G: Mihin yhteiskuntaluokkaan katsot kuuluvasi?
a. Työväenluokka
b. Alempi keskiluokka
c. Ylempi keskiluokka
d. Yläluokka
Nämä ovat ne viralliset suomalaisen yhteiskunnan yhteiskuntaluokkien määritelmät.
P.S. Virallisesti katsotaan, että vain 1% kuuluu yläluokkaan, mikä tiedoksi av-mammoille, joista varmaan joka toinen arvelee olevansa yläluokkainen.
Minä katson kuuluvani alempaan keskiluokkaan. Työskentelen mieheni kanssa taiteellisella alalla, olemme olleet yli 10 vuotta vakituisessa työsuhteessa, asumme omakotitalossa ja meillä on kaksi lasta sekä kaksi autoa. Emme ole akateemisia, emmekä matkustele Kanarialle, vaan kaupunkikohteissa. Kummallakaan ei ole tatuointeja, eikä minulla ole kananpersetukkaa, eikä miehellä leijonakoruja tai Kiitos-paitajuttuja.
Mitenkä muut? Mihin luokkaan katsot kuuluvasi ja mikä perheenne toimintatavoissa tukee tätä valintaasi?
Jokainen siis kuuluu johonkin luokkaan, piti siitä tai ei.
ap
Kommentit (55)
tavoitteena ollut jo kauan, että yli 70% ikäluokasta on korkeakoulututkinto. Tämä tarkoittaa siis sitä, että meitä ylemmän keskiluokan ihmisiä on nuoremmissa ikäluokissa aikamoinen määrä.
molemmat olemme akateemisesti koulutettuja (mies tohtori, johtavassa asemassa), hyvätuloisia, meillä on myös omaisuutta, asumme isossa omakotitalossa, missä meillä on mm erillinen kirjasto. Vanhempanikin ovat akateemisia, ja asuneet myös ulkomailla, kuten mekin.
Olemme kumpikin akateemisesti koulutettuja (mies tohtori, johtavassa asemassa). Olemme hyvätuloisia ja meillä on myös omaisuutta. Asumme isossa omakotitalossa, jossa on mm. erillinen kirjasto. Vanhempanikin ovat akateemisesti koulutettuja ja asuneet myös ulkomailla, kuten mekin.
Niin minäkin: katson kuuluvani ylempään keskiluokkaan. Perusteluna koulutus, työn laatu, asumismuoto, asuinalue, harrastukset, kiinnostuksen kohteet jne., mutta en erittele niitä tässä. Sama koskee miestäni ja lapsiani.
Oikeastaan mielenkiintoisinta olisi tietää, miten määritellään yläluokka. Juristit, lääkärit ym. kuuluvat ammattinsa puolesta ylempään keskiluokkaan. Pelkkä vanha raha ei voi olla ainoa peruste yläluokkaan kuulumiseen, vaan siihen tarvitaan henkistäkin pääomaa?
tavoitteena ollut jo kauan, että yli 70% ikäluokasta on korkeakoulututkinto. Tämä tarkoittaa siis sitä, että meitä ylemmän keskiluokan ihmisiä on nuoremmissa ikäluokissa aikamoinen määrä.
Joo, hei KORKEAKOULUTUTKINTO on vähän eri asia kuin akateeminen tutkinto.
Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan."
molemmat olemme akateemisesti koulutettuja (mies tohtori, johtavassa asemassa), hyvätuloisia, meillä on myös omaisuutta, asumme isossa omakotitalossa, missä meillä on mm erillinen kirjasto. Vanhempanikin ovat akateemisia, ja asuneet myös ulkomailla, kuten mekin.
Olemme kumpikin akateemisesti koulutettuja (mies tohtori, johtavassa asemassa). Olemme hyvätuloisia ja meillä on myös omaisuutta. Asumme isossa omakotitalossa, jossa on mm. erillinen kirjasto. Vanhempanikin ovat akateemisesti koulutettuja ja asuneet myös ulkomailla, kuten mekin.
äidinkielestä, mutta tutkintoni ja jatko-opintoni ovat luonnontieteelliseltä alalta. Mutta kiitos korjauksista :)
Niin minäkin: katson kuuluvani ylempään keskiluokkaan. Perusteluna koulutus, työn laatu, asumismuoto, asuinalue, harrastukset, kiinnostuksen kohteet jne., mutta en erittele niitä tässä. Sama koskee miestäni ja lapsiani. Oikeastaan mielenkiintoisinta olisi tietää, miten määritellään yläluokka. Juristit, lääkärit ym. kuuluvat ammattinsa puolesta ylempään keskiluokkaan. Pelkkä vanha raha ei voi olla ainoa peruste yläluokkaan kuulumiseen, vaan siihen tarvitaan henkistäkin pääomaa?
liittyy vahvasti sukutaustaan, ihmisestä ei tule yläluokkaista millään, jos hän ei sellaiseksi ole syntynyt. Ei niin, että sillä nykymaailmassa enää mitään merkitystä olisi, ylempi keskiluokka pitää nykyään todellista valtaa hallussaan, nykyään taloudellistakin valtaa, vanhat rahasuvut ovat pudonneet huippuomaisuuksien listauksissa alaspäin.
ollaan.
