Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Filosofinen pähkinä purtavaksi fiksuimmille ajan olemuksesta ...

Vierailija
10.03.2015 |

Oleellinen kysymys aikaan liittyen on: Onko aikaa edes olemassa muutoin kuin ihmismielessä? Aikaa nimittäin ei voida havaita, vaan ainoastaan tilojen muutoksia. Aika on siis luonteeltaan "piilomuuttuja", ideaalityyppi, ts. se on mielestäni aistimusmaailman ulkopuolinen tekijä.

Toki aikakäsite on hyödyllinen tekninen apuväline fysikaalissa laskemissa, mutta onko sitä oikeasti olemassa per se?

Mitä sanoo filosofinen mielenne?

Kommentit (269)

Vierailija
201/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 13:30"]

Tietoisuus ei ole ainetta, siksi sitä ei voi mitata.

[/quote]

Niinpä sen olemassaolo on kyseenalainen. Perussääntö on, että mitään sellaista, mitä ei voida havaita tai mitata, ei ole olemassa. Olemassaolohan on vain havaituksi tulemista. Jos emme hyväksy tätä peruskriteeriä, voimme väittää että on olemassa keijukaisia, peterpaneja, mennikäisiä jne. Itse en voi hyväksy tätä. 

[/quote]

Filosofinen zombi, joka on ohjelmoitu tähän peliin?

Vierailija
202/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 13:30"]

Tietoisuus ei ole ainetta, siksi sitä ei voi mitata.

[/quote]

 

Niinpä sen olemassaolo on kyseenalainen. Perussääntö on, että mitään sellaista, mitä ei voida havaita tai mitata, ei ole olemassa. Olemassaolohan on vain havaituksi tulemista. Jos emme hyväksy tätä peruskriteeriä, voimme väittää että on olemassa keijukaisia, peterpaneja, mennikäisiä jne. Itse en voi hyväksy tätä. 

[/quote]

"Tietoisuuden olemassaolo kyseenalainen."

Mitä ihmettä.

Millä sinä maailman ja itsesi tiedostat ellet tietoisuudella?

[/quote]

Tieteellinen maailmankuva selviää hyvin lukemalla kovia tieteitä. Tietoisuus sana ei viime kädessä merkitse mitään konkreettista, havaittavissa olevaa todellisuutta, joten olen haluton käyttämään kyseistä termiä. Aivot ja niiden toiminta ja rakenne on kyllä todellista, niiden toiminta on sähkömagneettista värähtelyä ja niiden toimintaa voidaan jo jossain määrin mallintaa. Eli aivojen avulla minä ajattelen.

Tietoisuus käsite on mitä suurimmassa määrin platonistinen yleiskäsite ja Platonin ideaoppi on kyllä täyttä tuubaa, jonka perustelu on: "Minä, Platon, olen totuus".

Vain käsitteiltä, jotka ovat täsmällisesti määriteltyjä ja mittavissa ja havaittavissa olevia on viime kädessä merkitystä. Mutta minähän alan jo toistamaan itseäni.

Tulen vastaan siinä, että arkielämässä joutuu käyttämään kun erilaisten ihmisten kanssa kommunikoi epätäsmällisiä ja epätieteellisiä ilmauksia, mutta tieteessä vaadin kovien tieteiden mallin mukaisesti täsmällisyyttä. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/269 |
13.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 13:57"]

En kyllä ymmärrä, miksi aika olisi vain käsite (ainakaan sen enempää kuin mikään muukaan asia). Liikettä tapahtuu, solut jakaantuvat, ääniaallot kulkevat, bakteerit hajottavat orgaanista ainesta jne. riippumatta siitä, onko kukaan havaitsemassa. Sama liike tai muutos samoissa olosuhteissa kestää saman ajan riippumatta siitä, onko kukaan sitä tapahtumaa havaitsemassa. Se, miten aikaa mitataan, on eri asia, ja se on kyllä olemassa vain havainnoitsijan päässä. Pohjois-Lapissa aurinko ei aina nouse eikä aina laske. Vuosiin täytyy lisätä karkauspäiviä. Toisella planeetalla auringon liikkeet näyttävät erilaisilta. Ei ole olemassa mitään itsestäänselvää tapaa mitata aikaa.

