Suhtautuuko joku muu kriittisesti neuvolan ja koulun "seuloihin"?

(Minusta on myös asiatonta lähettää audit kysely "tervetuloa kouluun" -kuoressa, joka tulee ekaluokkalaisen nimellä...)

Minusta tämä ei ole ollenkaan asiatonta. Vaikka lapsi (mitä tuskin tekee) avaisi kuorensa itse ja lukisi sen, niin millä lailla hänelle olisi vahingoksi tietää, että hänen vanhempiensa päihteidenkäytöstä kysellään?

No, ei millään lailla.

Jos vanhempien päihteidenkäyttö on ongelma, niin lapsen on hyvä tietää että jotakuta tahoa se kiinnostaa. Eli hyvä niin. Ja jos taas se ei ole ongelma, niin sittenhän se ei ole ongelma?!

lapsikin tajuaa, että ei se mihinkään siitä hoidu, vaikka vanhemmat työkseen ruksailisi planketteja...

Mut en oo käyttänu lapsiani neuvolassa ku siel on niin epäpätevää henkilökuntaa. Oon osannu ite huolehtii rokotuksista ja lasteni erityistarpeista (AD/HD ja aistiyliherkkyys) ja hakea ihan itte niihin apua. en tarvii minkään pikkupillun/vanhanpiian mielipiteitä!!! >:(

kohtia, esim. vanhempien ammatit ja työpaikat ovat täysin epäolennaista teitoa heille. En myöskään ala selvittelemään, montako alkoholiannosta käytän viikossa vai käytänkö ollenkaan. Ihmiset on ihan liian kuuliaisia näitä lomakkeita kohtaan.

Itse olen puheterapeutti, ja täytätytän asiakkaillani saman tyylisiä esitietolomakkeita. Mm. ammatteja kysytään siksi, että niistä saa aika hyvän käsityksen siitä, mitkä ovat vanhempien taustatiedot kielen kehityksestä, jota minä tarkastelen. Esim. insinöörille asioita pitää selittää eri tavalla kuin lääkärille. Ammatti määrittää ihmistä kuitenkin sen verran paljon, että koen sen olevan merkityksellistä sen suhteen, mistä näkökulmasta vanhemmat lapsen kehitystä tarkastelevat.

Jos sinua ihmetyttää, miksi lomakkeissa kysytään tiettyjä asioita, niin kysäise ihmeessä terkkarilta. Yleensä taustalla on ihan järkisyy.

päihdeseulat on kyllä aika helppoja vaikka niitä käyttäisi ensimmäistä kertaa. Niistähän tulee tietyt pisteet. Ehkä ei ole aina fiksua kysyä lasten kuullen mutta toisaalta miksei. Sillä sellaisissa perheissä, joissa vanhemmat käyttävät huumeita eivät varmaan ekaluokkalaiset ole aivan tietämättömiä touhusta tai jos jostain syystä eivät vielä tiedä että vanhemmat käyttävät huumeita huomaavat ainakin vanhempien muutoksen, erikoisen käytöksen ym.



Minä en paheksuisi sitä jos joku kysyisi kolmivuotiaani kuullen käytänkö huumeita. En ole koskaan käyttänyt mutta nyt on jo huumeidenkäytöstä juteltu lapsen kanssa. Ollaan nähty joskus neuloja ja olen kertonut lapselle huumeista, ikään sopivasti tietenkin. Mitään kärsimystä ei mielestäni lapselle tuota se, että tietää, ettei vanhempi käytä huumeita. Ja jos vanhempi käyttää olisi lapsen hyvä tietää se, ikään sopivasti tietenkin...



Seulonta on järkevää, että apua tarvitsevat vanhemmat ja lapset löytyisivät.

miten muuten näitä lapsiin ja nuoriin vakavasti vaikuttavia asioita saadaan selville, jos ei kysymällä? Te samat ihmiset poraatte, että miksi kouluammuskelijoita ei havaittu ajoissa?

Asioista tarvitsee keskustella, jotta lapsen ja nuoren kehitykseen vaikuttavia asioita edes jotenkin voitaisiin havaita. Tämä asioista kysely ja keskustelu nyt on ainoa laillinen ja järkevänhintainen tapa. Eräs toinen vaihtoehto on, että asennetaan kamerat teidän kotiiinne (laillisuus, kallista?).



