Lue keskustelun säännöt.
Kuinka 5 -henkinen perhe selviää ruoista 150 eurolla viikon???
Kommentit (199)
mutta näille joilla oli ruokaan rahaa 20/pvä ja jollain 150 per kk koko perheelle, varmaan typerä kysymys mutta miten se on mahdollista?
Olen ollut käsityksessä että lakisääteisesti pitää jäädä tietty osuus käteen, oliko se jotain vajaan viiden sadan hujakoilla plus lapsilisät tietysti ja jos on yksinhuoltaja niin eikö siihen tule joku korotus? Ja mahdollisesti asumistukea?
Lähinnä ihmettelen, ellei ole jotain isoa lääkelaskua joka kuukausi tai juoksevia takausmaksuja konkurssin jäljiltä että onko tosiaan niin että tuosta tilanteesta ei pääse ylös? Tai miksi joku pääsee, toinen ei?
Mihin se raha menee? Asuminen, vaatteet (joita saa alesta ja kirppariltakin), vakuutukset, sähkö ja puhelin ja ruoka - mikä muu on pakollista?
Tai onko jonkun toisen vastuu jos on itse tilanteessa että rahaa ei vain ole ruokaan? Kenen se vastuu on? Ei ole oman alan töitä - onko tosiaan niin ettei mitään muuta voi tehdä?
Ja onko tosiaan niin ettei mistään voi tinkiä että edes jotain jäisi säästöön, vaikka vain pientä, jotta tilanne helpottaisi jossain välissä?
Väistämättä tulee mieleen että onko kyse siitä että
-sattui menemään useampi asia huonosti joihin ei osannut varautua, mutta ehkä tilanne tästä opettaa jatkossa varautumaan tulevaan
-talouden hallinta on alun alkaen sellaista ettei sitä ole opetellut joten syy on aina jossain toisaalla (ei tarpeeksi rahaa siihen ja tähän, kaikki on kallista, ei ole oman alan töitä)Minähän en muuta tietä kuin että sosiaalitukiverkon pitäisi ottaa vastaan kun ihminen tipahtaa ja jos näin ei käy, niin missä vika on?
puhutaankin kai sellaisesta sosiaalisesta köyhyydestä ennemminkin suomessa. meillä kolme lasta, mies kokopäivätyössä (pieni palkka, mutta on opiskellut tolkuttoman monta vuotta siihen mitä nyt saa tehdä, ei suunnitelmissa vaihtaa alaa, oma valinta siis, lainatkin niskassa ja ne on isommat kuin koko vuoden palkka!) ja minä osa-aikaisessa. minä teen tuntityöläisenä mitä tarjotaan ja on luvattu kokoaikaistamista vuosia jo. palkka ihan ok tunnilta, mutta tunteja useimmiten on vähän tarjolla. kun niitä on paljon, teen kaikki mitä jaksan ja päiväkodin aukioloaikoina ehdin.
työmatkoihin tarvitaan autoa minun osaltani, että pääsen työvuoroihin (kaikkiin vuoroihin ei kulje julkiset, eli pitäisi mennä edellisiltana työpaikalle että on aamulla vuoron alkaessa töissä, ei kovin hyvä juttu). haen jatkuvasti kokoaikaista työtä, tai lähempää mitä vain työtä. muutamassa haastattelussa olen ollut mutta niin on ollut moni muukin. työni on kuitenkin vakituinen.
sosiaalitoimi ei katso työmatkakuluja todellisen kulutuksen mukaan laskuihin, vaan halvimman mukaan, eli julkinen liikenne. sillä, pääsetkö julkisella töihin, ei ole mitään väliä. minun työmatkakustannukset on isommat kuin mitä laskelmassa on otettu huomioon, miehen juuri tarkalleen ne, sillä mies kulkee julkisilla. meillä tämä auto taitaa olla isoin menoerä, kun ei ole mikään uusi ja vähäkulutuksinen, aika isot bensalaskut ja vakuutukset ja verotkin vielä. ostaisin uudemman ja pienikulutuksisemman, mutten halua tehdä sitä lainalla!
sähkölasku otetaan huomioon tiettyyn maksimipisteeseen saakka, eli jos asunto lämpiää sähköllä, kannattaa pitää lasku mielessä kun vääntää syksyllä lämpöä päälle. loppuosa liian isosta laskusta menee ruokarahoista, esim. maksimi olisi 55e/kk ja tuleekin 85e lasku vaikkapa tammikuussa. laskelmassa on huomioitu sähkölasku 55e.
