Oikeastiko ihmisiä inhottaa lapset enemmän kuin humalaiset öykkärit?
Tarkoitan noita lapsettomia lomia ja hotelleja. Minä maksaisin melkein mitä vain jos ei tarvitsisi lomalennolla/hotellissa kestää kännisten AIKUISTEN mölinää ja öykkäröintiä. Lapset, vaikka ne huutaiskin, ovat ihan piece of cake suomalaisiin känniääliöihin verrattuna. Tai oikeastaan minkämaalaisiin känniääliöihin tahansa.
Kommentit (26)
just niissä turistirysäkohteissa a la BulgariaKreikkaTurkkiKanaria, jonne palstamammat huonosti kasvatettuine kakaroineen ja juoppomiehinen tunkevat lomalle. Kun varaa tarpeeksi tasokkaan matkan niin ei tarvitse kärsiä kummastakaan asiasta.
turistikohteisiin, mutta heltänyt halpalennoilla ja varannut pienen hotellin, jossa ei ole lastenallasta.
Ei ole tarvinnut kuunnella juoppoja, eikä korvatulehduskitinöitä (ja pidän kyllä lapsista, mutta lomalla on kiva olla ilman töitä:))
En ymmärrä tätä suomalaista lapsivihamielisyyttä. Me olemme kaikki joskus olleet lapsia!
En ymmärrä tätä suomalaista lapsivihamielisyyttä. Me olemme kaikki joskus olleet lapsia!
t. ulkosuomalainen
En ymmärrä tätä suomalaista lapsivihamielisyyttä. Me olemme kaikki joskus olleet lapsia!
t. ulkosuomalainen
kuten esim. välimeren maissa.
Kun on näitä lapsettomia lomia niin kaikista idiooteimmat ihmiset menee niille ja pysyy poissa niistä lapsiystävällisistä hotelleista :).
Eli kaikki voittaa.
Ja niitä ei lyömällä peloitella hiljaisiksi
En ymmärrä tätä suomalaista lapsivihamielisyyttä. Me olemme kaikki joskus olleet lapsia!
t. ulkosuomalainenkuten esim. välimeren maissa.
Lapset pelottelevat vanhempiaan. Suomessa tilanne on kääntynyt ihan päälaelleen. Pikkulapset määräävät mitä vanhemmat tekevät ja vanhemmat juoksevat kuin sähköjänikset.
Täytyy myöntää että humalaiset ärsyttää jostain syystä vähemmän kuin kiljuvat lapset. Poikkeuksena aggressiiviset juopot. Ehkä siksi, että kiljuvia kersoja ei näiden vanhemmat yritäkään hiljentää. Kummallista.
on ihan fiksua varata sellaien loma, joka on lapsivapaa. Se ei kohdallani tarkoita, että vihaisin lapsia.
Juoppoja tulee nykyään nähtyä erittäin harvoin.
Todella humalaiset ja lapset ärsyttää molemmat erittäin paljon.
Näissä vaan se ero, että yleensä jos humalainen on niin kännissä, että käyttäytyy ärsyttävästi ja muita häiritsevästi (esim. junassa meluaa häiritsevästi tavalla joka kuuluu vaunun toiseen päähän asti, sen sijaan että pysyisi omalla paikallaan hoippuu pitkin vaunua ördäämässä muille matkustajille, jopa oksentaa tai virtsaa alleen), hänet heitetään pihalle junasta. Sama koskee käytännössä kaikkia yleisötapahtumia, jopa baarista noin kännissä oleva heitetään pihalle. Pieneltä lapselta tuo taas on aivan normaalikäytöstä eikä perhettä sen vuoksi voi poistaa oikeastaan mistään tilaisuudesta, joka ylipäänsä ei ole lapsilta kielletty. Samoin jos joku mölyää öisin vuokra-asunnossa toistuvasti samalla volyymilla kuin vaikka koliikkivauva, häätö uhkaa hyvin pian mutta ei koliikkivauvaperhettä voi häätää, tai lapsiperhettä muutenkaan elleivät häiriötä aiheuttavat lapset ole jo liki täysi-ikäisiä. Humalaisista siis pääsee eroon, lapsista ei.
Lasten äänet ovat kirkkaudessaan myös todella paljon läpitunkevampia kuin humalaisten. Aikuinen saa aivan todella yrittää että onnistuisi ylläpitämään edes hetken samanlaista metakkaa, mikä syntyy aivan normaalista lasten leikistä.
poistetaan sekä humalaiset, että itkupotkuraivarin saaneet lapset.
Ja hyvä niin.
hotelleissa ja/tai lomakohteissa te käytte jos (lapsettomat) aikuiset poikkeuksetta känniääliöitä?
että joillekin ihmisille tämä - jotkut ei tykkää lapsista - on aina elämää suurempi kysymys.
En ymmärrä tätä suomalaista lapsivihamielisyyttä. Me olemme kaikki joskus olleet lapsia!
t. ulkosuomalainenkuten esim. välimeren maissa.
elämässään paremmin, ovat positiivisempia ja vähemmän taipuvaisia itsemurhiin kuin nämä meidän hilpeät piltit, joita vastaan ei aikuinen saisi edes poikkipuolista sanaa sanoa, kun siinä menee lapsen itsetunto...
