Sain eilen selville, että poikaystäväni on pettänyt minua...
Ja voi v***u että sapettaa. Ollaan seurusteltu kolmisen vuotta, luottamus on aina ollut kunnossa, enkä olisi ikinä uskonut hänestä. Eiks se oo aina niin... ;)
Nyt en tiedä miten asian ottaisin esille. Tein nimittäin niin hölmösti, että menin lukemaan hänen tunnuksillaan hänen fb-profiiliaan. Oikeasti kiinnosti vain, mitä hän yleensä siellä puuhailee ja kenen kanssa juttelee, en ole mustasukkainen, vaikka olisikin naisten kanssa siellä jutellutkin kaverimielessä. Siellä oli normikeskusteluja sekä miespuolisten, että naispuolisten kavereiden kanssa, joku entinen hoito oli pyydellyt kahville, mikä oli mun puolesta ihan okei, mies ei kuitenkaan ole mennyt, kun ei ole ehtinyt. Itsellänikin siis on kavereina vielä ex-poikaystävä ja ihan moikkailuasteen välit muutamiin entisiin hoitoihin, joten en voi niitä toiselta kieltää, enkä koe sille tarvettakaan.
Yksi keskustelu erään naisen kanssa kuitenkin pysäytti. Se oli käyty pari vuotta sitten, kun olin työmatkalla, ja siitä kävi ilmi, että pantu oli ilman kumia, ei kuulemma tauteja naisella ja ehkäisy muuten kunnossa. Olivat jutelleet joistain asioista syvällisemminkin, ja nainen sanoi, että "on hyvä että tiedät nyt mitä oikeasti haluat, tai siis mitä et halua". Miehellä tekstin mukaan kova morkkis asiasta, joten tuon haluamisen voi käsittää kahdella eri tavalla. Mies kertoi että aikoo kertoa asiasta kun kotiudun, mutta ei siis ole kertonut mitään. Nainen poti asiasta myös huonoa omaatuntoa, koska tiesi seurustelustamme, eikä halunnut jatkaa tapailua. Puhelinnumeroita oli kuitenkin vaihdettu, mutta en tiedä kuka nainen on, onko yhden illan juttu vai joku entuudestaan tuttu. En myöskään pysty käsittämään missä pettäminen on tapahtunut, koska siihen aikaan miehelläni ei ollut mitään sellaista paikkaa johon olisi hoidon voinut viedä, ja käsitin, että nainen on lähtenyt seuraavana aamuna pikaisesti pois, tuskin olisi omaan kotiinsa miestäni yksin jättänyt...
Olen aivan sekaisin, että miten voisin ottaa asian esille. En tietenkään voi kertoa että luin mieheni fb-viestejä, meillä on aina ollut ns. postisalaisuus, että vain luvalla saa lukea toisen posteja tai viestejä. Ja tottakai mulla on morkkis, kun menin viestejä luvatta lukemaan. Mulla on hirveä olo, en voi olla kuvittelematta, että mieheni on tosiaan kosketellut toista naista seurusteluaikanamme, joten hänen kosketuksensa tuntuu tällä hetkellä erittäin epämiellyttävältä. Ja niitä riittää, välillä tuntuu että hellyydenosoituksia voisi olla vähemmänkin.
Mitä ihmettä mä nyt teen? On toine juttu, miten suhteemme tästä jatkuu, se selviää sitten kun saan tämän asian otettua puheeksi. Mutta en tiedä miten tuoda julki, että tiedän hänen pettänenn, tai että miten saisin sen tiedon puserrettua häneltä itseltään jotenkin kyselemällä jäämättä kiinni siitä että tiedän jo asian? Onko teitä kanssasisaria, jotka ovat olleet samassa tilanteessa? Aivan varmasti on petettyjä ja pettäjiäkin, antakaa nyt vinkkejä miten pystyn etenemään tässä asiassa... Kiitos!