Vaikka meillä on viisi hyllyllistä kirjoja, lapsilla kulturellit harrastukset ja kesälomalla ei kierretä mitään turistirantoja.
Ehkä ollaan sitten työväenluokka tries-to-be yläluokka... ; )
D sukuni edustajana, C ihan yksinäni
"erillinen kirjasto" :)
Olenpa viisas ja sivistynyt.
3 autoa, iso ok-talo pk-seudulla, kesämökki. miehellä tatska mutta ei niitä leijona koruja, lapsia 5 ja molemmat vaki duuneissa ei akateemisia
uskaltaako joku vielä nykyään käyttää luokka-sanaa ilman että heti syytetään Neuvostoliiton kannattajaksi?
eli työväenluokka. En tiedä tosin perusteita, mutta olen maisteri, kuitenkin keskipalkkaa pienemmät tulot enkä ole johtavassa asemassa. Ei ole kovin suuria omaisuuksia, koska en ole mitään perinyt ja olen ollut useilla äitiyslomilla. En pidä mistään yläluokkalaisesta elämäntavasta, vaan nautin kesälomilla siitä, että lapset saavat peuhata turistirannoilla.
melkein maisteri ja kuukausitulot noin tonnin luokkaa. Tämä johtuu osittain tietysti omasta tavastani hahmottaa, mitä haluan elämässäni (sisältää työ) tehdä. Siwan kassalla tienaisin enemmän, mutta olen löytänyt itselleni mieluisan työn ja vapaaehtoistyön välimuodon, josta haluan pitää kiinni, vaikkei se rahasampo olekaan.
Tällaisista ollaan pääsemässä eroon kaikkialla maailmassa.
Jostain syystä täällä aaveet aina aika-ajoin nostaa asian esille.
No, miksi? Ainakin demarit voisivat hyötyä luokkajaon paluusta sillä identifioituminen johonkin luokkaan takaa heille oivan kannattajaryhmän.
Suomessa ei ole virallisia yhteiskuntaluokkia.
Suomessa ei ole virallisia yhteiskuntaluokkia.
jaa onkos niistä jossain maassa viralliset säädökset?
Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytetään luokka-analyysiä ihan tutkimusmetodina kaikkialla maailmassa. Aivan eri asia kuin "rotu", ei voi verratakaan. Etninen tausta ehkä ennemminkin vertautuu tähän, sekin on tieteessä täysin yleinen tarkastelutapa.
tai pitäisikö sanoa "sosioekonominen tausta" on yksi muuttuja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Ja jopa muuten lääketieteessäkin!
On toki kiva uskotella itselleen, ettei Suomi ole luokkayhteiskunta, mutta kyllä meillä valitettavasti ihmisten tausta vaikuttaa kaikkeen lasten hampaiden hoidosta lainan korkomarginaaliin.
Juuri ollaan miehen kanssa valmistuttu (yliopistoista) palkka ei ehkä vielä riittäisi tuohon ylempään luokkaan, mutta sanotaan 5 vuoden sisällä tienestit suuret (meidän aloilla hyvät palkat). Omat vanhempani (ja kaikki 4 isovanhempaa)ovat yliopistoitasoisen tutkinnon suorittaneita ja mieheni puolelta isä (mutta äiti ei). Kummatkin olemme (erittäinkin) varakkaista perheistä ja emme ole "juntteja" paitsi nyt tähän joku kyllä kommentoi että olemme, mutta en "lesoa" koulutuksella/rahalla omassa elämässäni, vain tässä ko. ketjussa. Harrastamme fine diningia (ja kaikkea ruokaan liittyvää) sekä urheilemme pitääksemme itsemme kunnossa, matkustelemme melko paljon (viimeksi väli-amerikkaan).
Tosin mielestäni meillä on aika akateeminen maailmankuva mieheni kanssa ja mm. kannustamme lastamme opiskelemaan, käytämme paljon kirjastoa... "amis"porukoissa emme viihdy.
Opinto- ja välillä toimeentulotuella elävä jatko-opiskelija. Tuskin työllistyn kovin kummoisesti tohtoritutkinnon jälkeenkään, on sen verran humanistinen ja taivaita hipova ala.
molemmat olemme akateemisesti koulutettuja (mies tohtori, johtavassa asemassa), hyvätuloisia, meillä on myös omaisuutta, asumme isossa omakotitalossa, missä meillä on mm erillinen kirjasto. Vanhempanikin ovat akateemisia, ja asuneet myös ulkomailla, kuten mekin.