[/quote]

Ajan mittaaminen on samalla tavalla ongelmallista kuin vaikkapa pituuden mittaaminen pimeässä. Oikeastaan et voi mitata etäisyyttä kuin käsivartesi päähän. Esim. kaiun avulla voit päätellä seisovasi suuressa tilassa, mutta et voi liikkua etkä mitata tuota tilaa kuin käsivartesi päähän. Samalla tavalla aikaa ei voi nähdä, mutta voimme olettaa sen olevan olemassa samalla tavalla kuin voit olettaa ympärilläsi olevan pimeässäkin paljon tilaa, jos esim. äänesi kaikuu voimakkaasti ja kaukaa.

Vierailija
204/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 10:00"]

Ajan käsite on ongelmallinen. Fysiikassa havaittavissa ole liike määritellään ajan avulla, ts. havaittu liike on objektin sijaintivektorin muutos ajan suhteen. Eli havaittavissa oleva liike on muutosta ajassa. Objektin sijainti on todellinen, voimme kuvata sitä sijaintivektorilla, jolle voimme antaa täsmälliset koordinaatit. 

Mutta mitä aika sitten on? Aika käytännössä identifioidaan viisarien liikkeeksi kellossa, jonka perusyksikkö on sekunti. Mutta kello ei itse asiassa näytä aikaa per se, vaan osoittaa viisarien liikettä, eikä kello käy ajalla, vaan pattereilla. Eli ajan olemus on epäselvä ja kysymys onko aikaa todellisuudessa olemassa, on aiheellinen. 

Mielestäni aika per se on suure, jota emme voi aistein havaita - tämä seikka tulee ilmeiseksi kun siirrymme itse fysiikasta muihin tieteisiin, jolloin ajan problematiikka konkretisoituu. 

[/quote]

Hyvää ajattelua, mutta vaikka aikaa ei voisi aistein havaita, ja vaikka sen olemus todella on epäselvä, on aika kuitenkin kiistatta olemassa, todistat sen itse: liike on objektin sijaintivektorin muutos ajan suhteen. Täten jos aikaa ei olisi, ei olisi myöskään liikettä, ja liike voidaan todistaa nimenomaan tuolla objektin sijaintivektorin muutoksella. Tämä koordinaattimuutos tapahtuu pakostakin suhteessa johonkin, muuten sitä ei voi tapahtua. Meidän käsitteistöllämme se jokin on aika.

Kysyit mitä aika on, ja vastasitkin siihen itse: Aika on käsite, johon havaittu liike suhteutetaan. Aika on koska liike on.

 

[/quote]

 

En ole täysin vakuuttunut käyttämästäsi ajatustavasta, mutta myönnän, että fysiikan käyttämä liikkeen määritelmä vaatii aikakäsitteen. Aika on olemassa, mutta vain määritelmällisesti. Kuitenkin, jos esim. katsot ikkunasta ulos, näet liikettä tai tilan muutosta, mutta et tarvitse näiden havaitsemiseen ajan käsitettä, eikä mitään "ajan virtaa" ole aistittavissa.  

Mielestäni fysiikan soveltava ajan määritelmä on toimiva varmaakin fysiikassa, mutta ongelmallinen, kun siirrytään esim. yhteiskuntatieteiden pariin. Näissä tieteissä objektien aikaurat ovat hyvin epälineaarisia, jopa kaoottisia, eikä niitä voi kuvata tunnettujen matemaattisten funktioiden avulla. Jos haluamme tarkuutta analyysiin, on usein perusteltua siirtyä reaalipohjaisiin tilamalleihin, mutta tosin nämäkin olettavat, että aineisto on järjestetty ajan suhteen.

 

Vierailija
205/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 19:15"]

Ajasta neljäntenä ulottuvuutena, ja ajatuksesta että aika kulkee vain yhteen suuntaan...

Ensimmäisen, toisen ja kolmannen ulottuvuuden avulla voi todeta muutaman "nyrkkisäännön" ulottuvuuksien välisiin sidonnaisuuksiin.

1. Ulottuvuudet ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden.

2. Moniulotteisen kappaleen pystyy projisoimaan yhtä pienempään ulottuvuuteen.

3. Ulottuvuus on lineaarista, mutta sitä voi kulkea molempiin suuntiin.

Teoriat ja matemaattiset kaavat, joilla ympäröivää maailmaamme ja sen lainalaisuuksia on onnistuttu mallintamaan, toimivat ajan suhteen molempiin suuntiin.

