Miksi isoja koiria pelätään?
Itselläni on 10 kuukauden ikäinen Saksanpaimenkoira. Tuntuu, että kaikki kaartaa kaukaa, kun koiran kanssa kuljen. Juu, kyllä on hienoa, kun ei tarvitse pelätä, vaikka keskellä yötä lenkkeiltäisiin.
Viimeksi tänään lenkillä ollessani pikkukoiran kanssa ollut nainen väisti meitä OJAN KAUTTA. Mun koira ei edes vilkaissut heitä, yhden sormen varassakin oli hihna. Naapurin lasten kaverit häipy pihasta heti kun menin koiraa päästämään pihalle, vaikka se oli hihnassa! Ikinä, ei oikeesti ikinä ole mun koirani tehnyt kenellekään mitään pahaa, meidän 2-vuotiaan taaperonkin kanssa tulee loistavasti toimeen.
Kommentit (50)
Mun koira ei edes vilkaissut heitä, yhden sormen varassakin oli hihna..
Pakko tähän vielä kommentoida että itse koirien kanssa liikkuessani otan kyllä hihnan kunnolla käteen ja koiran itselle lähelle kun tulee ihmisiä vastaan, koirallisia tai koirattomia. Ei siksi että koirani olisivat uhka kenellekään, vaan huomioidakseni niitä vastaantulijoita jotka mahdollisesti pelkää koiriani. Juuri tuommonen yhden sormen varassa hifistelyä on omiaan herättämään vain epäluottamusta, kun se vastaantulija ei voi tietää miten hyvin tunnet oman koirasi ja sen reaktiot.
10kk ikäisen koiran kanssa ei myöskään kannata tuudittautua siihen ettei se koskaan rähjää kenellekään, se on henkisesti vielä pentu.
Minua kiinnostaa, että miksi ihmiset pelkäävät isoja koiria. Jos olisin jonkun pikkukoiran kanssa ollut tänään lenkillä, nainen ei aivan varmasti olisi väistänyt ojan kautta.
Tässä olet kyllä väärässä. Silloin kun itsellä on ollut joku koulutusvaiheessa oleva remmirähjä hihnan päässä, olen kyllä kiertänyt yhtä kaukaa niin isot kuin pienetkin. Eli ohittanut siltä etäisyydeltä miltä oma koirapelkoinen kestää ohittaa vetämättä itse kilareita. Eli aina ei ole kyse ihmisten pelosta sitä sinun isoasi kohtaan, vaikka ilmeisesti niin haluat ajatella ;-).
Itellä oli pieni koira, maailman kiltein: ei ikänsä (12v) aikana purrut ihmistä tai toista eläintä. Mut hänen kimppuun hyökkäsi iso koira useamman kertaa, mikä teki koirastani vähän pelokkaan.
Eli siksi varon isoja koiria, koska olen nähnyt monet kerrat kun nää ryöstäytyy omistajan hallinnasta, koska ovat niin voimakkaita ja saavat näin tapahtuessa myös pahaa jälkeä aikaan. Siinä syy. Oisko sitä oikeasti ees tarvinut kysellä?
Ei ole kauaa kun perheen (joku isompi) koira, joka "ei ole koskaan purrut ketään" ja "on mitä lempein" tappoi perheen vauvan. Otti päästä kiinni ja ravisti niskat poikki. Tää ei tapahtunu Suomessa, mut pointti varmaan tuli selväksi.
Silti en tarkoita, että jos saa lapsen, niin koira pois. Vaan, että tietyl varauksella pitäs suhtautua aina eläimeen. Eikä ikinä ikinä saa jättää lasten kaa yksin. Ei ikinä, ees isompien.
Itselläni on 10 kuukauden ikäinen Saksanpaimenkoira. Tuntuu, että kaikki kaartaa kaukaa, kun koiran kanssa kuljen. Juu, kyllä on hienoa, kun ei tarvitse pelätä, vaikka keskellä yötä lenkkeiltäisiin.
Viimeksi tänään lenkillä ollessani pikkukoiran kanssa ollut nainen väisti meitä OJAN KAUTTA. Mun koira ei edes vilkaissut heitä, yhden sormen varassakin oli hihna. Naapurin lasten kaverit häipy pihasta heti kun menin koiraa päästämään pihalle, vaikka se oli hihnassa! Ikinä, ei oikeesti ikinä ole mun koirani tehnyt kenellekään mitään pahaa, meidän 2-vuotiaan taaperonkin kanssa tulee loistavasti toimeen.
...koska pidit hihnasta yhdellä sormella PÄSSI!!!
Itselläni on 10 kuukauden ikäinen Saksanpaimenkoira. Tuntuu, että kaikki kaartaa kaukaa, kun koiran kanssa kuljen. Juu, kyllä on hienoa, kun ei tarvitse pelätä, vaikka keskellä yötä lenkkeiltäisiin.
