Tulkitkaa teinien toiminta:

mutta en minä ehkä ihmettelisi, jos 17-vuotias (tai ehkä isäntäväkikään, sen puoleen) ei ihan hahmota onko roolinsa lapsen vai aikuisen. Sen lisäksi vielä, että 17-vuotias ei välttämättä tajua paljonko mikäkin maksaa ja mikä on paljon rahaa kenellekin.



Omista rahoistaan toki ovat varmaan tarkkoja, mutta voivat kokea että aikuisten rahat on ihan eri sfääreissä kuin heidän karkkirahansa. Että aikuisten sadat ja taas sadat eurot kuuluukin mennä ruokaan ja teatteriin jne., nehän on töissä koko ajan sitä varten ja tottuneet siihen, kun taas nuorten parina kesälomakuukautena kovalla työllä tienaamat rahat saa käyttää omiin menoihin ja ostaa mitä haluaa.



Kummivanhemmat on yleensä eri sukupolvea, joten ehkä tyttö oletti että on ok suhtautua menoihin kuten jos olisi kotonaan tai vanhempiensa kanssa matkalla. Yleensä varmaan heillä kotonakin isi tai äiti maksaa, ja lasten rahat on heidän omiaan. Ehkä heidän perheessä poikakaverinkin osuus on maksettu sen enempiä kyselemättä.



Minusta tästä raha-asiasta olisi pitänytkin sopia etukäteen ja ottaa mukaan myös ne tytön vanhemmat, jos oli oletettavissa että menoja kuitenkin tulee eikä nyhjätä kotona koko aikaa. Vanhemmat olisivat ehkä voineet antaa lapselleen rahaa mukaan, että maksat sitten tästä omat ravintolamaksusi, ja käskeä poikakaverin maksaa oman osansa. Tai sitten olisivat lähettäneet ap:lle jonkun summan korvaukseksi.



Jälkikäteen on kuitenkin vähän hölmöä alkaa kysellä rahoista, jos on itse ehdottanut ja tarjonnut niitä menopaikkoja, eikä ole siis etukäteen siitäkään neuvotellut, että mikä budjetti muille sopisi. Ei minusta myöskään oikein voi odottaa, että 17-vuotias "pariskunta" tulee kummivanhemmille kylään kuin mikään täysi-ikäinen kaveripariskunta, joka automaattisesti ainakin tarjoutuisi maksamaan puolet tai pyytäisi korrektisti vastavierailulle kotiinsa. Ehkä kummin kannattaa nyt olla tyytyväinen, että varmasti pystyi tarjoamaan ikimuistoisen reissun kummilapselleen, ja seuraavalla kerralla sitten miettii etukäteen, kuka maksaa ja mitä.

luulen että 17v:lle ei tullut oikeasti edes mieleen että olisi pitänyt maksaa, jos sellaisesta ei kerran ollut puhuttu. tuli teille kylään samalla tavalla kuin menee kylään mummolaan tai muille sukulaisille. ajatteli että te maksatte hyvää hyvyyttänne, haluatte tuottaa heille iloa ja niin pois päin.. niin kuin kummit yleensä tekevät, antavat lapsille lahjoja. Täysin vieraiden ihmisten kanssa olisi saattanut toimia toisin. jos kyläily vielä oli vanhempien idea, niin ajatteli varmaan että maksu asiat ja muut on sovittu jo, eikä hänen tarvitse niitä miettiä.

Toisekseen voi olla ettei hän jostain syystä kehdannut tarjoutua maksamaan.



Mielestäni on outoa odottaa teini-ikäiseltä kummilapselta samanlaista käytöstä kuin aikuisvierailta. Se kummilapsi kun kokee varmasti olevansa vielä kummiLAPSI, ei samassa asemassa kuin aikuinen. Teidän olisi itse pitänyt tehdä maksuasiat selviksi. olisitte vaikka sanoneet että lintsi maksaa sen ja sen verran, ja kysyneet onko heillä rahat mukana. silmien pyörittely ja jälkeenpäin mariseminen on aivan turhaa, jos ei ole itse saanut avattua suutaan oikealla hetkellä.

He vielä kuvittelevat että aikuisten lompakoissa kasvaa rahaa ja sitä riittää ihan loputtomiin. Ovat todennäköisesti olleet aivan ihmeissään siitä että pyysitte maksamaan kahvit koko porukalle.



Kaikki eivät hoksaa aikuisenakaan että toiset ihmiset eivät ole mitään rahakoneita.

Minullakin on yksi kaveri joka maksattaisi aivan kaiken kavereillaan. Sitten on ihan ihmeissään jos häntä pyytää itse maksamaan.



