Filosofinen pähkinä purtavaksi fiksuimmille ajan olemuksesta ...

Jos aikajakson pituutta tarkastelee pelkästään ihmisen omien aistihavaintojen ja tuntemusten kautta, niin kyseisen ajanjakson pituus vaihtelee suuresti.

Koululaisesta tuntuu että lukuvuosi kestää "ikuisuuden", kun taas keski-ikäisen mielestä kokonainen vuosi saattaa vierähtää niin ettei sitä huomaakkaan.

Silmänräpäys mielletään lyhyeksi ajanjaksoksi, mutta äkilliseen hengenvaaraan joutuessa tuon silmänräpäyksen aikana ehtii ajattelemaan ja tekemään uskomattoman paljon.

[quote author=" Tero" time="11.03.2015 klo 17:00"]

Jokapäiväisessä elämässä ja perinteisessä fysiikassa ei ole ongelmaa hahmottaa aikaa, varsinkaan liikkeen kautta, kuten ajan yksikötkin on aiemmin määritelty eli vuorokausi on maapallon liike oman akselinsa ympäri, yksi pyörähdys ja vuosi on kiertoaika auringon ympäri. Jopa perusyksikkö sekuntikin on nyt määritelty atomin värähtelyn jaksonajan kautta. Galileo ja Newton pudottelivat esineitä ja mittasivat putoamiseen kuluvaa aikaa, aika havainnolista siis.

Suhteellisuusteorian myötä siirrytään hieman toiselle tasolle, mutta sielläkin valon nopeus määrittelee ajan ja se, että aika on suhteellista konkretisoituu minulla sitten mikro- ja makrokosmoksen liikkeissä. Aika mulle on sellainen sovittu asia, joka esiintyy päivittäin sen kulumisena ja muutoksena eikä mulla ole tarpeen tuhlata aiheeseen sen enempää. Samoin olen hahmottanut tän maailmankaikkeuden äärettömyyden ihan itselleni sopivalla tavalla ja ymmärrettävästi, niin mikäs täällä on keikkuessa se oma hetkensä, jonka elää.

Oletteko muuten koskaan miettineet miksi tähtitieteiljät ja tiedemiehet aniharvoin uskovat esim. Raamattuun tai Koraaniin ja muihin tämäntyylisiin kertomuksiin?

Ehkä siksi, että heillä on perspektiiviä.

[/quote]

Miten Tero hahmotat maaimankaikkeuden äärettömyyden?

Ja miten te muut?

Äärettömästä voi olla tietoinen fyysisenä todellisuutena (n+1), mutta subjektiivisena totuutena sitä ei voi käsittää.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 19:29"]

Miten Tero hahmotat maaimankaikkeuden äärettömyyden?

Ja miten te muut?

[/quote]

Ei riitä käsityskyky.

Entäs alkuräjähdystä edeltänyt tila. Mistä se koko maailmankaikkeuden materian sisältänyt murunen ilmestyi keskelle ääretöntä tyhjyyttä ja miksi?

Missä tämä ääretön tyhjyys sijaitsee ja mitä se siellä tekee?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 19:29"]

Miten Tero hahmotat maaimankaikkeuden äärettömyyden?

Ja miten te muut?

[/quote]

Ei riitä käsityskyky.

Entäs alkuräjähdystä edeltänyt tila. Mistä se koko maailmankaikkeuden materian sisältänyt murunen ilmestyi keskelle ääretöntä tyhjyyttä ja miksi?

Missä tämä ääretön tyhjyys sijaitsee ja mitä se siellä tekee?

[/quote]

Me ollaan jonkun alakoululaisen tiedeprojekti viidennessä ulottuvuudessa. Siellä tää projekti on kestänyt nyt n. 15 sekuntia, ja lasten kärsivällisyys alkaa herpaantua. Kohta ne heittää meidät lattialle ellei ope tule väliin.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:25"]

Oleellinen kysymys aikaan liittyen on: Onko aikaa edes olemassa muutoin kuin ihmismielessä? Aikaa nimittäin ei voida havaita, vaan ainoastaan tilojen muutoksia. Aika on siis luonteeltaan "piilomuuttuja", ideaalityyppi, ts. se on mielestäni aistimusmaailman ulkopuolinen tekijä.

