Miksi esim. Natasha Kampush selvisi hyvin kaikesta kauheasta?

Kannattaa erottaa kiusaamalla jyvät akanoista. Neuvokaan lapsianne kiusaamaan luusereiden paljastamiseksi.

Ja jotkut ei pienestä sanomisesta tai kiusaamisesta?

Kerro N:lle terkkuja! Luin hänen kirjansa, ihan hyvä oli.

sodan traumoista, vakavista taudeista, lasten kuolemasta..



Ap. mikä pointtisi oikein on?

ihmeestä sä tiedät miten se on selvinnyt? Mitä itse olen lukenut tai katsonut haastatteluja niin aika traumatisoituneelta se vaikuttaa. Mikä sulle on selviämistä? Mun mielestä se ei ole sitä, mitä monet harrastaa, että turrutetaan paskojen kokemusten jälkeen kaikki tunteet, minkä avulla elämä suoritetaan kunniallisesti katkeraan loppuun asti.

vaan osasi kääntää sen voimavaraksi. Tämä kokemus oli läpi käytävä ja mitä tästä voi oppia. Ja katse eteenpäin ja liikkeelle. Eikä jäädä pillereissä kotiin pyörimään sängyn pohjalle että voi kauheata mitä kävi.

vaan osasi kääntää sen voimavaraksi. Tämä kokemus oli läpi käytävä ja mitä tästä voi oppia. Ja katse eteenpäin ja liikkeelle. Eikä jäädä pillereissä kotiin pyörimään sängyn pohjalle että voi kauheata mitä kävi.

mistä hitosta sä tiedät miltä siitä tuntuu? Ei ulkoinen toiminta ole sama asia kuin sisäinen.

Toisinaan se pillereissä sängyän pohjalla pyöriminen on terveempi reaktio kuin välinpitämättömyys (en tarkoita juuri tämän tapauksen suhteen), osa normaalia suremista, jonka jälkeen voi sitten siirtyä siihen toimintavaiheeseen.

Osa uskoo, että asioihin voi vaikuttaa ja toiset vaan syytteeseen muita.

Ei varmaan ole. Kyllä se on ehtinyt käsitellä asiaa jo vankina ollessankin. Olihan sillä vuosia aikaa.

menoon vaikuttaa geenit ja ympäristö- paremmassa ympäristössä hullusta olisi voinut tulla nero.

Mun mielestä tuo ihminen on elossa ja hengittää, mut hyvin traumatisoituneen oloinen. Tuskin voi muodostaa tasapainoista parisuhdetta tai pärjätä töissä tms. ilman pitkää terapiaa.

On eri asia tulla esim. hakatuksi ihan pienestä lapsesta asti, kuin kokea jotain traumaattista sitten kun on vähän vanhempi. Lisäksi Natashalla on olut apunaan varmasti oikein terapeuttien armada, mitä ei todellakaan voi sanoa suurimmasta osasta vaikkapa lapsia, joilla on helvetillinen lapsuus. Ei lapsena eikä välttämättä myöhemminkään.

mistä sen traumoista voi kukaan tietää. ei kai se niitä missään ole levitellyt?

kauheista asioista, niin mitenkähän ihmislaji olisi säilynyt elossa. Ei varmaan kovinkaan hyvin. Kyllä sitä voi selvitä hyvinkin kamalista asioista, sellaisista, mistä ei etukäteen voisi ikinä kuvitella selviävänsä. Kokemusta on yhdestä kamalasta menetyksestä, mutta olen siitä selvinnyt ja jatkanut elämääni.

On eri asia tulla esim. hakatuksi ihan pienestä lapsesta asti, kuin kokea jotain traumaattista sitten kun on vähän vanhempi. Lisäksi Natashalla on olut apunaan varmasti oikein terapeuttien armada, mitä ei todellakaan voi sanoa suurimmasta osasta vaikkapa lapsia, joilla on helvetillinen lapsuus. Ei lapsena eikä välttämättä myöhemminkään.

toki silti jotkut selviää koettelemuksista selväjärkisemmin kuin toiset, mihin vaikuttaa monikin asia. Miksi joku jää syyttelemään pahasta olostaan esim. vanhempiaan eikä tunnu koskaan paranevan? Tuskin se elämä masentuneena ja ahdistuneena menneisyydessä roikkujana on parempi kuin terve ja onnellinen elämä, joten sille menneisyyteen jumahtamiselle on oltava joku syy. Mulla syynä oli väärä diagnoosi ja hoito, kun sain oikeanlaista hoitoa niin sitä vain automaattisesti halusi mennä mieluummin eteen- kuin taaksepäin, kuten muutkin aivokemioiltaan normaalit ihmiset.

On eri asia tulla esim. hakatuksi ihan pienestä lapsesta asti, kuin kokea jotain traumaattista sitten kun on vähän vanhempi. Lisäksi Natashalla on olut apunaan varmasti oikein terapeuttien armada, mitä ei todellakaan voi sanoa suurimmasta osasta vaikkapa lapsia, joilla on helvetillinen lapsuus. Ei lapsena eikä välttämättä myöhemminkään.

Eilistä tai huomista ei ole, on vain tämä hetki.



Sevittiinhän keskitysleiriltäkin.

Itse olen myös saanut osani ja minusta on tullut vahva positiivisella tavalla. Itsetuntoni on kohdillaan, josta kertoo mielestäni hyvin kyky tukea myös muita.

ja olihan hän jo aika poikkeuksellinen lapsi; oli paljon yksin (hänellä oli siis kokemusta paljosta yksinolosta). Ja selviytyminen nyt varmaan on vähän niin ja näin...Selvisi hengissä ja sai ansaisemansa taloudellisen turvallisuuden mutta psyyken kanssa ja sosiaalisten suhteiden kanssa varmaan kamppailee ikänsä. Jos ajattelen itseäni tai omia lapsiani niin ei varmasti olisi selvitty tuohonkaan asti.

Natasha oli jo ennen kidnappaamista elänyt oloissa jotka tavallaan valmistivat hänet tulevaan tehtäväänsä.



Koulukiusatut taas valmistetaan pieninä kohtaamaan paratiisi mutta joutuvatkin mielestään helvettiin kun menevät kouluun.

Jotkut ei selviydy, vaikka ei ole ollut vaikeatakaan.