Pisimpään ovat eläneet ne, jotka eivät ole mummoutuneet turhan aikaisin.
Jos lapset ärsyttävät julkisilla paikoilla, pinna kiristyy naapurin koirasta ja teinien hörhöilystä, niin täytyy olla aika ryppyotsainen aikuinen - oli ikä mikä tahansa.
Arvostan nykyään harvinaisia ihmisiä, jotka sallivat elämänäänet eivätkä hermostu ihan pienistä. Se jatkuva kitinä, kun naapuri pissaa aamuyöstä ja se kuuluu tai toisen naapurin koliikkivauva itkee tai kun se opiskelijapoika palasi bileistä klo 4 ja kehtasi mennä suihkuun, tekee elämästä ankeaa ja ahdistavaa. Nuo on koettu, todettu vain mielessä, että hupsis, ja pahimpaan aikaan hankittu korvatulpat. Elämä jatkuu, ketään ei ole tarvinnut syyttää, ja omatkin lapset ovat osanneet nukkua pienessä melussa eikä ole ollut tarvetta mennä itkemään hiekkalaatikolle naapurin lasten pitämää meteliä.
Kaikista meistä on elämämme aikana lähtenyt ääntä. Pienillä valinnoilla niistä pääsee aika helpolla. Esim. korvatulpat lentokoneeseen, hotelliksi se, jossa on portaita ja joissa mainostetaan romantiikka ja jossa ei ole lasten allasta. Naapurin biletykseen auttaa ne korvatulpat ja voihan sitä sitten vaikka itsekin bilettää, jos tuntuu, että unta ei saa.
Huvittavimpia ovat nämä "kun jätän omat lapset kotiin, niin en halua kuulla yhtään muiden lasten meteliä". Just. Kannattaisiko sitten linnottautua erämaahan ja ampua ne linnut, jotka kehtaavat sirkuttaa aamuisin? Ällöttää jo ajatuksena, että ne omat voivat huutaa ja remuta siellä mummolassa mummon vaivoina, kunhan vain MINÄ en joudu kuuntelemaan mitään epämiellyttävää julkisilla paikoilla. MINÄ valitsen nappia painamalla, milloin voin kuunnella lasten meteliä ja milloin en.
Ongelmana nykyään on se, että halutaan kaikki: lapset, lemmikkieläimet, omakotitalo lähiöstä tai cityasunto kantakaupungista, romanttiset illalliset ja matkat aviomiehen kanssa jne. Mistään ei voi luopua eikä mikään saa häiritä sitä omaa juttua. Jos oma lapsi kärsii koliikki-itkuista, ei naapureita mietitä hetkeäkään, mutta kun se naapurin kärsii koliikista eikä se oma, niin voi mikä katastrofi! Nykyihmisillä ei ole minkäänlaista käsitystä suvaitsevaisuudesta ja elämästä ihmisten kesken. Ei ymmärretä yhteisöllisyydestä tai eteläisemmän Euroopan sukukeskeisyydestä tai kylä kasvattaa -periaatteesta. Ollaan vain niin individualisteja, oikeutettuja omaan elämään juuri silloin, kun se itselle sopii, ja koko muun maailman on paras silloin pysähtyä...
Kannattaisiko miettiä uudelleen? Jos ei pidä lapsista, miksi on hankittava oma. Jos ei pidä lemmikeistä, miksi omistaa koiran. Miksi muiden pitäisi kärsiä teidän lemmikeistänne ja lapsistanne, jos te ette voi kärsiä muiden?
Kun sitten joskus maatte siellä vanhainkodissa kakkavaipoissanne, toivon, että lapsenne muistavat viettää vanhuksettomia jouluja. Toivon, että lapsettomiksi jääneiden sukulaiset matkustavat vanhuksettomille etelänmatkoille ja pummaavat teiltä enintään rahaa sillä varjolla, että tulevat seuraavana kesänä viemään teidät kerran pihalle. Toivon, että teillä on mukavat 20 vuotta hoitokodissa muistelemassa niitä lukuisia ihania matkoja, jolloin saitte olla lapsettomilla lennoillanne ja lapsettomissa hotelleissa. On mukavaa, kun ei ole tuollaisia riippakiviä mukana omassa elämässä, eikö? Saatte nauttia individualismistanne ihan keskenänne. Ihanaa!
Humalaisista pääsee tosiaan helpommin eroon. Haluan mennä lennolle ja hotelliin, jossa ei ole lapsia, samoin ravintolaan, jossa ei ole leikkipaikkaa ja jossa ei tenavat juoksentele ympäri ravintolasalia. Kauppoihinkin menen mielelläni mahdollisimman myöhään. Haluan mimimoida metelin vapaa-aikanani. Työssä saan kuunnella sitä ihan riittävästi. Ja mä tosiaan tykkään lapsista, mutta en vain jaksa heitä vapaa-ajalla.
lapsista pääsee eroon lapsivapaissa hotelleissa, juopoista ei takuuvarmasti missään. Valitsen kohteeni ja majoitukseni sillä perusteella, ettei kumpiakaan häiriötekijöitä ole.