Mistä on lopulta peräisin käsitys, että aika kulkee vain eteenpäin?

[/quote]

Heti ensimmäisenä kyseenalaistan tuon ensimmäisen kohtasi. Ulottuvuuksien kohtisuoruus riippuu tarkastelumittakaavasta. Avaruutta tarkasteltaessa taivaankappaleiden mittakaavassa suunnat menevät aina kappaleen massakeskipistettä kohden ja kaksi suuntaa siihen nähden kohtisuoraan, siis kappaleen eri puolilla eri suuntiin, ja eri kappaleilla eri suuntiin.. 

Ei ole olemassa sellaista kolmea toisiinsa nähden kohtisuoraa ulottuvuutta, jossa koko maailmankaikkeutta tai edes aurinkokuntaa olisi järkevää kuvata. Olennaisempia ovat kappaleiden pyörähdysakselit, ratatasot ja nopeus ja kiertorata suhteessa toisiinsa.

Siis, kolme toisiinsa kohtisuoraa ulottuvuutta on kuvaustapa joka on järkevä pienessä, ihmisen mittakaavassa, mutta heti kun mennään edes koko planeettamme mittakaavaan, ulottuvuudet eivät toimi niin.

[/quote]

Mitä ulottuvuuksia tarkoitat?

Yksiulotteisessa maailmassa kappaleella voi olla vain yksi dimensio, kutsuttakoon tätä pituudeksi (x-akseli), yksiulotteisessa maailmassa voi liikkua vain kahteen suuntaan.

Kaksiulotteiseen maailmaan päästään kun laajennetaan näkemystä kohtisuoraan yksiulotteisessa maailmassa sijaitsevan dimension suhteen, kutsuttakoon tätä toista dimensiota leveydeksi (y-akseli).

Kahdella dimensiolla voimme jo luoda monimutkaisia kuvioita, mm. projektion kolmiulotteisesta kappaleesta tietystä tarkastelusuunnasta katsottuna - Kyseisen projektion hahmottaminen kolmiulotteisen kappaleen projektioksi ei tosin onnistu kovin hyvin jos itsekin olemme kaksiulotteisia olentoja tuossa kaksiulotteisessa maailmassa, eli oikean kuvan siitä saa vasta jos projektiota tarkastelee ulottuvuudesta jota kaksiulotteisessa maailmassa elävä kaksiulotteinen olento ei kykene käsittämään.

Kolmas ulottuvuus saadaan kun laajennetaan näkymää suorassa kulmassa molempiin edellisiin ulottuvuuksiin nähden, kutsuttakoon tätä dimensiota syvyydeksi (z-akseli)

Maailmankaikkeuden keskipisteeseen kun sijoittaa tämän koordinaatiston, niin tarkasteluhetkellä pystyy kyseisen koordinaatiston avulla kartoittamaan joka ikisen alkuräjähdyksestä peräisin olevan hiekanjyvän sijainnin tuon koordinaatiston pisteinä - Tietenkään kyseiset koordinaattipisteet eivät pidä paikkaansa kuin kyseisenä tarkasteluhetkenä, mutta ulottuvuudet eivät ole riippuvaisia kappaleiden massakeskipisteistä jne.

Eli, mitä oikein tarkoitit?

Vierailija
206/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noin 80% tuntuu kirjoittavan puutaheinää, mistä heillä ei itselläänkään ole hajua, joten eiköhän tämä liirumlaarum höpinä voida nyt lopettaa!?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:01"]

Noin 80% tuntuu kirjoittavan puutaheinää, mistä heillä ei itselläänkään ole hajua, joten eiköhän tämä liirumlaarum höpinä voida nyt lopettaa!?

[/quote]

Samaa ihmettelen itsekin, yliopistolla ollaan hiirenhiljaa, sitten av-palstalle mammojen iloksi suolletaan kaikki viisaudet kerralla.:)

Vierailija
208/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämähän on aivan upea ketju. Yksi näkemys meidän etenemiseen aika-avaruudessa: Miksi muistamme eilisen, mutta emme muista huomista? Johtuisiko siitä, että olemme edenneet aika-avaruudessa eilisestä nykyhetkeen, mutta huomiseen olemme vasta matkalla...

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:01"]

Noin 80% tuntuu kirjoittavan puutaheinää, mistä heillä ei itselläänkään ole hajua, joten eiköhän tämä liirumlaarum höpinä voida nyt lopettaa!?

