Lue keskustelun säännöt.
Urheilulla ei tosiaan laihdu.
10.08.2012 |
Joku jokapäiväinen 10 kilsan juoksu vois jo tehdäkin jotain, mutta kun polvet ei kestä sitä (vaiva oli jo nuorena ja hoikkana, hyväkuntoisena ennen kuin vingutte että läskipaska siksi polvet ei kestä).
Treenannu nyt vuoden tehokkaassa ryhmäliikunnassa, spinnannut ja nostanut punttia nelisen kertaa viikossa. Lihaksia joo näkyy ja onhan toi iho vähän vähemmän muhkurainen, mutta vain hyvin vähän. Ja paino senkun noussut, vaikka syön mielestäni normaalin terveellisesti. En koskaan esim. syö suklaata tai mättää sipsejä.
Vitut mä sanon, antaa olla. Kun liikunnasta ei edes mitään hiton hurmosta saa, vaan aina se on pakkopullaa vain tasan sen terveysaspektin takia.
Kommentit (7)
Mä painoin lukioikäisenä 57 kiloa. Enkä harrastanut lainkaan liikuntaa. Farkkujen tuumakoko oli 29.
Innostuin liikunnasta kirjoitusten jälkeen ja jäin endorfiinikoukkuun. Nyt 17 vuotta säännöllisesti liikuntaa harrastaneena painan 56 kiloa ja farkkujen tuumakoko on 27.
Liikunta muokkaa vartalosta aivan eri näköisen. Painoa se ei välttämättä pudota lainkaan, etenkin jos käy puntilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse treenaan 8-10h viikossa, salia, ryhmäliikuntaa, juoksua, potkunyrkkeilyä. Päivittäin kuluu aikaa liikuntaan 1-3 tuntia ja kaloreita vähintään 900ckal päivä. Siltikin olen plösö ja ylipainoinen.
En liiku laihduttamisen takia, ja tiedän hyvin että syy ylipainooni on se syöminen, jota en rajoita ollenkaan. Jos haluaisin laihtua niin pitäisi vahtia sitä leipäluukkua, sitä mitä sinne sisään lappaa. Ei se liikunta mitään auta, vaikka 900kcal päivässä kuluttaakin. Meikä nimittäin syö ainakin 3000kcal sitä sapuskaa sisään!
Mutta liikunta on itsessään mahtavaa, mukavaa, ja elämäntapa, enkä vaihtaisi sitä mihinkään. Olen mieluummin treenaava hyväkuntoinen läski, kuin treenaamaton ja laiha.
Olen onneksi oppinut hyväksymään kehoni ja tehnyt rauhan sen kanssa, että olen hieman pulska (vastineeksi saan sitten syödä ja herkutella).
Terv. maratoonari-bodari-läski
ei niin paljon voi liikkua, ettei voisi syödä niin paljon, että lihoo. Tämä on täysin totta.
Terveys ja paino nyt eivät ole täysin sama asia. Liikunnalla on terveysvaikutteita, vaikkei se laihduttaisi. Eli jatka vain liikkumista jos halut vähentää esim. diabetes, syvän- ja verisuonitautien-, tuki- ja liikuntaelinsairaiuksien riskiä tai vaikka osteoporoosin ja masennuksen riskiä.
Painon suhteen - ota tarkkailuun ruokavalio. Ja mitäs aiot tehdä liikunnan tilalla, kun olet lopettanut sen? Katsoa telkkua voileipäkädessä? Surffata netissä? Miten epäilet painon käyttäytyvän sitten?
Oscar.
Alettuani pyöräillä päivittäin 15 km, eli työmatkat.
Mitään tietoisia muutoksia en ruookavalioon tenhyt mutta kyllä turha herkuttelu karisi siinä itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä painoin lukioikäisenä 57 kiloa. Enkä harrastanut lainkaan liikuntaa. Farkkujen tuumakoko oli 29.
Innostuin liikunnasta kirjoitusten jälkeen ja jäin endorfiinikoukkuun. Nyt 17 vuotta säännöllisesti liikuntaa harrastaneena painan 56 kiloa ja farkkujen tuumakoko on 27.
Liikunta muokkaa vartalosta aivan eri näköisen. Painoa se ei välttämättä pudota lainkaan, etenkin jos käy puntilla.
Mä painoin lukioikäisenä 58kg (168cm). Urheilin ja olin pelkkää lihasta. Siis koripalloa, tanssia yms. Olin tosi lihaksikas ja ihmiset kommentoivat, että sulla on tota raamia tmv. vaatekoko oli 38 ja farkuissa 29.
Nyt 35v ja en ole pahemmin vaivautunut urheilemaan. Farkkujen tuumakoko on 26-27 (painoa siis kilo tai kaksi enemmän kuin ennen) ja vaatekoko 34-36.
Parempi näin, vaikka onhan toi varmaan läskiksi muuttunut osa lihaksesta.
levossa. Tosin seuraavana päivänä saattaa jälleen sattua.