Mietin itsemurhaa
Minua kiusattiin koko viime lukukausi koulussa. Masennukseni on nyt kesällä vaan pahentunut, vaikka luulin että olo parantuisi. Vaan ei tosiaankaan ole parantunut, menee vaan koko kesä hukkaan sisällä, ku oon niin väsynyt.
Jos nousen sängyssä istun vaan Faces, ja sielläki välillä vaan haukutaan ja muuta sellasta. Koko elämä vaan lipuu ohi, ja joka puolelta vaan tulee osumia. Kunpa edes olisivat oikeita nyrkiniskuja, niihin sentään auttaa Burana, mutta en tiedä mikä tollaseen henkiseen teurastukseen auttas.
Ja kohta koulu taas jatkuu, ja sit mua taas kiusataan.
Tuntuu että haluan kuolla. En vaan tiedä miten voisin tehdä sen kivuttomasti. En oikeastaan ajattele miltä muista sitten tuntuisi, miks ajattelisin, eivätpä ole tähänkään saakka minusta välittäneet.
t:
Matias
(huom, muutin nimeni ettei minua tunnistettas tästä)
Kommentit (32)
myös läheisiäsi, äitiä ja isää. On monta ihmistä jotka sinua rakastavat ja joiden elämä ilman sinua olisi tuskaa. Hyvä ystäväni teki itsemurhan, tapasin juuri hänen äitinsä ja voi kun olisi voinut ottaa edes osan hänen tuskastaan itselle. Ja toki, syytin myös itseäni ystäväni itsemurhasta, sitä ei vieläkään tajua eikä hyväksy. Ja varmasti siitä ei pääse koskaan kokonaan yli. Ystäväni oli yksinäinen ja ahdistunut. Mietin usein tajusiko hän miten suuren aukon jätti, ja miten paljon häntä olisi tarvittu. Sinuakin tarvitaan, koulun jälkeen alkaa elämä. En minäkään kouluajoista nauttinut, ja olin silloin masentunut. Mutta nyt vanhempana tajuaa, että silloin oli vaikeaa ja kannatti jaksaa! Sinullakin on elämä vasta edessä!=)
Jos minä olen selvinnyt, selviää kuka tahansa.
Kaikki muuttuu paremmaksi vielä.
Kerro jollekin luotettavalle aikuiselle. Syyslukukauden alkaessa menet heti sen parhaimman open luo, mikäli kiusaaminen jatkuu.
Sinä selviät. Kiusaajasi ovat luusereita, et sinä!
täällä kohtalotoveri. Mut sit mä löysin kirjan Jonakin päivänä kaduttaa ja tajusin, että ei kannata lannistuu. Se kirja pelasti mut. Nyt en oo enää viillelly itteeni pariin kuukautee. Sunki kannattaa lukea se kirja
t. Mirja
P.s. Mäkin muutin nimeni, ettei mun tunnistettais.
Älä välitä saamistasi ilkeistä vastauksista. Tämä on palsta jossa aikuiset kiusaavat kuin kouluaikoina.. Täältäkin voi saada "lempeän äidillisiä ja auttavia" ohjeita, mutta joukkoon sekaantuu aina törkyä. Vika ei siis ole sinussa tai asiassasi jos saat ilkeitä vastauksia.
Montako vuotta sinulla on opintoja jäljellä nykyisessä koulussasi? Pystyisitkö mitenkään vaihtamaan koulua? Tiedän, että sitä on todella vaikea ajatella tässä hetkessä, mutta pari vuotta paskaa kannattaa kestää koska sen jälkeen on kaikki mahdollisuudet onnelliseen elämään. Eivät ne koulun ääliöt kulje mukanasi koko elämääsi.
Paras olisi, jos saisit puhuttua opettajalle tai koulukuraattorille ja tämä lähtisi hoitamaan asiaa koulussa. Mutta kävi koulun kanssa miten tahansa, niin ota heti maanantaina yhteys terveyskeskukseen ja pyydä aika lääkärille koska olet masentunut ja tahtoisit vahingoittaa itseäsi. Jos olo tuntuu kovin pahalta, niin soita vaikka päivystyksen numeroon tai hätänumeroon, mutta älä tapa itseäsi. Pääset kiusaamisen ohi ja pääset masennuksen ohi. Masennukseen on niin lääkkeellisiä kuin hoidollisia hoitokeinoja ja kiusaajat jäävät taakse elämän jatkuessa.
Voimia ja halauksia Matias!
(sanoit, ettet ole Matias oikeasti, mutta se on minun poikani nimi. Siksi mietin, että jos minun Matiastani kiusattaisiin, niin tekisin mitä vain saadakseni hänet onnelliseksi, vaikka kuskaisin toiseen kouluun, jos oloa omassa koulussa ei saataisi helpotettua. Olethan puhunut vanhempiesi kanssa?)