Alkoholi ja väkivalta ovat isoja ongelmia ja jotkut alkavat puhua, kun annetaan ymmärtää, että neuvoloissa voi asiasta kertoa.



Erikoista on se, että itsekeskeiset ihmiset loukkaantuvat, kun heiltä tätä kysytään. Olkaa onnellisia, jos olette sattuneet perheisiin, joissa esimerkiksi alkoholi-, väkivalta- ja psykiatrisia ongelmia ei ole.

Kummastuttaa myös, että jos neuvoloissa ollaan lapsestanne kiinnostuneita ja huoli herää, että koette sen loukkaavana.



Älkää menkä neuvolaan. Mitä te siellä pyöritte käyttämässä yhteiskunnan aikaa ja varoja, jos tiedätte , että lapsenne ovat normaaleja, terveitä ja että perheessänne ei koskaan mitään ongelmia ole! Tuhlaustahan se on, että teille ne lomakkeet jaetaan.

Tunnen työni puolesta lukuisia jo aikuistunieta alkoholistien lapsia ja he sanovat, että harmi, kun kukaan ei koskaan kysynyt tai ihmetellyt ja olisipa ollut joku, jolle kertoa. Ehkä jollekin koulun terkkari on tällainen. Ei ne lomakkeet ihan tyhjästä oo revästy.

(Minusta on myös asiatonta lähettää audit kysely "tervetuloa kouluun" -kuoressa, joka tulee ekaluokkalaisen nimellä...)

Minusta tämä ei ole ollenkaan asiatonta. Vaikka lapsi (mitä tuskin tekee) avaisi kuorensa itse ja lukisi sen, niin millä lailla hänelle olisi vahingoksi tietää, että hänen vanhempiensa päihteidenkäytöstä kysellään?

No, ei millään lailla.

Jos vanhempien päihteidenkäyttö on ongelma, niin lapsen on hyvä tietää että jotakuta tahoa se kiinnostaa. Eli hyvä niin. Ja jos taas se ei ole ongelma, niin sittenhän se ei ole ongelma?!

siis näihin laajoihin terveystarkastuksiin, joissa kysellään koko suvun sairaudet, kartoitetaan alkoholinkäyttö ja testataan lapsi.

Mä en ole ollenkaan varma, onko terveydenhoitaja ( esim. vastavalmistunut tai sijainen) sopiva arvioimaan lapseni neurologista kehitystä, ja minua loukkaa se, että terveydenhoitaja kysyy ekaluokkalaiseni kuullen, mahdanko käyttää huumeita.

-Terveydenhoitaja ei arvioio ekaluokkalaisen neurologista kehitystä, eikä kysy päihteidenkäytöstä. Täytätte vaan sen kyselyn, tässä kaikki.

Suhtaudun kriittisesti tietoihin, joita perheestäni arkistoitaan seulojen perusteella.

Ja ei, minulla ei ole mitään salattavaa.

-Ei niitä tietoja arkistoida, paperit palautetaan takaisin. Lasten sairaudet kysellään, joilla tekemistä enemmän sen kanssa, miten voi vaikuttaa kouluun/terveydentilaan opiskellessa.

"Milloin terkkari opiskelijan kanssa on höslännyt kuulotestissä ja antanut 4-vuotiaalle lapselle ristiriitaisia ohjeita. Sitten kun lapsi ei ole tiennyt mitä tehdä, hoitajat ovat tulkinneet että se on kuuro. Näin siis siitä huolimatta, vaikka lapsi on kaksikielinen ja muutenkin osoittanut kiellistä lahjakkuutta. Mitenhän tämä yhtälö sopii kuurouden kanssa yhteen?"

...kun on tietoa, valveutuneisuutta, rahaa, sukulaisissa/ tuttavissa terveydenhuollon ammattilaisia ja energiaa.

Säästyy julkisen puolen resurssit meille laiskoille ja köyhille!

Toivottavasti lainsäätäjätkin tajuavat tämän, pelastetaan julkinen terveydenhuolto rahoituskriisiltä.

Mut en oo käyttänu lapsiani neuvolassa ku siel on niin epäpätevää henkilökuntaa. Oon osannu ite huolehtii rokotuksista ja lasteni erityistarpeista (AD/HD ja aistiyliherkkyys) ja hakea ihan itte niihin apua. en tarvii minkään pikkupillun/vanhanpiian mielipiteitä!!! >:(

Syynä on se, että käytännössä vastaan on tullut enemmän tumpeloita, kuin asiansa osaavia terveydenhoitajia.

