Ostolakossa muuttunut

Vierailija kirjoitti:

Asuvat Tukholman ulkopuolella jossain reilusti halvemmassa kunnassa. On tästä blogissaan kertonut.

Ei kunnassa vaan lähiössä (= Tukholmassa).

jotkut ihmiset ovat tälläisiä kun eivät ole "löytäneet" itseään tai eivät ole tyytyväisiä elämäänsä. Lähdetään  vauhdilla mukaan mitä ihmeellisimpiin kokeiluihin ja saarnataan siitä muille. Mutta kun sekään ei tuo sitä rauhaa elämään niin kohta pitää kokeilla taas muuta trendikästä höpönlöpöä. 

Olenko ainoa, josta tuntuu, että Virve välillä aliarvioi seuraajiaan? Meinaan sitä, että hän esiintyy uuden bloginsa myötä minimalismin ja sijoittamisen asiantuntijana, vaikka monet häntä yhtään pidempään seuranneet muistavat hyvin millainen hän oli aiemmin. Ei näet ole kauaakaan siitä, kun useat Virven ulkomaanmatkojen postaukset liittyivät shoppailuun kosmetiikka- ja vaatekaupoissa ja blogitekstit käsittelivät esimerkiksi sitä, miksi jokaisen ihonsa kunnosta huolehtivan naisen tuotevalikoimasta tulisi löytyä vaikkapa erillinen puhdistusgeelin vaahdotin tai vaatekaapista suloinen korealainen kukkamekko. Tämä nykyinen minimalismi- ja nuukailusuuntaus on kuitenkin blogin historiassa tuore trendi ja jostain syystä Virve haluaa antaa ymmärtää, että hän on aina ollut harkitsevainen ja nuuka rahankäyttäjä vaikkei näin todellakaan ole aina ollut. Yhdessä vaiheessa blogi suorastaan pursusi nälkävuoden pituisia kirjoituksia siitä, miksi kaikenmaailman kauneudenhoitoon liittyvät hilavitkuttimet ovat suorastaan pakollisia hankintoja, joihin kannattaa sijoittaa kunnolla rahaa. Aika kova kontrasti nykyiseen Virveen, joka tuntuu vetäneen ihan överiksi tuon mahdollisimman vähällä rahalla elämisen. Olen melko varma, että uudet tuulet puhaltavat heti kun minimalismi ja niposäästäminen on loppuunkoettu ja Virve keksii seuraavan asian, jota alkaa suorittamaan täysin palkein.

Virve kuvaa instastooreihin aika paljon ruokiaan. Hän laittaa yksinkertaisia ruokia aineksista, joita kulloinkin sattuu tarjouksessa olemaan ja jos jotain (esim. banaaneja tai nakkeja) joskus harvoin tekee mieli, sitä ostetaan vasta kun kohdalle osuu hyvä tarjous ja siihen saakka ollaan ilman. Iltaisin Virve nautiskelee sohvannurkassa äänikirjoja ja kuumaa vettä. Ruoka näyttäytyy polttoaineena, jota annostellaan keholle melko niukasti.

Nyky-Virvestä tulee mieleen Karkkipäivä-Sannin takavuosien itse itselle asetetut, tiukat ja joustamattomat säännöt esim. ruoan ja liikunnan suhteen. Sannikin kirjoitti pitkiä polveilevia tekstejä siitä, miten hänellä on tällainen hassunhauska tapa kirjata asioita ylös shampoopullojen käyttökerroista alkaen, että voi aina vertailla ja varmistaa järkevimmän vaihtoehdon. Ja kaikki oli silloin hyvin&normaalia, mutta nyt jälkeenpäin Sanni on maininnut, että kahdeksaan vuoteen ei esim ollut kuukautisia ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Virve kuvaa instastooreihin aika paljon ruokiaan. Hän laittaa yksinkertaisia ruokia aineksista, joita kulloinkin sattuu tarjouksessa olemaan ja jos jotain (esim. banaaneja tai nakkeja) joskus harvoin tekee mieli, sitä ostetaan vasta kun kohdalle osuu hyvä tarjous ja siihen saakka ollaan ilman. Iltaisin Virve nautiskelee sohvannurkassa äänikirjoja ja kuumaa vettä. Ruoka näyttäytyy polttoaineena, jota annostellaan keholle melko niukasti.