Toki aikakäsite on hyödyllinen tekninen apuväline fysikaalissa laskemissa, mutta onko sitä oikeasti olemassa per se?

Mitä sanoo filosofinen mielenne?

[/quote]

Ajan kulumisen havaitsemiseen täytyy olla havaitsija. Peruslähtökohta. Mistä tiedämme, että hän/se on olemassa?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 20:00"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 19:29"]

Miten Tero hahmotat maaimankaikkeuden äärettömyyden?

Ja miten te muut?

[/quote]

Ei riitä käsityskyky.

Entäs alkuräjähdystä edeltänyt tila. Mistä se koko maailmankaikkeuden materian sisältänyt murunen ilmestyi keskelle ääretöntä tyhjyyttä ja miksi?

Missä tämä ääretön tyhjyys sijaitsee ja mitä se siellä tekee?

[/quote]

Me ollaan jonkun alakoululaisen tiedeprojekti viidennessä ulottuvuudessa. Siellä tää projekti on kestänyt nyt n. 15 sekuntia, ja lasten kärsivällisyys alkaa herpaantua. Kohta ne heittää meidät lattialle ellei ope tule väliin.

[/quote]

:D Minun maailmankatsomukseni loistavasti tiivistettynä!

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 20:02"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:25"]

Oleellinen kysymys aikaan liittyen on: Onko aikaa edes olemassa muutoin kuin ihmismielessä? Aikaa nimittäin ei voida havaita, vaan ainoastaan tilojen muutoksia. Aika on siis luonteeltaan "piilomuuttuja", ideaalityyppi, ts. se on mielestäni aistimusmaailman ulkopuolinen tekijä.

Toki aikakäsite on hyödyllinen tekninen apuväline fysikaalissa laskemissa, mutta onko sitä oikeasti olemassa per se?

Mitä sanoo filosofinen mielenne?

[/quote]

Ajan kulumisen havaitsemiseen täytyy olla havaitsija. Peruslähtökohta. Mistä tiedämme, että hän/se on olemassa?

[/quote]

Ja jos hän/se on olemassa, niin missä tilassa? Voisiko havaitsija olla jossain muussa  ulottuvuudessa, josta puuttuu esimerkiksi tila? Tai ulottuvuudessa, joata puuttuu aine, tai aika.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:35"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:32"]

Jätä se sika!

[/quote]

Jättäminen on sidoksissa aika-käsitteeseen.

[/quote]

Sika on sidottu tilaan, jossa on myös aine olemassa. Voiko olla tilaa ilman ainetta?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 20:12"]

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 20:02"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:25"]

Oleellinen kysymys aikaan liittyen on: Onko aikaa edes olemassa muutoin kuin ihmismielessä? Aikaa nimittäin ei voida havaita, vaan ainoastaan tilojen muutoksia. Aika on siis luonteeltaan "piilomuuttuja", ideaalityyppi, ts. se on mielestäni aistimusmaailman ulkopuolinen tekijä.

Toki aikakäsite on hyödyllinen tekninen apuväline fysikaalissa laskemissa, mutta onko sitä oikeasti olemassa per se?

Mitä sanoo filosofinen mielenne?

[/quote]

Ajan kulumisen havaitsemiseen täytyy olla havaitsija. Peruslähtökohta. Mistä tiedämme, että hän/se on olemassa?

[/quote]

Ja jos hän/se on olemassa, niin missä tilassa? Voisiko havaitsija olla jossain muussa  ulottuvuudessa, josta puuttuu esimerkiksi tila? Tai ulottuvuudessa, joata puuttuu aine, tai aika.

[/quote]

Aika, tila "voima" Puuttuuko jotain? Materia, sehän on voiman ja tilan kombinaatio, jokin yhdistelmä kenties?

Oppimaton filosofi

Kuljet kohti pienuutta, atomiakin pienempiä kohti aina vaan pienempiä kohti, kunnes tulee seinä vastaan. Et pääse eteenpäin. Tuo matka on sitä aikaa. Tila.

Mutta tuleeko vastaan seinä? Jokin tuntematon tekijä.