asumisessakin on tietty maksimivuokra mitä saa olla tietyn kokoiselle perheelle, loppuosa menee jälleen ruokarahoista. meillä ei onneksi ole niin, kun asutaan tosi ahtaasti, vuokralla.
myös tv-lupamaksut on pois ruokarahoista, samoin netti ja kännykkälaskut. meillä em. kulut on n. 120e/kk koko perheeltä. niissä emme ole tinkineet muuten kuin kilpailutettiin nettiliittymä. kotivakuutus hyväksytään halvimpana muotonaan menoeriin joten pienensimme vakuutusturvaamme vastaamaan halvinta vakuutusta. se harmitti, mutta on kuitenkin iso säästö. lehtiä meillä tulee lapsille pari lehteä, ne maksaa 100e/vuosi eli on suht edullista.
kuten huomataan, mekin voitaisiin säästää vielä monessa, lakkauttaa lehdet ja sulkea netti, myydä tv ja kone pois jne. autoa olen pitänyt että pääsen tekemään niitä rahakkaimpia työvuoroja, mutta senkin voi periaatteessa pistää pois, jos uskaltaisi. tai jos olisi tosi hyväkuntoinen voisi polkea töihin 45km/suunta, mutta mä en ole niin hyvässä kunnossa!
kyllä apua saa, mutta ei ihan kaikkeen mitä haluaa elämässään säilyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta näille joilla oli ruokaan rahaa 20/pvä ja jollain 150 per kk koko perheelle, varmaan typerä kysymys mutta miten se on mahdollista?
Olen ollut käsityksessä että lakisääteisesti pitää jäädä tietty osuus käteen, oliko se jotain vajaan viiden sadan hujakoilla plus lapsilisät tietysti ja jos on yksinhuoltaja niin eikö siihen tule joku korotus? Ja mahdollisesti asumistukea?
Lähinnä ihmettelen, ellei ole jotain isoa lääkelaskua joka kuukausi tai juoksevia takausmaksuja konkurssin jäljiltä että onko tosiaan niin että tuosta tilanteesta ei pääse ylös? Tai miksi joku pääsee, toinen ei?
Mihin se raha menee? Asuminen, vaatteet (joita saa alesta ja kirppariltakin), vakuutukset, sähkö ja puhelin ja ruoka - mikä muu on pakollista?
Tai onko jonkun toisen vastuu jos on itse tilanteessa että rahaa ei vain ole ruokaan? Kenen se vastuu on? Ei ole oman alan töitä - onko tosiaan niin ettei mitään muuta voi tehdä?
Ja onko tosiaan niin ettei mistään voi tinkiä että edes jotain jäisi säästöön, vaikka vain pientä, jotta tilanne helpottaisi jossain välissä?
Väistämättä tulee mieleen että onko kyse siitä että
-sattui menemään useampi asia huonosti joihin ei osannut varautua, mutta ehkä tilanne tästä opettaa jatkossa varautumaan tulevaan
-talouden hallinta on alun alkaen sellaista ettei sitä ole opetellut joten syy on aina jossain toisaalla (ei tarpeeksi rahaa siihen ja tähän, kaikki on kallista, ei ole oman alan töitä)Minähän en muuta tietä kuin että sosiaalitukiverkon pitäisi ottaa vastaan kun ihminen tipahtaa ja jos näin ei käy, niin missä vika on?
puhutaankin kai sellaisesta sosiaalisesta köyhyydestä ennemminkin suomessa. meillä kolme lasta, mies kokopäivätyössä (pieni palkka, mutta on opiskellut tolkuttoman monta vuotta siihen mitä nyt saa tehdä, ei suunnitelmissa vaihtaa alaa, oma valinta siis, lainatkin niskassa ja ne on isommat kuin koko vuoden palkka!) ja minä osa-aikaisessa. minä teen tuntityöläisenä mitä tarjotaan ja on luvattu kokoaikaistamista vuosia jo. palkka ihan ok tunnilta, mutta tunteja useimmiten on vähän tarjolla. kun niitä on paljon, teen kaikki mitä jaksan ja päiväkodin aukioloaikoina ehdin.
