle sähköpotkulaudan ostamiselle) onkin nyt 3 kilometriä. Ei tietoa onko tuo 3 kilometriä sitten matka edestakaisin vaiko yhteen suuntaan, mutta ilmaisuthan on vähän joustavia aina ennenkin olleet. Virve sanoo aina asuvansa ”maalla”, mutta tällä maaseudulla on kyllä erinomaiset palvelut lähellä.

Se on 3 km/suunta.

Luulen, että Virvellä nakuttaa koko ajan stressi takaraivossa vaikka näyttäisikin siltä, että ottaa rennosti. Hän tarvitsee jostakin ulkopuolelta (kirkosta? johtajaitseltään?) luvan lakata suorittamasta ja veikkaan että ylläpitää itse omaa uupumustaan sillä, ettei ole itse sinut tilanteensa kanssa. Vaikka ulospäin elämä voi näyttää tosi leppoisalta niin pään sisällä voi olla stressitasot tapissa jos ei osaa käsitellä tilannetta jossa on. Silloin hakee apua ja selitystä vaikka niistä selfhelp-kirjoista.

Milloinkahan nuo eroaa?