Kommentit (70)
Ei se tavara/kalu käyttämisestä kulu - melko hölmöä olla mustis jostakin ikivanhasta asiasta.
Paljon törkeämpää kuin satunnainen naiminen on tuollainen yksityisasioiden urkinta. Seksi on tarve, joka pitää tyydyttää - ihan sama kuin että juo vettä janoonsa. Älä ole lapsellinen!
Sama pettämisen oikeus on Sinullakin!! Sinäkin saat panna ihan mitä tahansa liikkuvaa.
vaan ole tosissasi???? :D
Voi kamala...
Tuo "kalu ei käyttämisestä kulu" on isäni aikanaan minulle opettama lause. Se on ollut erinomainen ohje hyvään elämään.
Niin no, jos mieheni on meinannut, että mitä ei kerro, ei voi satuttaa, niin kai minäkin voin jättää itselleni option olla kertomatta. Jos hän on pettänyt minua, ei ole syytä olla kertomatta urkkimisesta, mutta jos pystyy todistamaan pitävästi ettei ole tehnyt mitään, voin minä pelastaa luottamuksen olemalla kertomatta omasta töpistäni.
Valehdella en aio, mutta urkkimisesta kertomatta jättäminen voi tässä tapauksessa olla ihan hyvä juttu, jos hän osoittautuukin puhtoiseksi. Jotenkin vain vaikea kuvitella sitä, oli niin aidon tuntuinen keskustelu kuitenkin... :(
Ja minusta ne, jotka ehdottelivat minulle kaiken maailman juonia jotta saisin mieheni tunnustamaan ilman että minä paljastuisin, ovat häpeäksi koko ihmiskunnalle. Juonimalla ei saa mitään fiksua elämässä aikaiseksi.
Etkö kirjoittanut jotain sellaista, että siitä miehesi ja toisen naisen keskustelusta kävi ilmi että oli huoli siitä ettei ehkäisyä (kumia) oltu käytetty vaan että naisella on pillerit?
Vai muistanko ihan väärin?
Juu, ei ollut käytetty kumia, tauteja ei kuulemma naisella ollut ja ehkäisy oli hoidettu seuraavana päivänä jälkiehkäisyllä. No, se onni on, ettei tosiaan mitään tautia ainakaan mulle asti ole tullut, eikä mitään tautia olisi ehditty hoitaa pois alta, ennen kuin tulin työmatkaltani kotiin ja nähtiin miehen kanssa. Ei asuttu tuolloin vielä yhdessä.
eikö mielestäsi hyvässä parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan kaikenlaisista asioista?
Oletko varma että tuo pettäminen ei jää kytemään sinne alitajuntaasi?
eikö mielestäsi hyvässä parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan kaikenlaisista asioista?
Oletko varma että tuo pettäminen ei jää kytemään sinne alitajuntaasi?
Jää varmasti, siksi aion tänään otta asian tass puheeksi. Tutkin omia naamakirjakeskusteluja mieheni kanssa tuolta pettämisen ajalta, ja ne kyllä kertovat karua totuutta, että jotain on tainnut silloin tapahtua, en vain ole sitä tajunnut silloin, eikä hän mutään tunnustanut. Oli aika kova kriisi päällä silloin, jota ei saatu ratkaistua, kun olin ulkomailla, eikä mies ole hyvä kirjoittelemalla setvimään asioita. minulle se taas on luontaisempaa, olen huono puhumaan kasvotusten :/
että sait tietää jotain kautta, mutta et aio paljastaa tietolähdettäsi, joka on kuitenkin luotettava.
kun mies jäi kiinni. Lukasin viestit, eikä paljon jääny arvailujen varaan.
Soitin miehelle ja sanoin, että nyt on turha valehdella, oon kuullu luotettavalta taholta, että blaa blaa..
Muistutin vielä, että nyt on sun tilaisuutes puhua totta ja, että maailma on yllättävän pieni.
Tänä päivänäkään se ei tiedä, että mä luin ne viestit.