työmatkoihin tarvitaan autoa minun osaltani, että pääsen työvuoroihin (kaikkiin vuoroihin ei kulje julkiset, eli pitäisi mennä edellisiltana työpaikalle että on aamulla vuoron alkaessa töissä, ei kovin hyvä juttu). haen jatkuvasti kokoaikaista työtä, tai lähempää mitä vain työtä. muutamassa haastattelussa olen ollut mutta niin on ollut moni muukin. työni on kuitenkin vakituinen.
sosiaalitoimi ei katso työmatkakuluja todellisen kulutuksen mukaan laskuihin, vaan halvimman mukaan, eli julkinen liikenne. sillä, pääsetkö julkisella töihin, ei ole mitään väliä. minun työmatkakustannukset on isommat kuin mitä laskelmassa on otettu huomioon, miehen juuri tarkalleen ne, sillä mies kulkee julkisilla. meillä tämä auto taitaa olla isoin menoerä, kun ei ole mikään uusi ja vähäkulutuksinen, aika isot bensalaskut ja vakuutukset ja verotkin vielä. ostaisin uudemman ja pienikulutuksisemman, mutten halua tehdä sitä lainalla!
sähkölasku otetaan huomioon tiettyyn maksimipisteeseen saakka, eli jos asunto lämpiää sähköllä, kannattaa pitää lasku mielessä kun vääntää syksyllä lämpöä päälle. loppuosa liian isosta laskusta menee ruokarahoista, esim. maksimi olisi 55e/kk ja tuleekin 85e lasku vaikkapa tammikuussa. laskelmassa on huomioitu sähkölasku 55e.
asumisessakin on tietty maksimivuokra mitä saa olla tietyn kokoiselle perheelle, loppuosa menee jälleen ruokarahoista. meillä ei onneksi ole niin, kun asutaan tosi ahtaasti, vuokralla.
myös tv-lupamaksut on pois ruokarahoista, samoin netti ja kännykkälaskut. meillä em. kulut on n. 120e/kk koko perheeltä. niissä emme ole tinkineet muuten kuin kilpailutettiin nettiliittymä. kotivakuutus hyväksytään halvimpana muotonaan menoeriin joten pienensimme vakuutusturvaamme vastaamaan halvinta vakuutusta. se harmitti, mutta on kuitenkin iso säästö. lehtiä meillä tulee lapsille pari lehteä, ne maksaa 100e/vuosi eli on suht edullista.
kuten huomataan, mekin voitaisiin säästää vielä monessa, lakkauttaa lehdet ja sulkea netti, myydä tv ja kone pois jne. autoa olen pitänyt että pääsen tekemään niitä rahakkaimpia työvuoroja, mutta senkin voi periaatteessa pistää pois, jos uskaltaisi. tai jos olisi tosi hyväkuntoinen voisi polkea töihin 45km/suunta, mutta mä en ole niin hyvässä kunnossa!
kyllä apua saa, mutta ei ihan kaikkeen mitä haluaa elämässään säilyttää.
en tiedä mitä me kulutetaan vähemmän suhteessa teidän perheeseen, mutta veikkaan että tingitään enemmän ehkä sitten noissa merkeissä. minua harmittaa suunnattomasti mm. se, että joudutaan ostaa shampoo ja hoitoaine rainbown tuotteina, koska ne maksaa 1,99e/plo. käyttäisin mielelläni jotain vähän laadukkaampia pesuaineita. meikkiä en käytä kuin asiakastapaamispäivinä, eli säästän siinä kyllä pitkän pennin. ja nekin meikit mitä sitten ostan on niitä (prisman) halvimpia tai mahdollisesti ostan kun tulee alelaariin jotain jo varastoon.
Voi hyvinkin olla, että meillä menee näiden tuotteiden osalta enemmän rahaa. Tässä on vain se ero, että minä en edes laske meikkiostoksia ruokabudjettiin. Eli ero löytyy kuitenkin jostain, mitä syödään.
En myöskään laske perheemme ruokabudjettiin kenkiä, vaatteita, tms. Itse olen siis tässä ketjussa puhunut vain ruokaostoksista, en muista.
en tiedä mitä me kulutetaan vähemmän suhteessa teidän perheeseen, mutta veikkaan että tingitään enemmän ehkä sitten noissa merkeissä. minua harmittaa suunnattomasti mm. se, että joudutaan ostaa shampoo ja hoitoaine rainbown tuotteina, koska ne maksaa 1,99e/plo. käyttäisin mielelläni jotain vähän laadukkaampia pesuaineita. meikkiä en käytä kuin asiakastapaamispäivinä, eli säästän siinä kyllä pitkän pennin. ja nekin meikit mitä sitten ostan on niitä (prisman) halvimpia tai mahdollisesti ostan kun tulee alelaariin jotain jo varastoon.Voi hyvinkin olla, että meillä menee näiden tuotteiden osalta enemmän rahaa. Tässä on vain se ero, että minä en edes laske meikkiostoksia ruokabudjettiin. Eli ero löytyy kuitenkin jostain, mitä syödään.