[/quote]

Samaa ihmettelen itsekin, yliopistolla ollaan hiirenhiljaa, sitten av-palstalle mammojen iloksi suolletaan kaikki viisaudet kerralla.:)

[/quote]

Ei meillä tekussa ollut neljännesvuosisata sitten filosohvisia opintoja :)

Vierailija
210/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole kyse ajasta vaan jatkumosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/269 |
12.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 22:57"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 19:15"]

Ajasta neljäntenä ulottuvuutena, ja ajatuksesta että aika kulkee vain yhteen suuntaan...

Ensimmäisen, toisen ja kolmannen ulottuvuuden avulla voi todeta muutaman "nyrkkisäännön" ulottuvuuksien välisiin sidonnaisuuksiin.

1. Ulottuvuudet ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden.

2. Moniulotteisen kappaleen pystyy projisoimaan yhtä pienempään ulottuvuuteen.

3. Ulottuvuus on lineaarista, mutta sitä voi kulkea molempiin suuntiin.

Teoriat ja matemaattiset kaavat, joilla ympäröivää maailmaamme ja sen lainalaisuuksia on onnistuttu mallintamaan, toimivat ajan suhteen molempiin suuntiin.

Mistä on lopulta peräisin käsitys, että aika kulkee vain eteenpäin?

[/quote]

Heti ensimmäisenä kyseenalaistan tuon ensimmäisen kohtasi. Ulottuvuuksien kohtisuoruus riippuu tarkastelumittakaavasta. Avaruutta tarkasteltaessa taivaankappaleiden mittakaavassa suunnat menevät aina kappaleen massakeskipistettä kohden ja kaksi suuntaa siihen nähden kohtisuoraan, siis kappaleen eri puolilla eri suuntiin, ja eri kappaleilla eri suuntiin.. 

Ei ole olemassa sellaista kolmea toisiinsa nähden kohtisuoraa ulottuvuutta, jossa koko maailmankaikkeutta tai edes aurinkokuntaa olisi järkevää kuvata. Olennaisempia ovat kappaleiden pyörähdysakselit, ratatasot ja nopeus ja kiertorata suhteessa toisiinsa.

Siis, kolme toisiinsa kohtisuoraa ulottuvuutta on kuvaustapa joka on järkevä pienessä, ihmisen mittakaavassa, mutta heti kun mennään edes koko planeettamme mittakaavaan, ulottuvuudet eivät toimi niin.

[/quote]

Mitä ulottuvuuksia tarkoitat?

Yksiulotteisessa maailmassa kappaleella voi olla vain yksi dimensio, kutsuttakoon tätä pituudeksi (x-akseli), yksiulotteisessa maailmassa voi liikkua vain kahteen suuntaan.

Kaksiulotteiseen maailmaan päästään kun laajennetaan näkemystä kohtisuoraan yksiulotteisessa maailmassa sijaitsevan dimension suhteen, kutsuttakoon tätä toista dimensiota leveydeksi (y-akseli).

Kahdella dimensiolla voimme jo luoda monimutkaisia kuvioita, mm. projektion kolmiulotteisesta kappaleesta tietystä tarkastelusuunnasta katsottuna - Kyseisen projektion hahmottaminen kolmiulotteisen kappaleen projektioksi ei tosin onnistu kovin hyvin jos itsekin olemme kaksiulotteisia olentoja tuossa kaksiulotteisessa maailmassa, eli oikean kuvan siitä saa vasta jos projektiota tarkastelee ulottuvuudesta jota kaksiulotteisessa maailmassa elävä kaksiulotteinen olento ei kykene käsittämään.

Kolmas ulottuvuus saadaan kun laajennetaan näkymää suorassa kulmassa molempiin edellisiin ulottuvuuksiin nähden, kutsuttakoon tätä dimensiota syvyydeksi (z-akseli)

Maailmankaikkeuden keskipisteeseen kun sijoittaa tämän koordinaatiston, niin tarkasteluhetkellä pystyy kyseisen koordinaatiston avulla kartoittamaan joka ikisen alkuräjähdyksestä peräisin olevan hiekanjyvän sijainnin tuon koordinaatiston pisteinä - Tietenkään kyseiset koordinaattipisteet eivät pidä paikkaansa kuin kyseisenä tarkasteluhetkenä, mutta ulottuvuudet eivät ole riippuvaisia kappaleiden massakeskipisteistä jne.

