Kokemuksia lasten NIELU - JA KITARISALEIKKAUKSESTA?

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 22:36"]Amerikassa oli kuolemantapauksia juuri tonsillektomiassa olleilla lapsipotilailla, joille oli annettu Panacodia. Sen jälkeen Panacodin käyttöä ei suositeltu Suomessakaan alle 12- vuotiaille.
Mun työpaikalla ei ikinä määrätä pienille lapsille Panacodia. Suurin osa lääkäreistä määrää sitä vain yli 35-kiloisille. Teemme päivässä 4-5 tonsillektomiaa.
[/quote]
Ok, mutta historiassa Panacod on ollut siis aivan käypänen lääke. Hienoa että riskit on tiedostettu. Tramalissa lienee omat riskinsä myös, kuten kaikissa nuppiin vaikuttavissa kipulääkkeissä. Lasta pitää silti kunnolla ja ohjeen mukaan lääkitä koska risaleikkauksen jälkeen on tosi kipeä. T. 9

Ihmettelin minäkin, miten helppona nielurisaleikkausta pidetään. Mun lapsi oli todella kipeä leikkauksen jälkeen viikon ajan, vaikka lääkittiin, ja toinenkin viikko meni vielä toipuessa.

Osaatko sinä n.10 kertoa ton leikkauksen riskeistä? Tunnut puhuvan niin hyvällä ammattitaidolla. Kiitos vastauksista :)

Ap

Minulta leikattiin nielurisat 8-vuotiaana jatkuvien angiinojen takia. Muistan, että olin tosi kipeä leikkauksen jälkeen sairaalassa ja kotona. Nieleminen ja puhuminen sattui ainakin viikon. Leikkauksen jälkeen en enää sairastellut, joten leikkaus oli kyllä tarpeen. Muistakaa kunnollinen kipulääkitys tarpeeksi pitkään ja antakaa ruoaksi vain jätskiä niin pitkään kuin lapsi haluaa.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 22:42"]Osaatko sinä n.10 kertoa ton leikkauksen riskeistä? Tunnut puhuvan niin hyvällä ammattitaidolla. Kiitos vastauksista :)

Ap
[/quote]

Lapsilla esim. jälkivuotoriski on todella pieni. Lapsista vain n. 2-3% tulee hoitoa vaativa jälkivuoto. Nieluun tulee ns. peitteet ja niiden irrotessa noin viikon kuluttua leikkauksesta, on vielä vuotoriski. Eli peite irrotessaan saarta avata pienen suonen pään. Kannattaa pysytellä ensimmäinen viikko aikalailla kotosalla. Silläkin pystyy hieman vaikuttamaan siihen, ettei haavat ala vuotamaan.
Lapset toipuvat onneksi nopeasti. Itse teen tosiaan tuota työkseni ja olen oman lapsenikin uskaltanut ko. operaatioon viedä :)
Tsemppiä tulevaan! Hyvin se menee!

Niin ja säännöllinen, ohjeiden mukainen kipulääkitys, lepo sekä riittävä nesteytys auttavat toipumisessa parhaiten. Liian usein vanhemmat soittavat ihmeissään kun lapsi on kipeä. Puhelun aikana selviää usein ettei lääkkeitä ole annettu. Se on väärin lasta kohtaan. Nielurisaleikkauksen jälkeen lääkkeitä on otettava tiheään tahtiin

Höpöhöpö, minulle tehtiin juuri osittaispoisto isojen risojen vuoksi.

Lapsilleni ei ole tarvinnut tehdä, itse muistan omasta leikkauksesta eetterillä nukuttamisen ja sen, kun jälkeenpäin sai muutamina päivinä oikein lääkärin määräyksellä jätskiä.

Tonsillotomia

06.03.2024

Päätettiin mennä 8-vuotiaan poikani kitarisa-nielurisaoperaatioon , koska hänellä on ollut kuorsausta ja hän hengittää paljolti suun kautta. 

 

Leikkaus tapahtui ykstyisellä puolella. Etukäteen saimme perustiedot, mitä lääkkeitä kannattaa antaa leikkauksen jälkeen ja että kipeä on. Lääkkeet olisivat nestemäinen  Pronaxen, Pamol F ja Tramal (edes muutama tippa jos menisi).

Leikkauksen jälkeen tuli huonovointisuutta ja poika oksensi. Sai pahoinvointi- ja kipulääkettä ja jatkoi lepäämistä kolmisen tuntia nukkuen. Sitten heräsi ja oli ihan tööt, mutta pystyi istumaan, juomaan vähäsen. Lähdimme kotiin noin neljä tuntia leikkauksen jälkeen.

Kotona tarjosin jäätelöä ja se menikin parinkin palan verran, samoin mehujäätelö ja kylmä mansikkasose.