Eli teet just niin, että sulle on kerrottu. Ehkä mies onkin jollekkin kertonu ja luulee sen kertoneen sulle.
Kuinka helkatin paljon teitä mustiksia ämmiä oikein on, jotka kyttäävät miehensä puhelimia + tietokoneita ja sitten vielä VALEHTELEVAT miehilleen???
En yhtään ihmettele, että miehet hakevat ulkomailta naisia vaimoikseen. Sieltä saa kunnollisia eikä tuollaisia valehtelevia urkkijoita.
joka jatkaisi elämää kuin en olisi tuollaista tietooni saanutkaan? Siis kaksi vuotta sitten pano... Mies on katunut silloin, riittäisi mulle,
Tosin ottaisin saman tien itselleni oikeuden myös lähteä vehtaamaan mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Ja käyttäisin sitä oikeutta myös.
Jos jäisin joskus kiinni, toteaisin vaan, että luulin sen olevan meillä tapana.
Jos olette vielä nuoria, kannattaisiko etsiä sellaista seuraa, joka on enemmän oman arvomaailman mukainen? Omalla miehelläni on tapana perustella joitain suhteen alussa, vuosia sitten tapahtuneita mokia, jotka tulivat myöhemmin ilmi, sillä, ettei niillä ole väliä, kun niistä on jo kulunut niin kauan aikaa. Mutta jos olisin saanut ne tietooni silloin, olisin jättänyt miehen! Mielestäni tuo, että tapahtuneesta on kulunut aikaa, ei ole mikään puolustus, sehän on vain sattumaa, ettei asia paljastunut aiemmin. Eli oma suhteeni ei ole ollut enää vuosiin onnellinen, koska vastaavassa tilanteessa päätin jäädä. Mutta kun 30 vuotta ylittyy, kasvaa naisella riski jäädä erossa kokonaan yksin, ja valitsin suhteeseen jäämisen. JOs olisin ollut esim. 25 v., kun asia paljastui, olisin lopettanut suhteen ja lähtenyt hankkimaan vähän lisää kokemuksia elämästä ja miehistä! Ja ehkä löytänyt jonkun, joka ei hyväksy pettämistä myöskään itselleen (monet miehet periaatteessa tuomitsevat pettämisen, mutta sallivat sen itselleen verukkeilla).
Neuvoni AP:lle on että keksi toinen tapa kysyä. Jos et keksi niin sano että luit FB viestit.
Toi lukeminen on pikkujuttu pettämisen rinnalla.
Mun tapaukseni (lyhyt versio):
Vuosi sitten ostin vaimolle uuden kännykän ja lupasin laittaa asetukset kuntoon ja siirtää kamat vanhasta luurista. Tarkistin siirtyivätkö tekstarit eli silmäilin pikaisesti vain lähettäjiä.
Silmiini osui useita viestejä samalta henkilöltä joka oli ystäväpariskuntamme mies. Jätin asian vielä sikseen palatakseni siihen myöhemmin.
Kun tilaisuus tuli,tutkin tekstarit. Siinä oli tämän äijän suorasukaisia nussimisehdotuksia. Tyrmistyin. Vastaukset olivat vältteleviä. Paitsi yksi jossa vaimo myöntyi asiaan tiettynä päivänä. Tyrmistyin enemmän.
Päätin seuraavaksi tutkia sähköpostin. En tiennyt salasanaa mutta asensin keyloggerin koneilleni ja pian tärppäsi. Löytyi erittäin yksityiskohtaisia seksiaiheisia viestinvaihtoja neljän eri äijän kanssa. Kaksi oli kavereitani ja kaksi muuta vaimon kavereita.
Lähdin oksentamaan.
Kahden kanssa yhteensä kymmenkunta suikkaria/panoa. Yhdelle oli ehdottanut mutta tämä ei suostunut. Kaverini kanssa oli sitten pitänyt seksisuhdetta yllä kymmenisen vuotta!!!