En myöskään laske perheemme ruokabudjettiin kenkiä, vaatteita, tms. Itse olen siis tässä ketjussa puhunut vain ruokaostoksista, en muista.
jos meillä lasketaan kaikki mitä ruokakaupasta ostetaan noihin kuluihin, ja teillä vain ruoka. tehdäänpä niin, että nostan tämän ketjun maanantaina, kun olen käynyt kaupassa sen viikon ruokia varten. teen silloin ruokatarvikeostokset (toki osa löytyy kaapista jo valmiina) joten voin kuitin hintoineen ladella tänne. huomenna suunnittelemme miehen kanssa ensi viikolle ruoat. katsotaan sitten mitä eroavaisuuksia sieltä löytyy.
tosin osan ostoksista joudun tekemään tiistaina, kun saan loputkin rahat.
mutta näille joilla oli ruokaan rahaa 20/pvä ja jollain 150 per kk koko perheelle, varmaan typerä kysymys mutta miten se on mahdollista?
onko sinusta se meidän perheen 20 eur / kolmelle henkilölle liian vähän päivää kohden? Kyllä sillä summalla saa sentään ihan asiallista ruokaa: täysjyväleipää, vihanneksia, hedelmiä, ravitsevaa kasvisruokaa, myös kauramaitoa, joskus soijajugurttia, herkkuja myös, eikä tarvitse aina syödä vain sitä halvinta soijarouhe-tomaattikastiketta tai jotain papukastiketta.
Olen ollut käsityksessä että lakisääteisesti pitää jäädä tietty osuus käteen, oliko se jotain vajaan viiden sadan hujakoilla plus lapsilisät tietysti ja jos on yksinhuoltaja niin eikö siihen tule joku korotus? Ja mahdollisesti asumistukea?
No ei se tietenkään noin mene. Jos nyt toimeentulotukea tarkoitat, niin siihen on tietyt summat ja esim. kahden aikuisen perheessä ne perusosat ovat pienempiä kuin vaikka yksinhuoltajaperheessä.
Mihin se raha menee? Asuminen, vaatteet (joita saa alesta ja kirppariltakin), vakuutukset, sähkö ja puhelin ja ruoka - mikä muu on pakollista?
Eri perheillä varmaan eri menot. Itselle tulee nyt mieleen paikallisliikenteen kuukausikortti, mahdolliset työssäkäynnin kulut, kodin hankinnat (osa pieniä, osa isompia), lasten tarvikkeet... Onhan noita varmaan.
Tai onko jonkun toisen vastuu jos on itse tilanteessa että rahaa ei vain ole ruokaan? Kenen se vastuu on? Ei ole oman alan töitä - onko tosiaan niin ettei mitään muuta voi tehdä?
No itse asiassa karu totuus on se, että kaikki köyhät ja kaikki toimeentulotuen saajat eivät suinkaan ole työttömiä. Yllättävän moni ON työssäkäyviä, mutta eivät varsinkaan pääkaupunkiseudulla ja varsinkaan perheellisinä tule toimeen palkallaan. Ja kaikki köyhät eivät ole toimeentulotukiasiakkaita - jollain perheellä voi vaan olla pieni palkka ja siihen lisäksi ehkä vaikka molempien vanhempien opintolainan takaisinmaksut tms.
Ja onko tosiaan niin ettei mistään voi tinkiä että edes jotain jäisi säästöön, vaikka vain pientä, jotta tilanne helpottaisi jossain välissä?
Kyllähän moni varmaan tinkii, ei ole siitä kysymys.
