Nyt niitä lapsia, perke#e!
Olen äiti. Äiti ilman lapsia. Aviomieheni ei ole valmis isäksi. En tiedä onko hän ikinä valmis isäksi... Minua surettaa hirveästi jos jään ilman lapsia vain koska mies ei ole valmis. Kai isyyteenkin voi kasvaa, 9 kuukautta aikaa totutella ajatukseen. Mutta ei niin ei.
Olen umpikujassa. En haluaisi erota, en haluaisi jäädä lapsettomaksikaan. Tästä asiasta on puhuttu miljoonat kerrat aviomieheni kanssa, mitään muutosta hänen mielipiteessään ei ole tapahtunut moneen vuoteen.. Parhaat vuodet tulla vanhemmiksi lipuvat ohi. Mitä teen?
- Lapseton
Kommentit (56)
Voi tämä kuulostaa niin tutulta. Itse en tosin ole vielä kauhean epätoivoinen asian kanssa. Ja uskon että mieheni ennemmin tai myöhemmin haluaa lapsia kanssani. Mutta pelko on kova, ettei niin käykään :/
En osaa antaa mitään neuvoja, mutta lähetän sylillisen voimia! :)
Elena, http://myotajavastamaessa.blogspot.fi/
Et kai käytä ehkäisyä? Voisitko ilmoittaa ettet enää käytä ehkäisyä? Seksi voi tarkoittaa silloin mahdollista raskautta.
Silloin mies voi itse päättää haluaako isäksi.
Jokaisella naisella on mielestäni oikeus tulla äidiksi.
Lapsen "riistäminen" äidiltä on julminta mitä tiedän.
Minä kyllä rakastan miestäni mutta jos täytyisi valita niin minun ei tarvisi edes harkita vaan valitsisin lapset ennen miestä.
Näin on näreet. Miehesi on itsekäs!
saada lapsia on rajallinen, jos miehesi ei ole valmis siihen hanki lapsi ilman häntä, keinoja siihen on nykyään. Jos luovut tästä miehen vuoksi kadut sitä lopun elämääsi, mies voi muuttaa mielensä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä, sinä taas et..
ota järki käteen ja mieti! Jos lapset ovat sellainen asia mitä olet aina halunnut ja mies taas ei niin olet alunperinkin tehnyt arveluttavan ratkaisun joka nyt koituu kohtaloksesi (ilmeisesti). Tee omat ratkaisusi ennekuin on liian myöhäistä, eli etsi mies joka haluaa samaa kuin sinä. Mies voi sitten hankia pentuja kun on valmis kuusikymppisenä pappana jos silloinkaan..
iso kriisi parisuhteessa. Lapsiasia on niin tärkeä, että juuri muuta tärkeämpää ei parisuhteessa olekaan. Ja mitä vanhemmaksi tulet, sen isommaksi tämä asia kasvaa, kun mahdollisuus saada lapsia heikkenee koko ajan.
Minä tiedän miehiä, jotka eivät ole halunneet lapsia - kunnes heidän omat vanhempansa ovat kuolleet, ja mies tajuaa, että hän on seuraavana jonossa. Elämä päättyy joskus, aika on rajallinen. On suunnaton lohtu nähdä elämän jatkuvan omissa lapsissa, kun on joutunut luopumaan itselle rakkaimmista ihmisistä. Tuolla hetkellä siihen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen voi saada vähän toisenlaista näkökulmaa. Naisilla on usein parempi käsitys ajan rajallisuudesta kuin miehillä, jotka luulevat he voivat odotella ikuisuuden, kunnes ehkä jonain päivänä heitä huvittaa alkaa isäksi.
Tutulta kuulostaa eräs sukulaisrouva, lähemmäs 80 v., on vasta nyt alkanut haikailla lasten perään ja kovasti haikaileekin! Hän on elänyt koko ikänsä yksin, nyt kun ystävät alkavat vuoron perään kupsahdella pois, hän itkeskelee että voi kun olisi silloin joskus tajunnut tehdä edes pari muksua vanhuudenpäiviä helpottamaan.. Ettei tarvisi olla niin armottoman yksin.. :/
Kiitos vastauksista. En vielä tiedä mitä teen. Punnitsen vaihtoehtoja tarkkaan. Keskustelua ulkopuolisen parisuhdeterapeutin tms. kanssa voisin harkita.
-Lapseton
Ja miten kauan olette olleet yhdessä? Oletteko naimisissa?
kohta 33 v, mies vähän vanhempi. Naimisissa ollaan oltu vajaa kymmenen vuotta..
