Miten jaksaa mielettömän villin taaperon kanssa?

hoplopeilla tai muilla levottomuutta lisäävillä aktiviteeteilla, vaan mikäli kyseessä terve lapsi, niin rauhoittaminen on avainsana. Kuulostaa turvattomalta ja vailla rajoja kasvaneelta lapselta, joka tarvitsee syliä, paijausta, lukemista, palapelejä, metsäretkiä, ötököitten tutkimista jne.

Ei kauppoja tai muita lapselle laajoja tiloja, vaan tuttuutta, rauhallisuutta ja aikuisen mallia ns. hitaudesta.

Tosiaan mä katson hämmästyneenä kaupassa miten jotkut lapset istuvat siinä kärryssä, miten se on mahdollista?! Meidän ei sekuntiakaan, tippuu sieltä salamana tai sitten huutaa ja raivoaa jos laitamme valjaat. Kotonahan valjaat ovat olleet käytössä siitä asti kun oli puolivuotias...



Jos ollaan jossain reissussa, lapsi laihtuu entisestään koska ei suostu syömään oikein mitään, pahinta jos yrittää istuttaa ravintolassa syöttötuoliin.



Jännitän, miten tällainen pärjää päiväkodissa, miten saavat siellä vahdittua ettei telo itseään?

Tämä lapsi on saanut hurjasti syliä, haleja, rauhaa, kotona olemista, ötököitten tutkimista. Aikaa ja huomiota.



Siitä ei voi olla kyse.

ADHD kun ei ole käytöshäiriö. Kannattaa hieman ottaa selvää asioista ennekuin totena niitä kirjoittelee.



Ja ei todellakaan tutkita ADHD:tä 2vuotiaalta.



Ehkäpä teette ruokailusta liian ison numeron. Voisi olla hyvä et joku hieman kauempana oleva jonka tunteet eivät olisi liian pinnassa, hoitaisi hetken ruokailua.



Teidän vaan ulkoiltava paljon, huolehdittava riittävästä unesta ja ravinnosta. Jos olisikin esim ADHD niin pitäisi myös huolehtia että tarpeeksi rauhoittumisaikaa ja turhat virikkeet pois.

Ei kuulosta ihan tavalliselta.

Mitäs lasten neurologi tekisi, tutkisi?



Mietin, onkohan aivan liioiteltua... Sanoisi, että tavallinen meneväinen taapero vaan?

Aidattu leikkipuisto, mistä villikko ei pääse karkuun on mielestäni paras paikka ja vähiten stressaava. Lisäksi puistossa käynti helpottaa koko ajan, kun lapsi oppii lisää taitoja eikä tarvitse panikoida että putooko se nyt, vaan voi antaa vapaammin temmeltää. Vai miten teillä puistossa menee? Kuulostaa todella haastavalta, uskon että olet uupunut. Oletko neuvolassa puhunut asiasta? Miten lapsi th:n vastaanotolla toimii?

Joka asiaan tarvitaan lääkäriä tai jotain viranomaista. Ei ole kiire ottaa yhteyttä yhtään mihinkään. Sinne hoitoon kun menee niin katsovat tilannetta sieltäkin päin. Lapsi on ihan liian pieni mihinkään tutkimuksiin.



Koittakaa te vanhemmat nyt rauhoittua, tunnutte olevan liian kovilla. Omia harrastuksia, omia kavereita teille, jutteluseuraa jne. Elämä ei ole vaan se lapsi. Kun tuntuu että lapsi vie kaikki voimavarat niitä voimia on haettava muualta.

tavalliselta, meneväiseltä taaperolta. :-/ Tavallinenkin taapero tarvitsee runsaasti ulkoilua ja touhua, mut ap:n kuvaus kertoo vähän toista.

Lääkäriin vaan, käydäänhän siellä pienempienkin ongelmien vuoksi.

Tuli mieleeni, että huolehditko siellä puistossa liikaa siitä, että pojalle ei vaan käy mitään. Tuon ikäiset nyt normaalistikin juoksevat niin lujaa, että sotkeutuvat jalkoihinsa ja kaatuvat, mitä sitten. Ei siinä sen kummempaa satu. Kämmeniin saattaa tulla pari naarmua, so what.



Meillä erittäin vilkasn saman ikäinen poika. Tosin vasta viimeiset puoli vuotta on ollut vaikeuksia istua rattaissa/kärryissä/yms. Valjaat käytössä kun mahdollista, huutaa jos on huutaakseen. Viime aikoina on auttanut talutusreppu, kun saa itse kävellä mahdollisimman paljon, ja minä en stressaa koko ajan sitä, että toinen juoksee auton alle.



Yökukkumista lukuunottamatta ei tuo lapsesi villiltä kuulosta, enemmänkin vain vilkkaalta tapaukselta.

Mua vähän naurattaa noi "ei ole normaalia, vie tutkimuksiin" -kommentit. Miten normaali lapsi määritellään? Jokainen on oma yksilönsä, luonteenpiirteineen ja temperamentteineen. Sinulla ap kuulostaa olevan ehkä keskivertoa (vältän sanaa normaali) eläväisempi lapsi. Ehkä hänellä on Vaahteramäen Eemeli -geeni ;)

Mutta en osaa sen kummempia neuvoja antaa, tuntuu että teet jo asian eteen kaikkesi, kuten sanoit paljon ulkoilua, tekemistä, rakkautta. Eipä sitä muuta voi tehdäkään :) Hyvä äiti olet, ymmärrän että olet väsynyt. Minullakin on vilkas taaperoikäinen poika :)

Jos asia sinua itseäsi vaivaa, voithan soittaa neuvolaan tai käyttää poikaa lastenpsykologin juttusilla tai mitä noita nyt on. Aika varmasti auttaa.

Jaksamisia

Samoja aatoksia: kiinnitätkö liikaa huomiota ruokailuun ts. saa valita mukeja ja muita? Vanhempi määrää kuitenkin rajat?



Puistossa oleilu on minulle vilkkaan lapsen äitinä ihan parasta: se on aidattu alue.



Taaperoreppu (ts. valjaat) ihan loistokeksintö.



Muuta tekemistä tosiaan teille vanhemmille, onko lapsi ainoa?

Ja suosittelen lämpimästi Jari Sinkkosen tuotantoa mm. Elämäni poikana ja Pienistä pojista kunnon miehiä -kirjoja sekä Raisa Cacciatore, Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa pojat :)

Soita MLL vanhempainpuhelimeen. Saat sieltä osaavan henkilön apua ongelmiisi. Minulla myös vilkas poika. Kuvailemasi kaltainen myös. Eikä meilläkään tukiverkkoa.