Nyky-Virvestä tulee mieleen Karkkipäivä-Sannin takavuosien itse itselle asetetut, tiukat ja joustamattomat säännöt esim. ruoan ja liikunnan suhteen. Sannikin kirjoitti pitkiä polveilevia tekstejä siitä, miten hänellä on tällainen hassunhauska tapa kirjata asioita ylös shampoopullojen käyttökerroista alkaen, että voi aina vertailla ja varmistaa järkevimmän vaihtoehdon. Ja kaikki oli silloin hyvin&normaalia, mutta nyt jälkeenpäin Sanni on maininnut, että kahdeksaan vuoteen ei esim ollut kuukautisia ollenkaan.

Olen itse miettinyt vähän samaa. Virvehän on aiemmin kirjoittanut hankalasta suhteestaan painoonsa, minkä takia ei mm. omista vaakaa. Omien sanojensa mukaan laski läpi nuoruutensa kaloreita hyvin tarkkaan, ja painonvartija aikoina laski painonvartijoiden pisteitä pakkomielteisesti. Tiputti painoaan lyhyessä ajassa 54 kilosta 44 kiloon ja kieltämättä kuva oli aika luiseva. Sittemmin sai rauhaa vartalo-/ruokasuhteeseensa.

Toivottavasti nämä ruokavalio kokeilut ja rahan säästäminen juuri ruoasta, eivät ole oireita syömishäiriön paluusta.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, josta tuntuu, että Virve välillä aliarvioi seuraajiaan? Meinaan sitä, että hän esiintyy uuden bloginsa myötä minimalismin ja sijoittamisen asiantuntijana, vaikka monet häntä yhtään pidempään seuranneet muistavat hyvin millainen hän oli aiemmin. Ei näet ole kauaakaan siitä, kun useat Virven ulkomaanmatkojen postaukset liittyivät shoppailuun kosmetiikka- ja vaatekaupoissa ja blogitekstit käsittelivät esimerkiksi sitä, miksi jokaisen ihonsa kunnosta huolehtivan naisen tuotevalikoimasta tulisi löytyä vaikkapa erillinen puhdistusgeelin vaahdotin tai vaatekaapista suloinen korealainen kukkamekko. Tämä nykyinen minimalismi- ja nuukailusuuntaus on kuitenkin blogin historiassa tuore trendi ja jostain syystä Virve haluaa antaa ymmärtää, että hän on aina ollut harkitsevainen ja nuuka rahankäyttäjä vaikkei näin todellakaan ole aina ollut. Yhdessä vaiheessa blogi suorastaan pursusi nälkävuoden pituisia kirjoituksia siitä, miksi kaikenmaailman kauneudenhoitoon liittyvät hilavitkuttimet ovat suorastaan pakollisia hankintoja, joihin kannattaa sijoittaa kunnolla rahaa. Aika kova kontrasti nykyiseen Virveen, joka tuntuu vetäneen ihan överiksi tuon mahdollisimman vähällä rahalla elämisen. Olen melko varma, että uudet tuulet puhaltavat heti kun minimalismi ja niposäästäminen on loppuunkoettu ja Virve keksii seuraavan asian, jota alkaa suorittamaan täysin palkein.

Hän on näköjään ihminen, joka innostuu jostain aivan älyttömästi ja se kestää aikansa. Ennen hirveä shoppailija ja nyt alkaa lähennellä hc-minimalistia. Muistan postaukset, joissa kertoi miten tykkää, että korut ja kynsilakat matchaa keskenään ja rihkamakorua riitti. :) Nyt sitten yksi pyyhe ja lakana on ehdoton maksimi.

Esiintyminen sijoittamisen ja self helpin asiantuntijana myös hieman huvittaa. Muistaakseni matkailun suola oli pitkään ensisijaisesti shoppailu, vaikka toki Etelä-Korean shoppailumatkat ainakin osittain oli työmatkoja.

Pakko sanoa, että naurahdin tuolle viimeisimmälle brunssikuvalle. On kimchit ja kombuchat ja kefiirit ja kollageenijauheet ja... nakki. Koska se oli halpa. :D

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että naurahdin tuolle viimeisimmälle brunssikuvalle. On kimchit ja kombuchat ja kefiirit ja kollageenijauheet ja... nakki. Koska se oli halpa. :D

Sama juttu! Jotenkin tuli olo, että syöminenkin on optimoitu suoritus, jossa ei ole tilaa nautinnolle. Kaipa minimalismi syömisessä on looginen jatkumo tavaroidenvähentämisvimmalle.