-Lapseton
tiesitkö naimisiin mennessäs ettei mies halua lasta?
Jos tiesit niin et voi syyttää miestä vaan sinun on erottava saadakses lapsen mutta kerro miehelle ensin jotta hän voi tehdä lopullisen päätöksen ennen kuin muutat.
perheellenne mahdollista että sinulla olisi lapsia (toiselta isältä, spermapankista, sijoitettuina, adoptoituina vain sinun nimellesi... )
Jos miehesi ei halua muutosta arkeen lasten takia, on aika harkita mitä itse haluat ja miten toiveenne käyvät yksiin.
Jos miehesi ei vaan halua isäksi, erotkaa ja jatkakaa kaunista suhdettanne eri tavalla kun sinä olet äiti ja mies ei ole isä. Kuulostaa kummalliselta, mutta saattaa toimiakin- tai edes antaa hiukan ajatuksia.
Älä masennu, voit tulla äidiksi monella tavalla ja samalla jatkaa parisuhdetta mieheesi vaikka hän ei isäksi haluaisikaan.
Jälkihuomautuksena äidin ääni: jos haluat lapsen, tee se.
vaikealta ajatukselta että minä olisin äiti mutta mieheni ei olisikaan isä. Mutta harkitsemisen arvoista kai tuokin..
Kyllä minän olen lapsen päättänyt hankkia ja saada, olisi vaan ihanaa jos hällä olisi rakastavat molemmat vanhemmat.
tiesitkö naimisiin mennessäs ettei mies halua lasta?
Jos tiesit niin et voi syyttää miestä vaan sinun on erottava saadakses lapsen mutta kerro miehelle ensin jotta hän voi tehdä lopullisen päätöksen ennen kuin muutat.
Naimisiin mennessä lapset tuntuivat niin kaukaiselta tulevaisuudelta etten osannut oikein ajatella asiaa. Enkä tiennyt silloin vielä itsekään, haluanko lapsia. Nyt tiedän, että haluan.
-Lapseton
sanoa haluaako lapsen vai ei. Miehilläkin on vauvakuumetta.
Vittumaista kiristää seksillä tai huojat että käyttää ehkäisyä jos mies on sanonu että EN HALUA PISTE. Näinkin isossa asiassa lähtisin menee jos halut ei kohtaa ja ap ei voi ilman lapsia olla.
Voin kyllä sanoa että näin äitinä joskus toivon että en olis lapsia tehnyt, olen taloudellisessa ahdingossa ja jumissa kotona toistakytä vuotta kun lapsettomat kaverit pitää hauskaa ja vittu jään kelkasta :(
NAUTI vapaudestasi!
Pakko varmaan alkaa valmistautua eroon, sillä meidän tilanne ei kyllä nytkähtele mihinkään suuntaan... :(
Etsi mies joka haluaa myös lapsia. Minä en odottelisi enää hetkeäkään.
on että mies ei halua lapsia kunnes yhtä äkkiä viiden kympin kriisissään tajuaa kuolevaisuutensa ja haluaakin lapsia. Sitten vaan uusi nuorempi vaimo hakuseen ja vanha pihalle. Ja perhettä perustamaan. Satun tietämään yhden tällaisen tapauksen... hyvin hyvin surullista :(
noita kriiseilijöitä on kyllä meidänki suvussa ihan solkenaan.. :( surullista!
Voin kyllä sanoa että näin äitinä joskus toivon että en olis lapsia tehnyt, olen taloudellisessa ahdingossa ja jumissa kotona toistakytä vuotta kun lapsettomat kaverit pitää hauskaa ja vittu jään kelkasta :(
Mun ex oli samanlainen. Ero tuli. Ja nyt sillä on mukuloita seuraavan naisen kanssa. Sama case oli ex:n kaverilla.
on nytkähtänyt vähän parempaan suuntaan... Juteltiin miehen kanssa illalla pitkän kaavan mukaan ja hän on halukas kokeilemaan ajatusta lapsesta. Ei siis vielä lupautunut alkamaan isäksi, mutta jotain terapiaistuntoa jos kokeilisi.. Hän alkaa tutkia tuntemuksiaan..
Mielestäni se on hyvä merkki :)
ap
Ehkä joku terapeutti voisi osata auttaa? oletteko kokeilleet? Miehesi saattaisi osata käsitellä asiaa uudelta näkökulmalta jonkun ammattilaisen kanssa.