Viimeksi tänään lenkillä ollessani pikkukoiran kanssa ollut nainen väisti meitä OJAN KAUTTA. Mun koira ei edes vilkaissut heitä, yhden sormen varassakin oli hihna. Naapurin lasten kaverit häipy pihasta heti kun menin koiraa päästämään pihalle, vaikka se oli hihnassa! Ikinä, ei oikeesti ikinä ole mun koirani tehnyt kenellekään mitään pahaa, meidän 2-vuotiaan taaperonkin kanssa tulee loistavasti toimeen.
Kehuskelisin vasta kymmenen vuoden päästä, ettei koira "ikinä" ole tehnyt muille pahaa.
10 kuukauden ikäinen koira on vielä nuori...
Itselläni on 10 kuukauden ikäinen Saksanpaimenkoira. Tuntuu, että kaikki kaartaa kaukaa, kun koiran kanssa kuljen. Juu, kyllä on hienoa, kun ei tarvitse pelätä, vaikka keskellä yötä lenkkeiltäisiin.
Viimeksi tänään lenkillä ollessani pikkukoiran kanssa ollut nainen väisti meitä OJAN KAUTTA. Mun koira ei edes vilkaissut heitä, yhden sormen varassakin oli hihna. Naapurin lasten kaverit häipy pihasta heti kun menin koiraa päästämään pihalle, vaikka se oli hihnassa! Ikinä, ei oikeesti ikinä ole mun koirani tehnyt kenellekään mitään pahaa, meidän 2-vuotiaan taaperonkin kanssa tulee loistavasti toimeen.
Kehuskelisin vasta kymmenen vuoden päästä, ettei koira "ikinä" ole tehnyt muille pahaa.
Ihan sama asia tuli itsellä ensimmäisenä mieleen. 10 kuukauden ikäinen koira on vielä helppo, ei ole tullut murrosikä päälle. Saksanpaimenkoirlla alkaa murrosikä siinä reilun vuoden ikäisenä ja jatkuu parivuotiaaksi. Sen läpikäynyt koira näyttää vasta todellisen luonteensa. Onnea vaan aloittajalle koirankasvatukseen, ei kuulosta siltä, että asenne olisi kohdallaan.
Minullakin on aina ollut saksanpaimenkoiria, ja allekirjoitan sen, että niitä pelätään. Tämä johtuu täysin siitä, että niitä on niin paljon idiooteilla egon jatkeina. Itselleni saksanpaimenkoira on "se oma rotu", nimenomaan siksi, että ne ovat niin leppoisia ja rauhallisia perhekoiria. Saksanpaimenkoirat ovat äärimmäisen helppoja koulutettavia ja ne haluavat miellyttää omistajaansa. Täydellinen rotu minun mielestä.
Kiinnostuksesta haluaisin kuulla mitä ajatuksia sulle näistä vastauksista tulee. Selvisikö asia vai pidätkö edelleen hupsuna, että sun koiraa pelätään?
Vastaan on tullut vuosien varrella jos jonkinlaista ja jonkinkokoista koiraa, eikä tosiaan kaikki ole ollet ihan omistajansa hallinnassa. Jos kauempaa näyttää siltä, ettei koira pysy taluttajan hanskassa, on parempi ottaa vähän turvaväliiä.
Isommat ei hallinnassa olevat koiran ON pelottavampia kuin pienet. Kuten joku kirjoitti, pikkukoiran voi vaikka potkaista pois jos se yllättäen pääsee omistajaltaan karkuun ja käy kimppuun.
oot ihan oikeessa! minäkin pelkään koiria, ja minun bestiksellänikin on kultajannoutaja nimeltä Elli. minun mielestäni se on aika iso! mutta annan (bestikseni) mielestä se ei ole iso. nään melkein joka päivä yhden miehen jolla on kaksi isoa koiraa,kun nään ne,vaihdan heti suuntaa!
terveisin: isojen koirien pelkääjä
itse ison koiran omistaneena, tällä hetkellä kahden keskikokoisen ja yhden kääpiökoiran omistajana toisaalta ymmärrän. Koiriin tottumattomasta isot koirat kertakaikkiaan on pelottavamman näköisiä kuin pienet, ja toisaalta valitettan monella pienen koiran omistajalla on huonoja kokemuksia toisista koirista - ja isot on pienen kannalta tietysti siinä tapauksessa kohtalokkaampia kuin pienet.
Itse koin alkuun loukkaavana, tavallaan luottamuksen puutteena itseä kohtaan sen että minut kierrettiin kun kuljin ison koiran kanssa. Nyt, pidemmän koiranomistajauran jälkeen ymmärrän epäluottamuksen hyvin, niin moniin omistajiin olen törmännyt joilla kuvitelmat omasta koiranhallinnasta on olleet ihan muuta kuin todellisuus - tai sitten on kyse ollut ihan välinpitämättömyydestä toisia ihmisiä ja koiria kohtaan. Koiranomistajia on niin kovin moneen junaan, ja etukäteen ei voi tietää mitä sorttia joku uusi vastaantuleva koirakko edustaa.