En tajua tuota minimalistien ajatusta, että vähentämällä tavaroita vapautuu aikaa, kun ei tarvitse miettiä niitä tavaroita ja sillä ajalla voi sitten tehdä haluamiaan asioita. Ei minulla mene aikaa tavaroideni miettimiseen tai huoltamiseen ja kun kaikkea tarvittavaa on niin sen kun käyttää sitä tavaraa mitä milloinkin tarvitsee ja sitten laittaa paikoilleen. Lisäksi monet asiat, joita tykkään tehdä, vaativat jotain tavaraa tai vaatetta (liikunta, pihatyöt, konsertit ja ulkoilu on kivointa tietyissä vaatteissa jne

Ja siis toki hänellä suhde tavaraan on erilainen kuin esim. minulla, kun nyt on tajunnut, ettei tavarat tee onnelliseksi. Se sitten tekee ainakin osittain, että ne henkilökohtaiset tavarat mahtuu matkalaukkuun...

Oliko jossain mihin nyt sitten lähtevät reissuun?

Olipas kummallinen tuo hänen arvostelu nuoria kohtaan, jotka jonottivat näitä lenkkareita. Sanoi, että jos hänellä olisi lapsi, niin saisi jonottaa, mutta vain, jos rahat ovat lapsen itsensä tienaamia.

Kai minulla on itsellä vähän erilainen kuva vanhemmuudesta, johon kuuluu kyllä tarjota lapselle esimerkiksi kengät. Jos lapsi on vaikka pitkään halunnut jotkut tietyt kengät, niin mielestäni on ok, että vanhempi ne lapselleen ostaa. Kuinka moni nuori oikeasti käy töissä peruskoulun tai toisen asteen koulun ohella. Suurin osa harrastaa jotain koulupäiviensä jälkeen. Nuoruuteen myös kuuluu nämä rahan arvoon johtavat ”sekoilut”. On huomattavasti parempi tuhlata 60€ säästöt vaatteisiin 15-vuotiaana, kuin kaikki rahat 20-vuotiaana omillaan asuessa.

Vierailija kirjoitti:

Olipas kummallinen tuo hänen arvostelu nuoria kohtaan, jotka jonottivat näitä lenkkareita. Sanoi, että jos hänellä olisi lapsi, niin saisi jonottaa, mutta vain, jos rahat ovat lapsen itsensä tienaamia.

Kai minulla on itsellä vähän erilainen kuva vanhemmuudesta, johon kuuluu kyllä tarjota lapselle esimerkiksi kengät. Jos lapsi on vaikka pitkään halunnut jotkut tietyt kengät, niin mielestäni on ok, että vanhempi ne lapselleen ostaa. Kuinka moni nuori oikeasti käy töissä peruskoulun tai toisen asteen koulun ohella. Suurin osa harrastaa jotain koulupäiviensä jälkeen. Nuoruuteen myös kuuluu nämä rahan arvoon johtavat ”sekoilut”. On huomattavasti parempi tuhlata 60€ säästöt vaatteisiin 15-vuotiaana, kuin kaikki rahat 20-vuotiaana omillaan asuessa.

Siis Virve arvostellut? Luulisi hänellä riittävän ymmärrystä, kun itse entinen shoppailija ja kerännyt vaikka mitä tavaroita.

Kyllä kai lapsetkin saa välillä olla tavaran suhteen vähän "hulluja", rahanarvoa on sitä paitsi hyvä opettaa tuollaisen tavaran kanssa, joka lapselle on ehdoton must. Esim. lapsi maksaa osan ja sitten voi myös havainnollistaa mitä kaikkea muuta tuolla summalla saa tai mistä se on pois.

Ihmettelen tuota halveksuvaa asennetta tavaraa kohtaan, mikä Virvellä on nykyään. Ja nuo puheet perinnöstä tyylillä raha vs krääsä. En itse ole kyllä ihan samaa mieltä tuosta, että keräisi rahaa vaan perinnöksi muille. Kyllä moni vanhus saisi käyttää niitä säästöjään ihan omaan hyvinvointiin. Ei tekisi pahaa, jos olisi ehjiä vaatteita, kunnolliset kengät, jalkahoitoja jne. Tuoko se niille perillisille iloa saada suuri summa rahaa, kun se vanhus on itse elänyt itseään laiminlyöden vai että se vanhus nauttii elämästä ja on keskuudessamme pidempään onnellisena ja hyvinvoivana.