Lapsensa opettaa samanlaiseksi.

Viimeksi kun olin käymässä heillä kylässä, niin 10-vuotiaalla lapsellaan on luokkakaveri kylässä. Tämä kaverini lapsi oli ostanut karkkipussin ja söi tyytyväisenä karkkejansa. Luokkakaverinsa pyysi myös karkkia, mutta tämä kaverini lapsi vastaa vaan 'en anna, mä ostin nää mun omilla rahoilla'. Ja kaverini oli tiukasti samaa mieltä. Ei silloin tarvitse toiselle antaa jos on ihan omilla rahoilla ostanut. Omat rahat on vaan omaan käyttöön.

Ovat erittäin hyvin tuleva perhe, jossa lapsillakin on huomattavia säästöjä.

poikaystävän olisi toki pitänyt maksaa omansa.

Ai teinipoikien kuuluu maksaa ja muijat saa siipeillä?

Tottakai sen pojan ois pitäny maksaa omansa, tai edes kohteliaasti tarjoutua maksamaan OMAN lippunsa!

He vielä kuvittelevat että aikuisten lompakoissa kasvaa rahaa ja sitä riittää ihan loputtomiin. Ovat todennäköisesti olleet aivan ihmeissään siitä että pyysitte maksamaan kahvit koko porukalle. Kaikki eivät hoksaa aikuisenakaan että toiset ihmiset eivät ole mitään rahakoneita. Minullakin on yksi kaveri joka maksattaisi aivan kaiken kavereillaan. Sitten on ihan ihmeissään jos häntä pyytää itse maksamaan. Lapsensa opettaa samanlaiseksi. Viimeksi kun olin käymässä heillä kylässä, niin 10-vuotiaalla lapsellaan on luokkakaveri kylässä. Tämä kaverini lapsi oli ostanut karkkipussin ja söi tyytyväisenä karkkejansa. Luokkakaverinsa pyysi myös karkkia, mutta tämä kaverini lapsi vastaa vaan 'en anna, mä ostin nää mun omilla rahoilla'. Ja kaverini oli tiukasti samaa mieltä. Ei silloin tarvitse toiselle antaa jos on ihan omilla rahoilla ostanut. Omat rahat on vaan omaan käyttöön. Ovat erittäin hyvin tuleva perhe, jossa lapsillakin on huomattavia säästöjä.

Café Olgaan niin usko tai älä, oletan hänen maksavan. Samoin teineillä oli aihetta olettaa, että kahville haluava aikuinen maksaa eikä suinkaan sano, että mennään kahville, te maksatte.

Minulla nimittäin oli kummitäti, joka kyllä kutsui kylään, suunnitteli ties mitä kivaa tekemistä, mutta kun soitin ja kysyin, että sopiiko 2 vko kuluttua se kaikki suunnittelemasi, olikin vastaus, että ei juuri nyt. Minä ja äiti luulimme, että kummi halusi luokseen, koska pyysi käymään, mutta oikeasti halusi olla vieraanvarainen vain puheissa.

Menee nyt ohi asian, mutta oikeastiko loukkaannuit siitä, ettei kummillesi sopinut kahden viikon varoitusajalla yhteinen tekeminen? Jos minulta yrittäisit buukata kahden viikon päähän vaikkapa viikon vierailun tai lyhyemmänkin, ei kyllä onnistuisi. Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla moni elää niin aikataulutettua elämää, että tuollaiset asiat on sovittava jopa kuukausia etukäteen. Eikä siinä ole mitään ilkeyttä, niin vain on. Eli kai nyt ainakin jatkoitte keskustelua ja pohditte, milloin sitten sopisi? Ap:lle toteaisin: minäkään en osaisi olettaa teinien kustantavan menojaan. Kustantaisin kummilapseni olemisen viikon ajan ja voisin maksaa ravintolassakin muutamaan kertaan. Jos kuitenkin olisi suunnitteilla jotain kalliimpaa (kuten se Lintsi-reissu), sopisimme etukäteen kustannuksista (vanhempien kanssa). Seurustelukumppanin osalta kyselisin varmaan etukäteen, miten toimitaan. Kotiruoista ym. "tavallisesta elämästä" en kehtaisi siltä poikaystävältään mitään periä. En pyytäisi 17-vuotiasta tarjoamaan itselleni kahvia, vaikka miten olisi shoppaillut itselleen. Sen sijaan vanhempien tehtävä olisi osata laittaa teinin mukana edes tuliaisia niin, että teinikin ymmärtäisi vastavuoroisuuden periaatteen. On totta, etteivät teinit kasva muut huomioiviksi aikuisiksi yhdessä yössä.

Ei pitänyt olla yllätys kummille.