Eli, mitä oikein tarkoitit?

[/quote]

Ensiksikin ajattelutapasi kolmiulotteisesta kohtisuorasta koordinaatistosta toimii vain euklidisessa avaruudessa, kuten maapallon pinnalla ihmisen mittakaavassa. Koko maailmankaikkeus ei noudata euklidista geometriaa. 

Toiseksi, et voi määritellä maailmankaikkeuden keskipistettä, koska jokainen maailmankaikkeuden piste on sen keskipiste. Tekstistäsi päätellen ajattelet maailmankaikkeuden kolmiulotteisena, ikäänkuin aurinkokuntana vain laajennettuna vain suuremmaksi. Kokonaisuudessaan maailmankaikkeus on kuitenkin massan vaikutuksesta kaareutuva vähintään neliulotteinen aika-avaruusjatkumo, etkä pystyisi teoriassakaan kuvaamaan sitä tilana jonka kaikki osat olisi määritelty suhteessa toisiinsa kolmiulotteisessa suorakulmaisessa koordinaatistossa.

Ei maailmankaikkeus ole lähtenyt laajenemaan tilassa olevasta pisteestä, vaan se on nimenomaan kaikki tila. Siispä miten pitkälle vain menetkin avaruudessa, ei siellä tule reuna vastaan, ja ainoastaan etäännyt siitä pisteestä mistä maailmankaikkeus lähti laajenemaan, alkuräjähdyksestä. Joka voidaan määritellä vain ajassa. Tilassa se on koko maailmankaikkeus.

Vierailija
212/269 |
13.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:57"]

Ensiksikin ajattelutapasi kolmiulotteisesta kohtisuorasta koordinaatistosta toimii vain euklidisessa avaruudessa, kuten maapallon pinnalla ihmisen mittakaavassa. Koko maailmankaikkeus ei noudata euklidista geometriaa. 

Toiseksi, et voi määritellä maailmankaikkeuden keskipistettä, koska jokainen maailmankaikkeuden piste on sen keskipiste. Tekstistäsi päätellen ajattelet maailmankaikkeuden kolmiulotteisena, ikäänkuin aurinkokuntana vain laajennettuna vain suuremmaksi. Kokonaisuudessaan maailmankaikkeus on kuitenkin massan vaikutuksesta kaareutuva vähintään neliulotteinen aika-avaruusjatkumo, etkä pystyisi teoriassakaan kuvaamaan sitä tilana jonka kaikki osat olisi määritelty suhteessa toisiinsa kolmiulotteisessa suorakulmaisessa koordinaatistossa.

Ei maailmankaikkeus ole lähtenyt laajenemaan tilassa olevasta pisteestä, vaan se on nimenomaan kaikki tila. Siispä miten pitkälle vain menetkin avaruudessa, ei siellä tule reuna vastaan, ja ainoastaan etäännyt siitä pisteestä mistä maailmankaikkeus lähti laajenemaan, alkuräjähdyksestä. Joka voidaan määritellä vain ajassa. Tilassa se on koko maailmankaikkeus.

[/quote]

Ajattelet asiaa liian vaikeasti, en väittänytkään että maailmankaikkeus olisi vain kolmiulotteinen, itse asiassa en tuossa ensimmäisessä viestissäni puhunut maailmankaikkeudesta ollenkaan - Puhuin ulottuvuuksista käsitteinä.

Yksiulotteinen maailma on olemassa vain yhtenä dimensiona, ja riippumatta siitä, mitä muissa ulottuvuuksissa sen ympärillä on, se jatkuu suorana viivana yhdestä äärettömyydestä toiseen äärettömyyteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/269 |
13.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 00:12"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 23:57"]

Ensiksikin ajattelutapasi kolmiulotteisesta kohtisuorasta koordinaatistosta toimii vain euklidisessa avaruudessa, kuten maapallon pinnalla ihmisen mittakaavassa. Koko maailmankaikkeus ei noudata euklidista geometriaa. 

Toiseksi, et voi määritellä maailmankaikkeuden keskipistettä, koska jokainen maailmankaikkeuden piste on sen keskipiste. Tekstistäsi päätellen ajattelet maailmankaikkeuden kolmiulotteisena, ikäänkuin aurinkokuntana vain laajennettuna vain suuremmaksi. Kokonaisuudessaan maailmankaikkeus on kuitenkin massan vaikutuksesta kaareutuva vähintään neliulotteinen aika-avaruusjatkumo, etkä pystyisi teoriassakaan kuvaamaan sitä tilana jonka kaikki osat olisi määritelty suhteessa toisiinsa kolmiulotteisessa suorakulmaisessa koordinaatistossa.