Kattokaapa se yks leffa joka on pian kai tulossa suomeen. Matthew mac joku pääosassa, se lihaskimppu joka laihdutti sitä syöpäkeffaa varten. Kaivan leffan nimen huomenna jos joku ei jo keksi. Oli meinaan just tätä aihetta liippaava hyvä pätkä vaikka luulin typeräksi avaruuspätkäksi.

Aika on harhaa. Huominen fiktiota.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 21:09"]Kattokaapa se yks leffa joka on pian kai tulossa suomeen. Matthew mac joku pääosassa, se lihaskimppu joka laihdutti sitä syöpäkeffaa varten. Kaivan leffan nimen huomenna jos joku ei jo keksi. Oli meinaan just tätä aihetta liippaava hyvä pätkä vaikka luulin typeräksi avaruuspätkäksi.
[/quote]

Interstellar :) IMDB 8.8 pojoa, viihdyttävä elokuva!

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 20:32"]

Jos aikaa ei olis ni eiköhän se ois jo löydetty ettei oo.. Onhan meil esim aika vyöhykkeet ja systeemit.

[/quote]

Amistausta loistaa Utsjoelle asti.. kirjoitusasua myöten, puhumattakaan itse sisällöstä.

Mitä se aika loppujen lopuksi on..

Filosofiasta en niin tiedä, mutta omassa elämässäni on oikeastaan ihan sama, onko jokin asia tapahtunut viime viikolla vai kolme vuotta sitten, silti aina puhun eilisestä. Uudet ihmiset hämmentyy tästä, mutta vanhat ystävät jo tietävät, että ei se koska, vaan mitä :)

Näin minä määrittelen ajan olemassaolon: Se meni jo!

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:37"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:28"]

Jos aikaa ei ole olemassa, niin mikä termi kuvaa sitä, että tiedät mitä tapahtui hetki sitten, mutta et tiedä mitä tapahtuu hetken kuluttua? "Hetki sitten" on toki ihmisen luoma käsite, mutta se ei liity tähän "jo tapahtuneeseen".

[/quote]

Mistä oikeasti tiedät, että se mitä luulit tapahtuneen hetki sitten, oikeasti myös tapahtui?

[/quote]

Vaikkapa siitä, että hetki sitten sormessani ei ollut haavaa, ja nyt, epäonnisen veitsenviillon seurauksena vuodan verta kuin pistetty sika. Tapahtumasta on myös sattuneesta syystä livekuvaa kännykän videolla, joten melko kiistaton evidenssi mielestäni. (En siis kirjoittanut tuota ylempää kysymystä, mikä mielestäni on erittäin asiallinen.) Vastaus vain oli mielestäni saivartelua. Vähän sama, kun kuuluisassa dilemmassa siitä, että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan kuule, kuuluuko siitä ääni? Mielestäni vastaus on ilmiselvä - kuuluu, koska ääniaallot. (Tosin "kuulla"-verbi on tässä väärä termi, mutta kyllä ääni kiistatta syntyy, oli kukaan sitä kuulemassa tai ei.)

Itse aiheesta olen sitä mieltä, että suhteellisusteorian aika-avaruuskäsitteen ollessa vallitseva ja lukuisista yrityksistä huolimatta ainakin toistaiseksi kumoamaton, ajan olemassaoloa ei voida kiistää.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 21:37"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:37"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 21:28"]

Jos aikaa ei ole olemassa, niin mikä termi kuvaa sitä, että tiedät mitä tapahtui hetki sitten, mutta et tiedä mitä tapahtuu hetken kuluttua? "Hetki sitten" on toki ihmisen luoma käsite, mutta se ei liity tähän "jo tapahtuneeseen".

[/quote]

Mistä oikeasti tiedät, että se mitä luulit tapahtuneen hetki sitten, oikeasti myös tapahtui?

[/quote]

Vaikkapa siitä, että hetki sitten sormessani ei ollut haavaa, ja nyt, epäonnisen veitsenviillon seurauksena vuodan verta kuin pistetty sika. Tapahtumasta on myös sattuneesta syystä livekuvaa kännykän videolla, joten melko kiistaton evidenssi mielestäni. (En siis kirjoittanut tuota ylempää kysymystä, mikä mielestäni on erittäin asiallinen.) Vastaus vain oli mielestäni saivartelua. Vähän sama, kun kuuluisassa dilemmassa siitä, että jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan kuule, kuuluuko siitä ääni? Mielestäni vastaus on ilmiselvä - kuuluu, koska ääniaallot. (Tosin "kuulla"-verbi on tässä väärä termi, mutta kyllä ääni kiistatta syntyy, oli kukaan sitä kuulemassa tai ei.)