Virve oli mukavaa seurattavaa niin kauan kuin hän pysytteli omalla pätevyysalueellaan eli kosmetiikassa. Silloin häneltä sai hyviä vinkkejä ja neuvoja, mutta tämä nykyinen minimalisti-elämäntapaneuvoja-Virve sen sijaan saa pulssini nousemaan. Virven instaa seuratessa piirtyy kuva hyväosaisesta, naivista ja kapeakatseisesta naisesta, jolla on aina kaikki mennyt elämässä mukavasti ja jolla on uskomus, että hänellä on riittävästi pätevyyttä jaella kaikille soveltuvia sijoitus-, talous- ja elämäntaitovinkkejä omien kokemustensa pohjalta. Tämän päivän insta-ajatus oli kaiken kruunu: "Musta on ollu jotenkin ihanan yksinkertaisen inspiroivaa ajatella, että mä voin vain päättää, millaista mun unelmaelämä olis ja sit vain alkaa elää sen mukaisesti. Niin basic, mutta niin ajatuksia avartavaa."

Joten kuulkaa Virve-gurua kaikki te yh-äidit, kaupankassat, laitoshuoltajat, työttömät, sairaslomalaiset ja muut, joilla saattaa olla talous tiukalla, unelmaelämä on vain omasta päätöksentekokyvystä kiinni! Jos sinne kaupankassalle pitää siltikin raahautua kun tileiltä ei löydy sijoitussäästöjä kattamaan 10 vuoden sapattivapaata unelmaelämän elämistä varten niin yrittäkäähän vaan päättää lujemmin. Sehän on ihan omista valinnoista kiinni jos tekee matalapalkkaisia töitä tai kitkuttelee Kelan minimipäivärahoilla. Niin ihanan inspiroivaa!

En oikein ymmärrä miten Virven elämä on nyt jotenkin täydellistä. Haahuileeko hän päivät pitkät etsien ruoka-alennuksia vai miten hän nyt päivänsä kuluttaa kun ei käy töissä eikä tunnu harrastavankaan mitään. Tuo polvien kipeytyminenkin, josta nyt kertoo on todennäköisesti ihan vaan liikkumattomuudesta johtuvaa. Jos liikkuisi aktiivisesti ja kehittäisi polvia tukevia lihaksia niin ne kivutkin häviäisi hyvin suurella todennäköisyydellä.

En ihan hahmota, millä tavalla jatkuvan tavaran vähentämisen miettiminen muka vapauttaa hänet ajattelemasta tavaraa? Nykytilanne näyttää ihan päinvastaiselta. 

Virven arki näyttää pyörivän tällä hetkellä täysin kahden asian ympärillä. Tuon ruuan ja self help-kirjojen kuuntelun. Tulee vähän olo, että oikeasti hänen tekisi mieli sitä pullaa tms. kun kirjoittaa 3 esimerkkiä kuinka keho ei sitä kaipaa, vaikka kaikki varmasti ymmärsi jo ensimmäisestä esimerkistä. Ei kuulosta ihan omalta ideaalielämältä.

Nyt Virve kriiseilee parisuhdettaan instaan, on ärsyyntynyt kun mies ei toimi tavaroiden läpikäymisessä yhtä tehokkaasti kuin hän itse. Myöntää suoraan, että ei ymmärrä ja ärsyyntyy ihmisistä, jotka eivät toimi samalla tavalla kuin hän. Taas näkyy selvästi, ettei hänellä ole kykyä nähdä asioita kuin omasta näkökulmastaan. Virve on ilmeisesti ehtinyt "koe-eläkkeensä" aikana unohtaa, ettei maailma pyörikään pelkästään hänen tarpeittensa ympärillä ja että sillä vielä työssäkäyvällä voi olla ihan erilainen jaksamistaso konmarittamiseen kuin sillä vapaaehtoisesti työttömällä. Muutenkin vähän kummallista "yrjötä" riitoja lähes livenä instaan, ilmeisesti ei ole enää niitä kavereita joille puhua.

Yllätyin tosi paljon siitä, miten Virve kertoi aikaisemmin shoppailunsa perustuneen näyttämisen haluun. Louis Vuittonit ja muu merkkikama on pitänyt hankkia, jotta voi näyttää muille, että menee taloudellisesti hyvin. Nyt ne pitää myydä, koska arvomaailma on muuttunut ja minimalismi sitätätä. Virve on jotenkin tosi ulkoaohjautuvan oloinen ja kaikki tämä hössötys vie pohjan blogin hyviltäkin jutuilta. Minä kun aikoinaan uskoin, että Vuittonit hankittiin ikuisuushankintoina laadun takia. Mut ilmeisesti ei.. jotenkin hänen elämänsä vaikuttaa todella sisällöttömältä. Ennen hänellä sentään oli työ ja kosmetiikka, josta vaahdota. Mene ja tiedä, ehkä hän on onnellinen. Tai sitten vakuuttelee onnellisuuttaan muille, jotta ulkopuoliset ajattelisi, että hänellä menee hyvin.