Ei maailmankaikkeus ole lähtenyt laajenemaan tilassa olevasta pisteestä, vaan se on nimenomaan kaikki tila. Siispä miten pitkälle vain menetkin avaruudessa, ei siellä tule reuna vastaan, ja ainoastaan etäännyt siitä pisteestä mistä maailmankaikkeus lähti laajenemaan, alkuräjähdyksestä. Joka voidaan määritellä vain ajassa. Tilassa se on koko maailmankaikkeus.

[/quote]

Ajattelet asiaa liian vaikeasti, en väittänytkään että maailmankaikkeus olisi vain kolmiulotteinen, itse asiassa en tuossa ensimmäisessä viestissäni puhunut maailmankaikkeudesta ollenkaan - Puhuin ulottuvuuksista käsitteinä.

Yksiulotteinen maailma on olemassa vain yhtenä dimensiona, ja riippumatta siitä, mitä muissa ulottuvuuksissa sen ympärillä on, se jatkuu suorana viivana yhdestä äärettömyydestä toiseen äärettömyyteen.

[/quote]

Pointtini oli ja on, että ajattelutapasi että on olemassa kolme toisiinsa nähden kohtisuoraa tilaulottuvuutta ja lisäksi aikaulottuvuus, ei toimi koko maailmankaikkeuden tai edes aurinkokunnan mittakaavassa.

Maan päällä se on kyllä ihan pätevä kuvaustapa.

Vierailija
214/269 |
14.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikaa ei ole. Tämä tulee kaikille selväksi hengen/spirit todellisuudessa, jonne palaamme kuolemassa. Täällä materiaalisessa maailmassa tapahtuu muutoksia (esim. Kehon vanheneminen) ja säännöllisestikin toistuvia asioita, koska Jumala/Henki on sen sellaiseksi tehnyt.

Ugh, olen puhunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/269 |
14.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 20:47"]

Mun on vaikea havaita aikaa aisteillani. Nykyhetki tietenkin on selvästi olemassa, mutta siihen se sitten jääkin.

[/quote]

Haen omenan jääkaapista, käyn pesemässä sen ja syön sen. Kaikki mitä teen, tapahtuu ajassa ja aistin tämän kaikilla aisteillani. Makuaistimusta ei pysty pysäyttämään hetkeen, se muotoutuu sitä mukaa kun makureseptorini tunnistavat tutun maun, ja arvioivat sen happamuuden ja makeuden mukaan kelvolliseksi. Samoin tuntoaistini, näköaistini ja kuuloaistini, kaikki muodostavat jatkuvan kokemuksen, ei mitään hetkeen pysähtynyttä still-kokemusta.

En pystyisi edes hahmottamaan ympäristöäni jos minulla ei olisi aikaisempia aistikokemuksia. Ajatteluni on sidoksissa aikaisempiin kokemuksiini.

En kerta kaikkiaan ymmärrä niitä, jotka väittävät ettei aikaa voi aistia.

[/quote]

Et kuitenkaan pysty aisteillasi havainnoimaan menneisyyttä. Kaikki olettamasi menneisyyden havainnot, eli muistikuvat ovat vain sähkömagneettisia impulsseja oletetuissa aivoissasi, ja saattavat siten yhtä hyvin olla pelkkää tietoisuutesi luomaa harhakuvaa.

Vierailija
216/269 |
14.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:41"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 20:47"]

Mun on vaikea havaita aikaa aisteillani. Nykyhetki tietenkin on selvästi olemassa, mutta siihen se sitten jääkin.

[/quote]

Haen omenan jääkaapista, käyn pesemässä sen ja syön sen. Kaikki mitä teen, tapahtuu ajassa ja aistin tämän kaikilla aisteillani. Makuaistimusta ei pysty pysäyttämään hetkeen, se muotoutuu sitä mukaa kun makureseptorini tunnistavat tutun maun, ja arvioivat sen happamuuden ja makeuden mukaan kelvolliseksi. Samoin tuntoaistini, näköaistini ja kuuloaistini, kaikki muodostavat jatkuvan kokemuksen, ei mitään hetkeen pysähtynyttä still-kokemusta.