[/quote]

Edelleenkin esitetään todisteena jotain sellaista, mikä ei todista mitään.

Ainoa asia, josta voit olla varma, on se että olet juuri tällä hetkellä olemassa tietoisuutena.

Kaikki se mitä ympärilläsi olet näkevinäsi, kuulevinasi, tuntevinasi tai tunnustelevinasi perustuvat kaikki omiin aisteihisi, jotka ovat pelkkiä sähköimpulsseja oletetuissa aivoissasi, samoin kuin myös kaikki muistikuvasi.

Kaikki todisteet, jotka perustuvat aisteihin ja/tai muistikuviin, voivat olla pelkkää harhaa.

Käytännön esimerkkinä voisi käyttää unien näkemistä - Voit ympärillesi hahmottaa realistisen ja todenmukaisen maailman tuntemuksineen, mutta valveilla ollessasi ymmärrät, että se oli vain pelkkää harhaa.

Mistä tiedät, että tämä "todellisuus" jota olet valveilla ollessasi elävinäsi, ei olekkaan pelkkää tietoisuutesi luomaa harhakuvaa? - Mukaan lukien kaikki muistikuvat haavattomasta sormesta ja kännykän videot, joita olet ollut olevinasi ottaneesi menneisyydessä.

Eli, ainoa todellinen asia elämässäsi ja ympäristössäsi on vain sinun tietoisuutesi juuri tällä hetkellä.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2015 klo 13:05"]

Ontuu jotenkin, vaikka tietoisuus olisi ajaton, se ei kuitenkaan ole muuttumaton. Jos uskot jälleensyntymään, käsityksesi mukaan tietoisuus on varmasti ajaton, mutta se muuttuu. 

[/quote]

Miten se tietoisuus muuttuu?

Minä näen tietoisuuden ikäänkuin virtuaalisena kirjastonhoitajana, joka kerää kokemuksiaan kirjastonsa hyllyille ja käyttää keräämäänsä aineistoa kanssakäymisessään muiden (oletettujen) tietoisuuksien kanssa sekä vuorovaikutuksessaan (olettamansa) ympäristön/tapahtumien kanssa.

Tietoisuus itsessään ei kuitenkaan muutu, ainoastaan sen kerätyn aineiston määrä muuttuu.

Tietoisuus ja aika...

Tämäkin tietoisuus tietää, että aika on muuttuva käsite; lapselle lukuvuosi on ikuisuuden mittainen, kun taas keski-ikäiselle kokonainen vuosikin on häviävän lyhyt. Äkillisessä hengenvaarassa ehtii silmänräpäyksessä ajattelemaan ja tekemään uskomattoman paljon, kun taas ilman tuota vaaraa ei kysisen hetken kulumista edes ehdi huomata.

Kyn yksi tietoisuus kykenee ajasta tekemään tällaisen havainnon, niin miten moninaisina aikaa voi havainnoida useampi (oletettu) tietoisuus, ja miten voidaan määritellä yksi yhtenäinen tapa ajan mittaamiseen, kun emme voi mitenkään tietää, miten nuo muut (oletetut) tietoisuudet edes havaintoja tekevät ja että ovatko ne havainnot samanlaisia eri (oletettujen) tietoisuuksien kesken.

Puhutaan aistivaraisesta havainnoinnista, mutta jos (oletetut) toiset tietoisuudet näkevät tämän tietoisuuden punaisena havainnoiman värin enemmänkin saman värisenä kuin tämä tietoisuus näkisi keltaisen, niin (oletettujen) tietoisuuksien väliltä puuttuu kokonaan standardi, jonka pohjalta tehdä mitään yhteistä sopimusta minkään mittaamiseen.

Yhteisen standardin luomiseen pitäisi todeta, että on olemassa vain yksi tietoisuus, ja kaikki mitä tuo tietoisuus on ympäristössään havaitsevinaan, on kyseisen tietoisuuden itse luomaa harhakuvaa (valveunta), jonka standardit määrittelee tuo kyseinen tietoisuus itse.