Pariskunnat: miten te vietätte kahdenkeskeistä aikaa?

Arkena katotaan telkkua, puuhataan jotain kotijuttuja (pientä remppaa tai sisustusta aina siellä täällä) tai syödään jotain kivaa herkkua. Meillä on muutama telkkasarja, joita seurataan yhdessä ja on ikäänkun kirjottamaton sääntö, ettei niitä jaksoja saa kattoa boxilta yksin, ellei nyt mies satu olemaan työreissussa, jollon kattelen illalla ihan mitä haluan :D. Nuo sarjat katotaan siis yleensä aina vierekkäin/sylikkäin/kylekkäin sohvalla ja samalla tulee oltua lähellä ja juteltuakin jotain, kun aina nousee jaksoista jotain puheenaiheita omastakin elämästä.



Kohta tosin tulee toinen lapsi, jollon tilanne varmasti muuttuu ainakin hetkeks, koska ei hän käy samalla tavalla välttämättä illalla nukkumaan ja mekin ollaan väsyneempiä kun yhden kanssa, mutta jospa tähän samaan systeemiin palailtais sitten vaikka taas vuoden päästä.

Arkena katotaan telkkua, puuhataan jotain kotijuttuja (pientä remppaa tai sisustusta aina siellä täällä) tai syödään jotain kivaa herkkua. Meillä on muutama telkkasarja, joita seurataan yhdessä ja on ikäänkun kirjottamaton sääntö, ettei niitä jaksoja saa kattoa boxilta yksin, ellei nyt mies satu olemaan työreissussa, jollon kattelen illalla ihan mitä haluan :D. Nuo sarjat katotaan siis yleensä aina vierekkäin/sylikkäin/kylekkäin sohvalla ja samalla tulee oltua lähellä ja juteltuakin jotain, kun aina nousee jaksoista jotain puheenaiheita omastakin elämästä. Kohta tosin tulee toinen lapsi, jollon tilanne varmasti muuttuu ainakin hetkeks, koska ei hän käy samalla tavalla välttämättä illalla nukkumaan ja mekin ollaan väsyneempiä kun yhden kanssa, mutta jospa tähän samaan systeemiin palailtais sitten vaikka taas vuoden päästä.

me käydään ehkä kerran tai kaks vuodessa leffassa. Muuten istutaan olkkarissa niin että mies pelaa tai on tietokoneella ja mä täällä av:lla tai katon telkkaa.



Nyt kolmenkympin kriisissä oon alkanu käydä baareissa ja havitellut kavereita itelleni, mitä on aika vähän...

Tällä hetkellä taitaa olla GoodWife, Kosto ja sitten melkein mikä vaan jomman kumman suosikki, mitä tekeekään mieli katsoa. Blue Bloods oli yks talven suosikeista, Criminal Mindsia ollaan katsottu, Helppo Elämä oli joskus alkuaikana erityisesti suosittu jne. Nyt odotellaan että syyskuussa alkaa Dance, siitä on katsottu tiiviisti kaikki Jenkkituotantokaudet ja Suomenkin eka oli jännä ja kiva.



Miten niin?

Tällä hetkellä taitaa olla GoodWife, Kosto ja sitten melkein mikä vaan jomman kumman suosikki, mitä tekeekään mieli katsoa. Blue Bloods oli yks talven suosikeista, Criminal Mindsia ollaan katsottu, Helppo Elämä oli joskus alkuaikana erityisesti suosittu jne. Nyt odotellaan että syyskuussa alkaa Dance, siitä on katsottu tiiviisti kaikki Jenkkituotantokaudet ja Suomenkin eka oli jännä ja kiva.

Miten niin?

8&11

ei vietetä kahdenkeskistä aikaa, luojan kiitos. Koko ukko ärsyttää mua niin paljon etten kärsi kattoa silmiin ku se puhuu mulle jotain.

Joskus vuosia sitten käytiin yhessä syömässä kahestaan ja koko ajan toivoin että voisin häipyä. Lasten takia oon sen kanssa. Mulle olis lottovoitto jos se heittäis heivinsä.

Mulle jäis velaton talo eikä olis enää ketään kyttäämässä mun tekemisiä ja sanomisia.

saunotaan, katotaan leffoja, juodaan ja syödään ja rakastellaan.