En tiennyt miten ottaa illala puheeksi mutta kun vaimo huomasi mielentilani niin kysyin mitä peliä teillä on Jukan kanssa (nimi muutettu)? Hän kiisti kaiken. Mainitsin tekstarit. Kiisti edelleen että kyse olisi mistään oikeasta asiasta.
En maininnut vielä sähköposteja eli tietäväni totuuden. Yritin keksiä toista tapaa narauttaa etten "jäisi kiinni" sähköpostien lukemisesta.
Yöllä nukkumaan mentyämme en voinut enää pitää sisälläni tietoani vaan kerroin että tiedän kaiken. Aivan kaiken...
Tästä nyt on päästy yli jollakin tavalla ja arki rullaa jne.
Kannattaa lukea viestit jos on pienintäkään epäilystä epärehellisestä pelistä!!
poden huonoa omaatuntoa, kun menin katsomaan hänen facebook-viestinsä. Hei haloo, kukahan tässä oikein on se pettäjä ja väärintekijä. Itse ainakin sanoisin miehelleni, mistä olen tiedon pettämisestä saanut.
Mieshän tässä on tehnyt suurimman vääryyden sinua kohtaan ja pettänyt luottamuksesi lopullisesti. Et kai kuvittele pystyväsi elämään sen tiedon kanssa.
Tästä lähtien ainakin tulet epäilemään aina ja joka asiassa miehesi juttuja. Haluatko todellakin elää niin?
57 ja 59: ihan oikeesti, koittakaa nyt ymmärtää, et en ala valehtelemaan, koska se on väärin ja olen siinä muutenkin huono. Jos te ja monet muut hoidatte asioitanne valehtelun kautta, tehkää niin, mutta maalaisjärjellä ajateltuna se nyt on maailman huonoin tapa selvittää tärkeitä asioita. Piste.
61: Onpas tosi aikuismainen tapa, ei taida olla järkeä olla parisuhteessa, jos ei pysty keskustelemaan asioita, vaan automaattisesti toteuttaa silmä silmästä-meininkiä. Ja kun mä en kuitenkaan pysty pettämään rakastamaani ihmistä, mulle se on merkki rakkauden loppumisesta, jos pystyy muiden kanssa pelehtimään.
Täti neuvoo: Ei olla kumpikaan enää kaksvitosia, eikä mulla ole enää suuremmin tarvetta kokea enemmän elämää ja miehiä, oon saanu kokea ja kokeilla kaikenlaista ihan riittämiin jo elämässäni. Arvomaailmat meillä kohtaa ihan sopivasti, eikä mulla oo mitään syytä epäillä, että pettämisiä ois tapahtunu tän yhen kerran jälkeen.
Eipä onnistunut eilen keskusteleminen, hän tuli niin myöhään töistä kotiin, että kaatui suoraan sänkyyn nukkumaan. Ainiin, hänellä on sellainen työ, ettei mulla ole syytä epäillä "ylitöiden" paikkansapitävyyttä, on kyllä aina siellä missä pitääkin. Tarkemmin en viitsi kertoa, koska tiedän meidän tuttujen seuraavan tätä palstaa, enkä tietysti halua paljastua.
Mietin vielä jopa että olisin ottanut yhteyttä tähän naiseen, jonka kanssa mieheni oli pelehtinyt. Kysyisin mikä juttu silloin oli, ja miten mies oli siihen reagoinut, ja tietääkö onko jotain syytä epäillä enemmästä pettämisestä. Hänellä kun ei luulisi olevan syytä kaunistella mieheni tekosia, ja jos juttu on tosiaan ollut vain yhden kerran hairahdus, voin sen kanssa elää. Tässä asiaa pari päivää haudottuani, en enää tunne edes ällötystä kosketusta kohtaan, kemiat välillämme on niin kovat, että nautinto voittaa. Kun saisin vastauksen naiselta, ja se olisi sellainen, jonka kestän, voisin vain kertoa miehelle, että tiedän hänen pettäneen, mutta asiaa ei tarvitse sen enemmän ruotia, koska olen sinut sen asian kanssa. Ja sitten tietysti keskustella luottamuksesta taas, sen jälkeinen elämä on ihan oma juttunsa.