Näistä voi olla hyötyä:
http://www.mielenterveysseura.fi/tukea_ja_apua/kriisipuhelin
https://www.tukinet.net/
PS. Tätä Minttu Vettenterän kirjaa "Jonain päivänä kaduttaa" ei kantsi lukea. Se on aika raskas ja masentava luettava ja siitä tulee vain paha olo..
NYKYPÄIVÄNÄ NUORET VOI HUONOSTI.
Ei se nyt ole mikään nykypäivän nuorten etuoikeus voida huonosti.
Kaikki muuttuu paremmaksi kun tulee vanhemmaksi.
Vaikka kyllä niitä kriisejä aina on välillä kaikilla elämässä. Mutta ne kuuluu elämään, välillä on ylämäkeä, sitten taas alamäkeä.
Maailma on tulvillaan vaihtoehtoja,jos mikään muu ei auta niin hoida peruskoulu vaikka kotiopiskeluna tai aikuislukion iltalinjalla.
Muuta Australiaan. Ruotsiin. Englantiin.
Mene töihin heti kun täytät 15 v. ja opiskele myöhemmin kun siltä tuntuu.
Kai haluat nähdä, minkä näköinen sinusta tulee vanhana?
Ja ennen kaikkea kai haluat matkustaa ja nähdä maailmaa?
Itse olen ollut kaikkein onnellisin elämässäni asuessani joitakin vuosia ulkomailla ja ajattelen edelleen, että jos elämä muuttuu jossain vaiheessa täysi kestämättömäksi Suomessa, aina voin lähteä taas ulkomaille. Suomihan on karu ja kylmä maa ja varsinkin talvisin en enää oikein jaksa tätä maata.
Elämässä on paljon ihania asioita, luonto tuoksuu aivan ihanalta sateessa. Lähde lenkille metsään. Liikunta on muuten erittäin hyvä paremman olon lähde, endorfiineja vapautuu ja mieliala kohenee kun rehkii.
Uusien harrastuksien kautta muuten tapaa hyvin ihmisiä, kavereitakin saa.
"Kai haluat nähdä, minkä näköinen sinusta tulee vanhana?"
No ketäpä teini-ikäistä jannua nyt ei kiinnostas nähdä mihin kaikkiin kohtiin ryppyjä tulee? Ja mistä kohtaa kaljuuntuminen alkaa. Ja missä iässä rupee tarviimaan Viagraa. Kamoon! Tuollaiset kysymykset masentavat vain lisää.
Joku on tappanu ittesä kauan sitten ja jaksatte mesota siitä ympäri nettiä melkein vuoden, mutta ku joku on vielä elossa ja vasta miettii itsaria, niin jaksatte välittää siitä TUNNIN.
Enemmän välitätte jostain Juha Valjakkalasta, persepanoista ja nielurisaleikkauksista!
No, minähän olen vain Matias.
Kerrot, että olet masentunut.
Tiedätkö, että masennus on sellainen salakavala sairaus, että se vääristää todellisuutta ja saa uskoteltua sinulle asioita, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Se on vähän niinkuin Linnanmäen peilitalon peilit, jotka saavat ihmisen näyttämään siltä, että hänellä on pikkuruiset jalat ja valtava pää.
Masennus saa sinut ajattelemaan sellaisia asioita, joita terveenä et ajattelisi ollenkaan: esimerkiksi vaikka sellaista, että olet jotenkin huono ja arvoton. ET OLE! Se on se masennus, joka saa sinut ajattelemaan näin.
Masennus myös uskottelee sinulle, että mikään ei koskaan voi muuttua paremmaksi, ja olisi parempi vain kuolla pois. Sekään ei pidä oikeasti paikkaansa. Masentuneena ei todellakaan kannata tehdä isompia ratkaisuja, kuten ei humalassa, huumeissa, todella väsyneenä tms.
Sinun olisi nyt tärkeää saada apua. Nyt kun on kesä ja heinäkuu, niin esimerkiksi koulukuraattorin tavoittaminen voi olla vaikeaa. Älä kuitenkaan odota syksyyn, vaan soita heti tänään vaikkapa MLL nuorten puhelimeen
http://www.mll.fi/nuortennetti/
tai MTS:n kriisipuhelimeen
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/valtakunnallinen_krii…
Jos sinulle tulee voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia päähän jo ennen kello 15 (puhelimet aukeavat vasta iltapäivällä), niin soita hätänumeroon 112!
t: Sari
Joku on tappanu ittesä kauan sitten ja jaksatte mesota siitä ympäri nettiä melkein vuoden, mutta ku joku on vielä elossa ja vasta miettii itsaria, niin jaksatte välittää siitä TUNNIN.
Enemmän välitätte jostain Juha Valjakkalasta, persepanoista ja nielurisaleikkauksista!
No, minähän olen vain Matias.
NYKYPÄIVÄNÄ NUORET VOI HUONOSTI.