Minusta olisi kiva kun joku toisi pienet lapsensa mulle hoitoon. Halusin ison perheen, mutta sain vain yhden lapsen, joka on nyt 8-vuotias. Kaikilla kavereilla vaan taitaa olla mummot ja kummit jotka hoitaa lapset.

tällä hetkellä tapetoiden ja musaa kuunnellen. Lapset meni tädille yöksi kun remppaillaan. Mutta eiköhän me illal laatuilla ihna muullakin tavalla, taikka sitten nukahdetaan ihan täysillä.... Noh, kyllä tää joskus valmistuu.

Edellisen kerran, kun lapset olivat tädillään yökylässä, käytiin hammaslääkäripäivystyksessä ja Prismassa :)



Ei kovin usein saada/järjestetä pidempiä kahdenkeskisiä hetkiä, mutta jos lapset ovat yötä poissa, tavataan ehkä kavereita tai mennään leffaan. Tai tehdään hyvää ruokaa ja syödään, milloin huvittaa. Naidaan pelkäämättä keskeytyksiä, missä huoneessa tahansa.



Tavallaan kahdenkeskistä aikaa on joka ilta, kun lapset ovat nukkumassa, tai joskus päivisin, kun lapset ovat ulkona/kavereillaan. Pari kertaa viikossa saunomme kahdestaan ja juttelemme siinä samalla asioita halki. Jos mies on aamuvuorossa (eli iltapäivällä kotona), teemme ruokaa yhdessä. Se on tavallaan myös meidän aikaamme.

kun kummankin vanhemmat haluavat auttaa lastenhoidossa, joten saadaan lapsi n. yhdeksi yöksi/kk mummolaan, jolloin käydään syömässä pitkän kaavan mukaan tai mennään piknikille, ehkä ajellaan päämäärättömästi, nukutaan, nähdään kavereita, käydään kavereiden kanssa viihteelle, ollaan vain kahdestaan ja rentoudutaan, sekä tietenkin harrastetaan seksiä niin monta kertaa, kun vaan jaksaa ;)

Kuunnellaan musaa, katsotaan töllöstä jotain mistä molemmat tykkää.



Tai sit kutsutaan jotain lapsettomia kavereitä kylään tai menään raflaan syömään tai vaikka lahdestaan piiiitkälle piknikille (hyvää ruokaa, viinipullo ja kirjat mukaan).



Joskus ollaan kierretty antiikkikauppoja ja syöty pitkä lounas jossain kivassa ravintolassa.



Joskus taas ollaan mentynkasvimaalle kuokkimaan.



Tekemistä kyllä löytyy! Suosittelen kaikille jos vaan saatte lastenhoitajan jostain. On aikasta tärkeää että lasten "isoksi" kasvamisen jälkeenkin keksitte mukavaa tekemistä yhdessä.

Suosittelen kaikille jos vaan saatte lastenhoitajan jostain. On aikasta tärkeää että lasten "isoksi" kasvamisen jälkeenkin keksitte mukavaa tekemistä yhdessä.

Aika mielenkiintoista, miten monet määrittelevät kahdenkeskiseksi ajaksi vain sen ajan, jolloin lapset ovat kilometrien päässä.

Mä suosittelen kaikille, että viettäkää säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa, vaikka lapset olisivatkin kuvioissa. Yksittäinen lomamatka vain kahdestaan tai viikonloppu ilman lapsia ei välttämättä pelasta paljoa, jos se päivittäinen yhteys puolisoiden välillä häviää.

Suhteessa on tietty hyviä ja vähemmän hyviä kausia, mutta sillä pääsee pitkälle, kun osoittaa olevansa kiinnostunut puolisostaan ja hänen kuulumisistaan. Tietää, että on rakkaansa ajatuksissa. Mieheni on par'aikaa vielä töissä, mutta muutaman kerran on jo soiteltu ja tekstareita lähetetty.

siis joskus on tilanteita, että meidät on kutsuttu viettämään iltaa jonnekin, niitä ei lasketa, kun se ei ole kahdenkeskistä aikaa.



Kun mennään "treffeille" ja hankitaan lastenhoito, mennään yleensä syömään jonnekin, koska se on kotiäidille luksusta mennä valmiiseen pöytään. Siinä yhteydessä sitten lisäksi yleensä leffaan tai pelaamaan biljadia tai keilaamaan tai veneilemään (miehen veljellä vene) tai golffaamaan, pelaamaan tennistä jne. Tai sitten vaan niitä ilman syömistä. Jos ollaan alueella jossa kauppoja, joihin ei tule useammin käytyä, saatetaan matkan varrella käydä. Jos lapset on yökylässä, niin varmaan seksiäkin, jotenkin sellanen olo, että tilaisuus pitää käyttää hyväksi, mikä on sinäsä hölmöä, koska ei ne lapset kotona estä seksiä mitenkään...



