Palvokaa Ukko ylijumalaa
Nyt Heinäkuussa on kaksi Muinaissuomalaista pyhäpäivää.
Karhun päivä on 13.07 Ja Ukonpyhä kuukauden viimeisenä sunnuntaina.
Kommentit (6)
Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot. Inkeroisten keskuudessa näitä juhlia kutsuttiin nimityksillä vakkove, vakkova ja vakkue.[1]
Vakat pidettiin joissain tapauksissa hiisissä eli pyhissä lehdoissa. Vakkajuhlissa ilmeisesti alun perin uhrattiin vakallinen hyödykkeitä, mahdollisesti ainakin ruokaa, ja juotiin pitoja varten valmistettua pyhitettyä olutta. Vakkajuhliin saattoi eri kuvausten mukaan kuulua myös muita toimituksia, esimerkiksi polvistuminen kehään tai rituaalista tanssimista.[1]
Vakkojen järjestäminen arvottiin usein alueen isäntien kesken. Vakkajuhlien järjestäminen oli kunnia-asia. Pitoihin ei tuotu omia eväitä, vaan ruoan ja juoman järjesti juhlan pitäjä. Vakkajuhlia tai joitakin niistä kutsuttiin Ukon vakoiksi, sillä niissä palvottiin Ukko ylijumalaa, jotta hän tekisi suotuisia ilmoja. Ukon vakat-nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5. Ukon vakkoja vietettiin ainakin kevätkylvön yhteydessä sään parantamiseksi. Ukon vakkoihin kerrotaan liittyneen veden pirskottamista ja loitsun luku, ilmeisesti tarkoituksena saada aikaan sadetta.[1]
Ukon vakoissa juotiin ilmeisesti erityinen malja olutta. Tätä voitiin sanoa vakan juomiseksi tai Ukon maljaksi. Malja saatettiin juoda myös esimerkiksi juhannuksena.[1]
Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot. Inkeroisten keskuudessa näitä juhlia kutsuttiin nimityksillä vakkove, vakkova ja vakkue.[1]
Vakat pidettiin joissain tapauksissa hiisissä eli pyhissä lehdoissa. Vakkajuhlissa ilmeisesti alun perin uhrattiin vakallinen hyödykkeitä, mahdollisesti ainakin ruokaa, ja juotiin pitoja varten valmistettua pyhitettyä olutta. Vakkajuhliin saattoi eri kuvausten mukaan kuulua myös muita toimituksia, esimerkiksi polvistuminen kehään tai rituaalista tanssimista.[1]
Vakkojen järjestäminen arvottiin usein alueen isäntien kesken. Vakkajuhlien järjestäminen oli kunnia-asia. Pitoihin ei tuotu omia eväitä, vaan ruoan ja juoman järjesti juhlan pitäjä. Vakkajuhlia tai joitakin niistä kutsuttiin Ukon vakoiksi, sillä niissä palvottiin Ukko ylijumalaa, jotta hän tekisi suotuisia ilmoja. Ukon vakat-nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5. Ukon vakkoja vietettiin ainakin kevätkylvön yhteydessä sään parantamiseksi. Ukon vakkoihin kerrotaan liittyneen veden pirskottamista ja loitsun luku, ilmeisesti tarkoituksena saada aikaan sadetta.[1]
Ukon vakoissa juotiin ilmeisesti erityinen malja olutta. Tätä voitiin sanoa vakan juomiseksi tai Ukon maljaksi. Malja saatettiin juoda myös esimerkiksi juhannuksena.[1]
Kuulostaa hyvältä. Pyhän lehdon löytäminen voi tuottaa vaikeuksia, mutta olutta kyllä löytyy ja ruokaakin. Paitsi että, jos en saa ketään muuta juhlimaan niin kai sinne sitten saa viedä omat eväät.
Taivaannaula järjestää 18.07 Pirkanmaan Kurussa karhunpäivän karhujuhlan asiasta löytää enemmän tietoa kun googlettaa taivaannaula ja löytää heidän sivustonsa, suosittelen menemääm karhujuhlaan paikanpäälle. Näin voi osallistua muinaisuskoiseen perinteiseen ja pääsee ottamaan osaa aitoon rituaaliin.
Tosin Ukko ei ole ylijumala vaan ylisen jumala. Siis sään, ukkosen ja maskuliinisen seksuaalisuuden jumala, mutta ei muiden jumaltemme "johtaja" millään tavalla. Tärkeä tyyppi joka tapauksessa, joten malja Hänelle ja heinäkuun komeita ukonilmoja odottelemaan...
Miten sitä palvotaan? Palvon kyllä mieluummin suomalaisten omia jumalia kuin muitten keksimiä, kunhan kerrot miten se tehdään ja ulkona vai sisällä?