Neljän lapsen äitinä näitä on tultu nähtyä. Järkipuhetta ja maalaisjärkeä ei moneltakaan tunnu löytyvän.

Milloin terkkari opiskelijan kanssa on höslännyt kuulotestissä ja antanut 4-vuotiaalle lapselle ristiriitaisia ohjeita. Sitten kun lapsi ei ole tiennyt mitä tehdä, hoitajat ovat tulkinneet että se on kuuro. Näin siis siitä huolimatta, vaikka lapsi on kaksikielinen ja muutenkin osoittanut kiellistä lahjakkuutta. Mitenhän tämä yhtälö sopii kuurouden kanssa yhteen?

-Ei pidä paikkaansa. Lastasi ei varmasti ole tulkittu kuuroksi, vaan todennäköisesti kuulo haluttu kontrolloida kertaalleen, jos tulokset huonommat. Nykyään 4v. ei tästä syystä, että kaikki eivät jaksa keskittyä vielä tuossa iässä, oteta edes kuuloa.

Tai kun kaksivuotiaalta mitataan yhdessä mittauksessa hieman isompi päänympärys, kirjoiteteaan lähete psykiatrille. Lapsella ei siis mitään oireita tai viivästymiä kehityksessä ole - päinvastoin. Suvussa vaan sattuu olemaan hatun koko vähän isompi, jonka näkee äidistäkin.

-Ei missään th kirjoita lähetettä psykiatrille, eikä voi sitä suoraan kirjoittaa. Lääkäri kirjoittaa lähetteen neurologille, jos arvioidaan että tarvetta on.

Ainiin, ja sitten olivat ne sählät, jotka yrittivät etsiä kiveksi selin makaavalta lapselta. Kun eivät löytäneet, lähete lähti kirurgille keskussairaalaan. Olikohan tutkimusasennossa jotain vikaa?

-th ei tutki kiveksiä itsenäisesti, eikä edelleenkään itsenäisesti kirjoita lähetettä vaan lääkäri.

Nämäkin joille lähetteet on kirjoitettu, ovat suurin piirtein suoraan nauraneet terveydenhoitajien hölmöilyille.

Naurattaisi minuakin, jollei näistä aiheutuisi turhaa huolta ja vaivaa. Myös epämääräiset merkinnät lasten potilasasiakirjoissa ovat tosi huono juttu, koska niillä voi olla vaikutusta mm. sairusvakuutusten myöntämiseen.

Ja ap, henkilökohtaisia tietoja perheestä ei kannata antaa talletettavaksi noihin tietosäilöihin, jos perheellä ei ole avuntarvetta. Syy on se, että tietosuoja ei koskaan ole 100%, tietoja saatetaan kirjata harhaanjohtavasti ja niistä saatetaan tehdä vääriä johtopäätöksiä, joista voi aiheutua jo todellista haittaa.

Terkkari kannattaa myös vaihtaa, jos ei koe siihen luottamusta. Me ollaan nähty vaikka minkälaista hiihtäjää ennen kuin on löytynyt fiksu ja asiasa osaava terveydenhoitaja, jolta löytyy myös tervettä järkeä.

Suurinosa terveydenhoitajista omaa maalaisjärkeä, kaikkien kanssa kemiat eivät käy yksiin, josta syystä osa äideistä haluaa vaihtaa terveydenhoitajansa ja tähän heillä on toki täysi oikeus.

Isoin syy siinä, etten luota hoitajien ammattitaitoon. Kyse ei ole erityisesti seuloista, vaan ihan useasti on käynyt niin että hoitaja on alkanut tekemään omia johtopäätöksiään tilanteesta ilman pätevyyttä ja pelotellut minut puolikuoliaaksi. Esim. pojan hammas ei kasvanut ja kitalaessa oli outoa kasvustoa: hammashoitaja huolestuneena käski varaamaan ajan HETI lääkärille, voi olla vaarallista jne. Lääkäri sitten naureskeli että tuon polyypin takia tulitte tuolla vauhdilla (lähete)? Leikkasi sen pois ja hammas kasvoi normaalisti. Toisella kertaa olin papakokeessa, josta ei löytynyt mitään mutta odoteltiin lääkärin soittoa. Hoitaja alkoi puhelimessa (kun varasin soittoaikaa sille lekurille, siis) arvailemaan tulosten perusteella, mistä mahtoi olla kyse. Menin jotenkin sanattomaksi, aika asiatonta oli .