En pystyisi edes hahmottamaan ympäristöäni jos minulla ei olisi aikaisempia aistikokemuksia. Ajatteluni on sidoksissa aikaisempiin kokemuksiini.

En kerta kaikkiaan ymmärrä niitä, jotka väittävät ettei aikaa voi aistia.

[/quote]

Et kuitenkaan pysty aisteillasi havainnoimaan menneisyyttä. Kaikki olettamasi menneisyyden havainnot, eli muistikuvat ovat vain sähkömagneettisia impulsseja oletetuissa aivoissasi, ja saattavat siten yhtä hyvin olla pelkkää tietoisuutesi luomaa harhakuvaa.

[/quote]

Ja perustelet tämän miten? Jos asia on niinkuin yllä väität, et voi mitenkään tietää että asia on niin, koska silloin olet itsekin osa tätä tietoisuuden luomaa harhaa, joten et voi tietää varmasti että asia on niin kuin väität.

Jos taas asia ei ole niinkuin väität, putoaa väitteeltäsi pohja pois ja se ei olekaan totta.

Vierailija
217/269 |
14.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 22:41"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 20:47"]

Mun on vaikea havaita aikaa aisteillani. Nykyhetki tietenkin on selvästi olemassa, mutta siihen se sitten jääkin.

[/quote]

Haen omenan jääkaapista, käyn pesemässä sen ja syön sen. Kaikki mitä teen, tapahtuu ajassa ja aistin tämän kaikilla aisteillani. Makuaistimusta ei pysty pysäyttämään hetkeen, se muotoutuu sitä mukaa kun makureseptorini tunnistavat tutun maun, ja arvioivat sen happamuuden ja makeuden mukaan kelvolliseksi. Samoin tuntoaistini, näköaistini ja kuuloaistini, kaikki muodostavat jatkuvan kokemuksen, ei mitään hetkeen pysähtynyttä still-kokemusta.

En pystyisi edes hahmottamaan ympäristöäni jos minulla ei olisi aikaisempia aistikokemuksia. Ajatteluni on sidoksissa aikaisempiin kokemuksiini.

En kerta kaikkiaan ymmärrä niitä, jotka väittävät ettei aikaa voi aistia.

[/quote]

Et kuitenkaan pysty aisteillasi havainnoimaan menneisyyttä. Kaikki olettamasi menneisyyden havainnot, eli muistikuvat ovat vain sähkömagneettisia impulsseja oletetuissa aivoissasi, ja saattavat siten yhtä hyvin olla pelkkää tietoisuutesi luomaa harhakuvaa.

[/quote]

Mitä olet tuollakin osoittavinasi? Kerro jotain jota en ole kuullut jo vuosikymmeniä sitten. 

Jos todellisuus näyttää, kuulostaa, haisee ja maistuu todellisuudelta, yksinkertaisin olettamus on, että se on todellisuutta. Jos taas on kyse harhakuvasta etkä pysty millään osoittamaan että kyse on harhasta, mitä väliä sillä on?

Osoita yksikin piirre maailmankaikkeudessa joka viittaa siihen, että se ei ole todellista. Muuten tekstisi on turhanpäiväistä kikkailua. Eikä edes kovin omaperäistä.

  

 

Vierailija
218/269 |
14.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:34"]Pari kommenttia herätti lisäkysymyksen: aika riippuu (suhteellisuusteorian mukaan) havainnoijasta, esim matka valonnopeudella galaksin ympäri kestää vähemmän matkustajan näkökulmasta kuin sivusta tarkkailijan. Samoin mustaan aukkoon syöksyvän näkökulmasta kaikki kestää vain hetken, kun taas sivustakatsojan näkökulmasta aika pysähtyy. Miten kellot tämän mittaisivat?
[/quote]
Tämä ilmiö johtuu aika-avaruuden kaareutumisesta

Vierailija
219/269 |
16.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jatkoa keskusteluun kaivataan.

Vierailija
220/269 |
11.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 09:48"]

Aika on määritelty käsite vain täällä ihmiselämässä. Muualla emme sitä tarvitse.

[/quote]

Vain ihmiselämässä? Mitäs muuta sitten on?

Niin kuin kuuluisa filosofi M. Nykänen asian on tiivistänyt, elämä on ihmisen parasta aikaa. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän kahdeksan