Iltaisin on aikaa olla yhdessä kun lapset nukkuu, silloin saatetaan katsoa telkkaria yhdessä ja seksiä harrastaa, tai sitten keskustella, pelata lautapelejä... Aika usein kyllä molemmat tekee omia hommiaan ja niiden lomassa jutellaan. Ennen tykättiin lukea yhdessä kirjaa, mä luin ääneen, mutta nyt tulee luettua niin paljon lapsille, etten enää jaksa...

Kahdenkeskinen aika on tärkeää, vaikka lapset olisivatkin kotona.

Valitettavasti mieheni ei tätä ymmärrä. Luulee, että pari "lapset mummolassa"-viikonloppua vuodessa pitää hyvää parisuhdetta yllä. Muulloin ollaan pelkkiä kämppäkavereita. En ole tyytyväinen. Mutta minkäs teet kun ei yksin pysty muuttamaan asiaa.

Aika mielenkiintoista, miten monet määrittelevät kahdenkeskiseksi ajaksi vain sen ajan, jolloin lapset ovat kilometrien päässä.

Mä suosittelen kaikille, että viettäkää säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa, vaikka lapset olisivatkin kuvioissa. Yksittäinen lomamatka vain kahdestaan tai viikonloppu ilman lapsia ei välttämättä pelasta paljoa, jos se päivittäinen yhteys puolisoiden välillä häviää.

Suhteessa on tietty hyviä ja vähemmän hyviä kausia, mutta sillä pääsee pitkälle, kun osoittaa olevansa kiinnostunut puolisostaan ja hänen kuulumisistaan. Tietää, että on rakkaansa ajatuksissa. Mieheni on par'aikaa vielä töissä, mutta muutaman kerran on jo soiteltu ja tekstareita lähetetty.

Kun lapset on menneet nukkumaan. Tehdään kumpikin omia juttujamme tai katsellaan leffaa tai jotain dokumenttia yhdessä. Joskus saunotaan tai pelataan lautapeliä. Mies käy usein lenkillä. Muutaman kerran viikossa harrastetaan seksiä.



Meillä ei ole ikinä, koskaan, missään tapauksessa kahdenkeskistä aikaa kodin ulkopuolella. Lapset on vielä niin pieniä ettei tuntematon lapsenvahti tule kysymykseen.

kotona sohvalla katsoen leffaa, tehdään hyvää ruokaa, käydään shoppailemassa, ajellaan käymään paikoissa missä ei olla käyty -"maakuntamatkailua", käydään kävelyllä, kalassa, marjastetaan, mökkeillään ja saunotaan, naidaan, vieraillaan muiden luona, joskus mut harvoin leffassa... jne..



tässä lähinnä tämän kesän juttuja :)



ei ole lapsia, vielä, esikoinen on tuloillaan koko ajan :) ollaan nuoriakin vielä, alle 25 kumpikin..

teemme hyvää ruokaa

katsomme elokuvaa ja herkuttelemme

teemme pihahommia

siivoamme yhdessä

käymme ystävien / sukulaisten luona

käymme shoppailemassa



mitä vain, taivas ja rahat rajana!

Laatuaika rakkaan kanssa on parasta!

Aika rumasti eräät täällä puhuu puolisostaan :/ Jättäkää nyt hyvät ihmiset sellaset siipat jonka kanssa ei mikään onnistu ja kiinnosta!! Mut asiaan...



Joskus kun saadaan kaikki 6 mukulaa johkuu hoitoo ni meillä lähtää kesäsin moottoripyöräilee,se jos jokin lähentää (ainaki meidän) parisuhdetta ja siis aika usein sen jälkeen myös makuuhuoneessa ollaan satulan päällä ;) Tapaamme myös kavereita,käydään syömässä,festareilla ymym...

Ja onhan meillä ihan just kans kahdenkeskisstä aikaa,isäntä tuli juuri töistä ja kun on saanut lautasen tyhjäksi niin köllitään vierekkäin soffalla...

ei ole ollut ainakaan 15 vuoteen.

Että kahdenkeskistä aikaa on toki tärkeä viettää myös niin että lapset on kotona. Mutta joskus on ihanaa olla kahdestaan päivä tai pari ilman lapsa. Silloin ehdin olemaan sekä minä itse että vaimo. Eikä tarvitse olla kovin paljon äiti ( vaikka vähän vaatteita tulisikin pestyä ja juteltua rakkaasta jälkikasvusta...)