älä sitä, milloin et ole saanut. Terveydenhoitajat eivät saa antaa vastauksia papa-seulonnoista, se on lääkärin tehtävä.

Mut en oo käyttänu lapsiani neuvolassa ku siel on niin epäpätevää henkilökuntaa. Oon osannu ite huolehtii rokotuksista ja lasteni erityistarpeista (AD/HD ja aistiyliherkkyys) ja hakea ihan itte niihin apua. en tarvii minkään pikkupillun/vanhanpiian mielipiteitä!!! >:(

Ja kuvitteletko, ettei neuvolassa voi työskennellä muunlaisia ihmisiä? :D

ihan aiheesta. Lapset 13,11 ja 8. Tosin kokemusta ei ole kuin kahdesta kouluterveyden hoitajasta ja kolmesta neuvolan hoitajasta. Näistä 1 on täysijärkinen ja loput sarjaa "voi hyvä tavaton, minne on terve järki jäänyt". Kohtelu on ollut asiatonta ja usein loukkavaa. Tahtovat tehdä diagnoosit valmiiksi, vaikkei se ole heidän toimenkuvansa. Tästä syystä emme ole toimittaneet mitään lastemme terveydentilaan liittyviä tai omaan taustaan liittyviä tietoja heille. On myös todettu aivan asiallisesti, ettei heidän toimintatavat puolla tietojen toimittamista heille.

Millä tavoin teitä on loukattu?

esittänyt asian loukkaavasti takaisin?

Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan?

Eihän niitä pakko ole täyttää.

Mä olen varmaan poikkeus, muttei ole tullut vastaan mitään outouksia koskaan!



Mun mielestäni vanhempien päihteiden käytöstä on hyvä kysyä. Minä päihdeperheen lapsena pidin huumeita ja alkoholia ihan normaalina asiana, olinhan sitä nähnyt aina kotona ja naapureilla. Näiden terveydenhoitajien ja muiden ansiosta perheemme sai apua, vanhemmat eivät olisi sitä itse tajunneet hakea edes..



Monilla tuntuu olevan jo neuvolaan ensi kertaa mennessä se asenne, että siellä on joku idiootti vastassa ja jokainen sana ja lause tulkitaan negatiivisesti.

Suhtaudun vähän skeptisesti niihin lomakkeisiin, ihan siksi että ne kysymykset on aseteltu jotenkin pöljästi. Esim. huumeista kysytään jotenkin niin että oletko koskaan käyttänyt huumeita. Joo, kokeilin kerran kannabista kaksi henkäystä 16-vuotiaana (nyt yli kolmenkymmenen). En nyt silti viitsi sitä siihen lappuun rustata, tiedä mihin seurantaan siitä joutuu.

Samoin alkoholin käyttömäärät on vähän vaikea saada siihen oikein. Kysytään että käytätkö alkoholia päivittäin, viikoittain, kuukausittain tai jotenkin näin. Joo, silloin kun en ole raskaana, juon joka viikko. Tarkemmin sanottuna yhden saunakaljan, mutta tätä tarkennusta ei kysytä ja Suomessahan alkoholin käyttö käytännössä tarkoittaa kännejä. Mikähän merkintä tuostakin tulee.

Sitten liikunta. Se on ihan yhtä vaikeaa selittää. Liikun säännöllisesti, mutta en harrasta mitään lajia yksittäin kovin paljon, enkä varsinaisesti edes mieti montako kertaa viikossa liikun, kun liikunnasta suuri osa on hyötyliikuntaa, puutarhaan liittyvää tms.

Ei huvita vastailla kun niihin tietoihin th:n logiikalla voisi nyt ihan hyvin kirjoittaa että käyttää epäsäännöllisesti huumeita, juo joka viikko eikä harrasta liikuntaa säännöllisesti.

Miten kuvittelette, että kukaan täysijärkinen haluaa tätä työtä tehdä, kun suhtautumisenne on tuollaista?