Oiskohan tuo ihan hölmö idea?
Voi olla että kieltää kaiken, tai kertoo kaunistellun version koska ei halua miehelle hankaluuksia.
Kyllä hän voi miestäsi suojella jos ei ole mitään hampaankolossa tätä vastaan.
57 ja 59: ihan oikeesti, koittakaa nyt ymmärtää, et en ala valehtelemaan, koska se on väärin ja olen siinä muutenkin huono. Jos te ja monet muut hoidatte asioitanne valehtelun kautta, tehkää niin, mutta maalaisjärjellä ajateltuna se nyt on maailman huonoin tapa selvittää tärkeitä asioita. Piste.
61: Onpas tosi aikuismainen tapa, ei taida olla järkeä olla parisuhteessa, jos ei pysty keskustelemaan asioita, vaan automaattisesti toteuttaa silmä silmästä-meininkiä. Ja kun mä en kuitenkaan pysty pettämään rakastamaani ihmistä, mulle se on merkki rakkauden loppumisesta, jos pystyy muiden kanssa pelehtimään.
Täti neuvoo: Ei olla kumpikaan enää kaksvitosia, eikä mulla ole enää suuremmin tarvetta kokea enemmän elämää ja miehiä, oon saanu kokea ja kokeilla kaikenlaista ihan riittämiin jo elämässäni. Arvomaailmat meillä kohtaa ihan sopivasti, eikä mulla oo mitään syytä epäillä, että pettämisiä ois tapahtunu tän yhen kerran jälkeen.
Eipä onnistunut eilen keskusteleminen, hän tuli niin myöhään töistä kotiin, että kaatui suoraan sänkyyn nukkumaan. Ainiin, hänellä on sellainen työ, ettei mulla ole syytä epäillä "ylitöiden" paikkansapitävyyttä, on kyllä aina siellä missä pitääkin. Tarkemmin en viitsi kertoa, koska tiedän meidän tuttujen seuraavan tätä palstaa, enkä tietysti halua paljastua.
Mietin vielä jopa että olisin ottanut yhteyttä tähän naiseen, jonka kanssa mieheni oli pelehtinyt. Kysyisin mikä juttu silloin oli, ja miten mies oli siihen reagoinut, ja tietääkö onko jotain syytä epäillä enemmästä pettämisestä. Hänellä kun ei luulisi olevan syytä kaunistella mieheni tekosia, ja jos juttu on tosiaan ollut vain yhden kerran hairahdus, voin sen kanssa elää. Tässä asiaa pari päivää haudottuani, en enää tunne edes ällötystä kosketusta kohtaan, kemiat välillämme on niin kovat, että nautinto voittaa. Kun saisin vastauksen naiselta, ja se olisi sellainen, jonka kestän, voisin vain kertoa miehelle, että tiedän hänen pettäneen, mutta asiaa ei tarvitse sen enemmän ruotia, koska olen sinut sen asian kanssa. Ja sitten tietysti keskustella luottamuksesta taas, sen jälkeinen elämä on ihan oma juttunsa.
Oiskohan tuo ihan hölmö idea?
On hölmä idea!! Sinähän suorastaan kerrot miehellsi että pettäminen on ok ja ei se sinua haittaa! huh sentään. Arvaas vain, meneekö panemaan uudelleen moisien kommenttien jälkeen. KYLLÄ.
Eli et siis aikoaan kertoa, että olet urkkinut miehesi yksityisasioita??
Odotat saavasi miehen kiinni pettämisestä - ja sitten ehkä armollisesti kertoisit, että osasit epäilläkin asiaa, koska olit törkeästi urkkinut hänen asioitaan. Olet häpeäksi koko naissukupuolelle!