Mutta kaikki tuli myöhemmin ulos oksentamalla. Lääkkeitä annoin noin viiden tunnin välein tai Tramalia jopa toisen lääkkeen kanssa muutaman tipan. Lapsemme nukahti ja nukkui monta tuntia. Syömistä ei voinut kuvitellakaan.

Yöllä laitoin kellon soimaan, kun piti ottaa lääkettä. Heti aluksi oli selvää, että Pamol F ei menisi läpi. Ensimmäisenä yönä poikani oli hankalaa nukkua. Suusta kuului korinoita. Joten uuteen päivään heräsi tosi väsynyt poika.

Lääkkeet saatiin menemään kuitenkin jotenkin. Etukäteen arvasin, että se tulee olemaan hankalaa. Lämpöäkin oli yli 37 astetta ja yöllä oli varmaan ollut enemmänkin. Kannattaa siis mitata kuume säännöllisesti. Jälkiviisaana se olisi kannattanut mitata tuolloin ensimmäisenä yönäkin.

Apteekista ostin Panadol Pore -lääkkeen ja otin sen Pamol F:n tilalle. Poikani ei toisena päivänä syönyt mitään. Juomaa meni myös varmaan liian vähän. Lääkkeet noin viiden tunnin välein. Lämpöä oli 37,3. Lapsemme oli alakuloinen.

Välissä oli parempi päivä. Taisi olla leikkauksesta kolmas.jolloin hän oli aika virkeäkin. Hain kotipizzasta evästä, jota menikin pieninä paloina kaksi viipaletta (jäähtyneenä ja pehmeää). Lääkkeissä piti tsempata tosi paljon. Illalla oli sitten lämpöä 37,9 ja sovittiin, että jos vielä seuraavana päivänä, otan yhteyttä hoitaneeseen tahoon. Tässä oltiin toisen päivän illassa.

Seuraavana aamuna kuume oli 37,3 astetta. Poikani viihtyi ruudun ääressä. Hiljainen rakkaamme oli. Kurkku oli kipeä, ei voinut puhua. Syömiset edelleen tosi vähissä, vaikea niellä. Aloin antaa kipulääkkeet noin kuuden tunnin välein, koska niiden ottaminen oli hankalaa. Yölläkin kello oli soimassa ja silloinkin puoli tuntia tsempattiin puolison kanssa, että Panadol Pore saatiin menemään. Sekoitettiin se pieneen määrään kokista ja sillä saatiin läpi.

Neljäntenä päivänä kävivät mummo ja kummi viihdyttämässä ja tukemassa. Tuolloin aika kului kivasti, mutta lapseni oli edelleen alakuloinen. Lämpö oli noussut 37,6 asteeseen ja otin vihdoin yhteyttä hoitaneeseen lääkäriin. Hän määräsi antibiootin kolmeksi päiväksi. Mietin jo, miten se saataisiin muiden lääkkeiden ohella alas. Mutta onneksi se otetaan vain kerran päivässä. Lääkärin mukaan myös yskä johtunee limasta, kota kurkussa. Limaisuustta esiintyy varsinkin illalla  ja lastani se häiritsee baljon.

Viidentenä päivänä leikkauksesta eli eilen oli vähän virkeämpi poika. Söikin vähän pehmeää makaronilaatikkoa, vain makarooneja, kurkkua ja vesi melonia. Kuume laski. Illalla oli jo normaalilukemissa eli 36,6 astetta. Yöllä otettiin vain Tramalia ettei tarvitse valvoa kauaa lääkkeenoton vuoksi.

Nyt on talviloma ja pystyn itsekin olemaan ilman työhuolia lapseni kanssa. Juuri alkoi kuudes leikkauksen jälkeinen päivä ja olen ajatellut antaa useammin kipulääkettä, jos onnistuu ja vaikka vähemmän kerralla

Kaksi kirjoitusvirheitä jäi, kurkussa ei ole kota, vaan piti kirjoittaa "lima, jota kurkussa"

em. kommentit ovat omia kirjoittamiani. Etsin ajankohtaista kokemusperäistä tietoa, enkä löytänyt, siksi kirjoitin.

Kuten muutkin totesivat, kipulääkettä kannattaa antaa usein, vähintään viiden tunnin välein ja liika-antoa ei kannata pelätä. Kun pysyy ohjeiden mukaisissa määrissä, ei ole antanut liikaa. 

Meillä on ollut haasteena tuo lääkkeiden nieleminen. Arvelin etukäteen, että Pronaxen menee, kun sitä on ollut aiemminkin, mutta nyt sekin on alkanut tökkiä. Olen nyt antanut pienemmässä erässä, päälle esim. limpparia (mummon sima tuli tarpeeseen), sitten pieni tauko ja uudelleen lääkettä. Panadol pore menee jotenkuten tsemppaamalla. Se tökkii paljon...