Ei tulisi mieleenkään kirjata tuollaisia asioita. Liikunnan harrastaminen tarkoittaa kaikkea liikuntaa, myös hyötyliikuntaa, eikä huumekokeiluja kukaan minnekään kirjaa, jos ei säännöllistä käyttöä ole ollut. Ja kyllä vaikka joka viikko voi juoda, jos ei liikaa juo. Aivan eri asioita.

mutta tuntuu typerältä, että 2 absolutistia täyttää lomakkeen kerran vuodessa, ja lomakkeitahan pitää tehdä kaksi, molemmilta aikuisilta oma.

ettei siitä ammatista saa juuri mitään selville. Ihmisen ammatti voi olla täysin eri kuin mitä koulutus alunperin, henkilö on voinut vaihtaa alaa vaikka parikin kertaa ja omaa usemman eri alan koulutuksen ja tiedot, aivan eri aloilta kuin mitä ammatti on, henkilöllä voi olla muusta syystä paljon tietoa aiheesta jos aihe sattuu kiinnostamaan jne.

Itselläni on kaksi akateemista tutkintoa, aivan erilaisilta aloilta. Lisäksi lueskelen ihan mielenkiinnosta artikkeleita ja uutisia muutamalta muulta alalta. Sen sijaan tällä hetkellä ammattini on huonosti arvostettua ns. paskahommaa, ja auta armias jos kirjoitan sen johonkin paperiin. Johan aletaan lässyttää ja puhua kuin olisin 5-vuotias enkä ymmärtäisi mistään mitään.

Miehen ammattinimikkeestä taas ei voi päätellä yhtään mitään mitä hän tekee, tai minkälainen koulutus on taustalla.

Miksi ei voi vain kysyä tavatessa että onko henkilöllä aiheesta kokemusta, minkä verran tarvitsee lisätietoa ja selityksiä aiheesta jne.?

kohtia, esim. vanhempien ammatit ja työpaikat ovat täysin epäolennaista teitoa heille. En myöskään ala selvittelemään, montako alkoholiannosta käytän viikossa vai käytänkö ollenkaan. Ihmiset on ihan liian kuuliaisia näitä lomakkeita kohtaan.

Itse olen puheterapeutti, ja täytätytän asiakkaillani saman tyylisiä esitietolomakkeita. Mm. ammatteja kysytään siksi, että niistä saa aika hyvän käsityksen siitä, mitkä ovat vanhempien taustatiedot kielen kehityksestä, jota minä tarkastelen. Esim. insinöörille asioita pitää selittää eri tavalla kuin lääkärille. Ammatti määrittää ihmistä kuitenkin sen verran paljon, että koen sen olevan merkityksellistä sen suhteen, mistä näkökulmasta vanhemmat lapsen kehitystä tarkastelevat.

Jos sinua ihmetyttää, miksi lomakkeissa kysytään tiettyjä asioita, niin kysäise ihmeessä terkkarilta. Yleensä taustalla on ihan järkisyy.

kohtia, esim. vanhempien ammatit ja työpaikat ovat täysin epäolennaista teitoa heille. En myöskään ala selvittelemään, montako alkoholiannosta käytän viikossa vai käytänkö ollenkaan. Ihmiset on ihan liian kuuliaisia näitä lomakkeita kohtaan.

Itse olen puheterapeutti, ja täytätytän asiakkaillani saman tyylisiä esitietolomakkeita. Mm. ammatteja kysytään siksi, että niistä saa aika hyvän käsityksen siitä, mitkä ovat vanhempien taustatiedot kielen kehityksestä, jota minä tarkastelen. Esim. insinöörille asioita pitää selittää eri tavalla kuin lääkärille. Ammatti määrittää ihmistä kuitenkin sen verran paljon, että koen sen olevan merkityksellistä sen suhteen, mistä näkökulmasta vanhemmat lapsen kehitystä tarkastelevat.

Jos sinua ihmetyttää, miksi lomakkeissa kysytään tiettyjä asioita, niin kysäise ihmeessä terkkarilta. Yleensä taustalla on ihan järkisyy.

puheterapeuttia kohtelemaan vanhempia VANHEMPINA, ei lääkärinä tai insinöörinä. Olen äiti, haluan kaiken tiedon äitinä vaikka työntekijänä tiedän puheenkehityksestä paljonkin. Äitinä oman lapsen kanssa olen ihan kädetön. Ja jätän ammattini kertomatta.