Lapselle harrastus johon lähtö usein vaikeaa?

Pistä pleikkari kaappiin ja anna lapsen käyttää sitä vain viikonloppuisin.

Pleikkaa ja telkkaria vasta kun päivittäinen liikuntasuositus täynnä.



Pääasia on, että lapsi itse haluaa ilmoittautua ja on innoissaan treenin jälkeen.

Kannattaako sille antaa periksi? No ei kannata. Lapsesi pitää lajista jos on jälkikäteen iloinen. Mn tyttö on vähän samanlainen, lähteminen on vaikeaa mutta harkan jälkeen on tosi tyytyväinen. No aina ei lähteminen ole onneksi vaikeaa mutta välillä kyllä.



Olen itsekin samanlainen, laiskuuttahan se pohjimmiltaan on. Olis hyvä kun mutkin joku potkis lähtemään jumppaan...



Niin ja olen lapselleni alkanut puhumaan, jos lähteminen on vaikeaa niin sitten lopetetaan harrastukset. Lapseni suorastaan pelästyy tätä, sanoo ettei varmasti lopeteta.

Laiskotti eikä huvittanut lähteä, mutta harrastus oli hurjan antoisa ja jatkoin sitä vielä pitkälle aikuisuuteen. Kannattaa vaan tsempata lähtöön jos kuitenkin siellä viihtyy!!! :)



Osa lapsista (kuten meistä aikuisistakin) on synnynnäisiä sohvaperunoita ja jos ei tsemppaa itseään/vanhempi tsemppaa niin mukavimmin elämä menee kunnon romahtaessa tuolilla lojuen palstaillessa tai telkkaa töllöttäessä aivot pellolla ;) ;) Mutta eihän se terveellistä ole eikä hyväksi. Pitää vaan saada vähän itsestään irti...

elämä helpottui kun jatkuva vääntö harrastukseen lähtemisestä lopetettiin. Eli siis harrastus lopetettiin. Lapsikin tuntuu onnellisemmalta kun saa rauhassa olla illat kotona eikä tarvitse lähteä mihinkään vaikka harrastus olikin kovin mieluinen.