Sanokaa REHELLISESTI noin 30-v naiset, miksi lopetatte seksielämän miehenne kanssa??

Syitä on monia mutta mitäpä niitä selittelemään täällä kun jollain aina jokin "mukafiksu" ratkaisu kaikkeen.



Kyllä mua itkettää se että seksiä ei ole sen takia kun mun ei tee mieli. En päättänyt alkaa haluttomaksi. Eikä mies tosin auta asiassa tietyillä teoillaan.



Mutta asioilla on tapana järjestyä, tälläkin.

Sanoppa sä miksi 30+ miehet lopettaa seksielämän.. Itselle kelpais, mutta miestä ei pahemmin kiinnosta. Että oisko kyseinen ongelma kuitenkin nyt ihan sukupuolesta riippumaton?

Syitä on monia mutta mitäpä niitä selittelemään täällä kun jollain aina jokin "mukafiksu" ratkaisu kaikkeen.

Kyllä mua itkettää se että seksiä ei ole sen takia kun mun ei tee mieli. En päättänyt alkaa haluttomaksi. Eikä mies tosin auta asiassa tietyillä teoillaan.

Mutta asioilla on tapana järjestyä, tälläkin.

Valaise nyt vähän enemmän.. Onko mies ollut uskoton? Eikö tee kotitöitä? Aihe kiinnostaa mua kovasti. ap

31v kolmas lapsi synty kuukausi sitten ja tuskaa oli oottaa muutama viikko synnytyksen jälkeen että sais taas oman miehen kanssa touhuilla ;)! jokaisen lapsen myötä seksi parantunu! määrä alkuajoista vähentyny enää ei ihan joka ilta harrasteta mutta kuitenki joka viikko usemman kerran ja laatu huimasti parantunu....

että haluaisin päästä "siististi" eroon kumppanista. Eli ymmärtäisi itse lähteä kävelemään.

Tai no, kaikki miehet. Mä en jaksa tätä yliseksuaalista yhteiskuntaa, joten astun takavasemmalle ja nautin elämästä ihan omalla tavallani.

Syitä on monia mutta mitäpä niitä selittelemään täällä kun jollain aina jokin "mukafiksu" ratkaisu kaikkeen.

Kyllä mua itkettää se että seksiä ei ole sen takia kun mun ei tee mieli. En päättänyt alkaa haluttomaksi. Eikä mies tosin auta asiassa tietyillä teoillaan.

Mutta asioilla on tapana järjestyä, tälläkin.

Valaise nyt vähän enemmän.. Onko mies ollut uskoton? Eikö tee kotitöitä? Aihe kiinnostaa mua kovasti. ap

- Liian nuorena aloitettu seksielämä, vääristynyt kuva koko touhusta

- Syvä ja pitkä lapsettomuuskriisi joka kyseenalaisti koko seksin ja naisellisuuden

- Miehen pettäminen ( ei tosin seksin takia vaan koska oli väsynyt ja mustasukkainen vauvastamme)

- Pikkulapsi aika, omaa aikaa minuutti illassa

- Mies tekee paljon töitä, ei ole edes kotona jos tilaisuus lasten puolelta tulisi

- Vääristynyt kehonkuva, laihdutin 45 kiloa mutta luulen edelleen olevani 100 kiloinen

- Mies on lihonut 35 kiloa eikä huolehdi hygieniasta

- Sairastelen koko ajan koska asumme hometalossa

- Muut murheet ja huolet

Sanotaanko nyt näin että joudun työstämään koko näkemykseni seksistä uudelleen ja juuri tällä hetkellä elämässä on isompiakin asioita.

Kaipaan toki läheisyyttä ja nautintoa. Mutta kaikkeen tottuu, tähänkin.

mies ei halua "tehdä" mitään - pitää aina itse jyystää, ihan sama vaikka olisi joku kumiukko kun on yhtä jäykkä ja passiivinen

milikuvituksen puute - sen mielestä vaihtelua on jos saa persettä välillä, itse tykkään roolileikestä yms. maiseman vaihtelusta en koe että mies ikinä innostuisi koska on tollainen passiivinen ja alistuva luonne. Mutta joo olisi kiva jos joskus joku taas panisi ihan kunnolla niinkuin silloin teininä *huoh*

En jaksa aina panna passiivista miestä, on niin helvetin tylsää

Ja sitten kirsikkana on se kun mies valittaa siitä ettei mua kiinnosta ja välillä on vetänyt jotain itkupotkuraivareita, heh niistähän naiset just syttyy ja housut kastuu ...... :/

onko sillä väliä onko haluton mies vai nainen?



ajattelen näin että en voi muuttaa toista ja olen ajatellut tätä paljon

ja sitä missä määrin parisuhteen onnellisuus on kiinni siitä että tekee itsensä onnelliseksi mutta seksin suhteen jos ei ole onnellinen niin onko siinä osasyy toisella



tai onko seksin puute tai vähyys syy erota? mikä on syy erota? se että tekee toisen onnelliseksi tai itsensä, mutta mikä syy on riittävä



millaisessa tilanteessa on oikeutettua ottaa rakastaja ja oikeutettua ketä kohtaan, itseään, toista, ketä



no, siitä olen varma että vain itseään voi muuttaa. Otan vastuun siitä osuudesta joka minulla on että asiat eivät suju ja koska tilanne on kestänyt ilmeisen kauan, lupasin, itseasiassa juuri tänään, muuttaa toimintaani. Oivalsin samalla että olin pohtinut aivan samoja asioita vuosi sitten ja olen jo pidemmällä asioiden kanssa kuin vuosi takaperin



lopetan riitelyn kaikesta se tarkoittaa käytännössä sitä että alan ajatella kumppaniani kuin hän olisi ystäväni että kaiken kierrätän sen kautta sanoisinko ystävälleni niin tai sellaisia asioita



vaikeaa on osata ottaa vastaan toisen osoittamat hellyydenosoitukset, jos niitä tulee. Yritän ottaa ne niin että olen niistä iloinen, en niin että olettaisin tai vaatisin tai edellyttäisin mitään toiselta



että tulisi tilaa, sellaista tilaa jossa on vapaus myös nähdä toinen haluttavana. Kaiken keskiössä on omaan hyvinvointiin keskittyminen ja itselle mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen.



ajattelen niin että vain itseäni voin muuttaa ja jos en puutu toisen elämääni _mitenkään_ muuten kuin positiivisesti, hän väistämättä joutuu kohtaamaan itse asioita ja muuttumaan, ehkä. Ainakin itse muutun. Ja jos vuoden kuluttua vain minä olen muuttunut, annan itselleni luvan vielä suurempaan muutokseen - jonka, kyllä uskon tapahtuneen jo.

Minusta haluttomuus on minun ongelmani, joitakin patoutumia kun ei vain haluta. Olen ollut vain yhden henkilon kanssa, mutta en usko että asia olisi eri toisen miehen kanssa. Olimme yhdessä 10v ja sitten mieheni petti.