Väistämättä tulee mieleen että onko kyse siitä että
-sattui menemään useampi asia huonosti joihin ei osannut varautua, mutta ehkä tilanne tästä opettaa jatkossa varautumaan tulevaan
-talouden hallinta on alun alkaen sellaista ettei sitä ole opetellut joten syy on aina jossain toisaalla (ei tarpeeksi rahaa siihen ja tähän, kaikki on kallista, ei ole oman alan töitä)
No, eri ihmisillä eri syyt. Varmaan noita molempia esiintyy, sekä lukuisia muitakin tilanteita. Ei aina ole kysymys siitäkään, että itsellä olisi "jotain opittavaa tilanteesta". Joskus voi tulla joku yllättävä, iso menoerä, joka sekottaa talouden, ja minkä sillekään voi, että hinnat ovat mitä ovat.
Mutta kyllähän työttömyyskin on ihan oikea syy. Jos ei saa töitä, niin ei se aina ole varsinaisesti hakijan vika. Jos yhteen työpaikkaan on vaikka parikymmentä pätevää hakijaa, niin 19 heistä ei sitä paikkaa saa. Ja mihin tahansa työhön ei voi mennä "kuka tahansa", normikäytäntöhän on se, että niihin haetaan ja työnantaja valitsee sieltä haluamansa (käytännössä pätevimmän tai joka ainakin onnistuu markkinoimaan itsensä pätevimmäksi). Eivät kaikki työt ole sellaisia, että "eka soittaja saa pestin". Ja kaikki eivät voi mennä töihin hoito- tai kiinteistöalalle, joissa tosin olisi työvoiman tarvetta. Ja joku siivoustyö nyt ei perheellisen tilannetta parannakaan - palkka olisi joka tapauksessa niin pieni, että tilanne olisi käytännössä plus miinus nolla.
Minähän en muuta tietä kuin että sosiaalitukiverkon pitäisi ottaa vastaan kun ihminen tipahtaa ja jos näin ei käy, niin missä vika on?
On sitä vikaa kyllä siinä sosiaalitukiverkossakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos meillä lasketaan kaikki mitä ruokakaupasta ostetaan noihin kuluihin, ja teillä vain ruoka. tehdäänpä niin, että nostan tämän ketjun maanantaina, kun olen käynyt kaupassa sen viikon ruokia varten. teen silloin ruokatarvikeostokset (toki osa löytyy kaapista jo valmiina) joten voin kuitin hintoineen ladella tänne. huomenna suunnittelemme miehen kanssa ensi viikolle ruoat. katsotaan sitten mitä eroavaisuuksia sieltä löytyy.tosin osan ostoksista joudun tekemään tiistaina, kun saan loputkin rahat.
Minä en kyllä osaa sanoa viikon ruokia etukäteen. Emme koskaan suunnittele koko viikon ostoksia etukäteen, joten en tiedä, mitä ruokia tulemme syömään, kuinka paljon kuluu leipää, maitoa, hedelmiä ja vihanneksia. Sen tiedän vain, että keskimäärin n. 20 euroa menee päivittäin ruokakauppaan. Ainoa, mikä tuohon tulee laskettua mukaan, on vessapaperi, harvoin ostettavat leivinpaperit yms.
yksi näistä ruuassa pihistelijöistä pakon sanelemana. Säästän kuitit ja juuri laskin paljon viisihenkisessä perheessämme on mennyt ruokaan tämän heinäkuun aikana. Se pitää ottaa huomioon, että kävin tekemässä kesäkuun lopulla isot ruokaostokset (tilipäivä) ja niitä osaa syödään edelleen.
Mutta asiaan, heinäkuussa on mennyt kauppaan 123e, josta on ostettu lihaa ja makkaraa 24 eurolla. Mm. jauhelihaa, possua, broileria ja yksi uunilenkki. Leipään ei ole mennyt kuin 3e, olen leiponut itse kerran ja on tyhjennetty pakastinta. Maitoon on mennyt 3e. Sitä menee näin kesäaikaan tosi vähän. Tuoreisiin kasviksiin ja vihanneksiin on mennyt 12e. Kurkku tulee jo omasta kasvihuoneesta, samoin salaatti. Pakastevihanneksiin on mennyt 3e. Loput on mennyt jogurttiin, juustoon, kananmuniin, vissyyn yms. Nyt alkaa olla kaapit aika tyhjät, huomenna tehdään pitsaa johon tehdään pohja itse, pakastimessa on jauhelihaa tarjouksesta, lisäksi juustoa ja tomaattia ja mausteita. Hedelmiä ei ole nyt ostettu kun torilta saa herneitä. Niihin on mennyt rahaa n. kymppi. Mansikoita saadaan omasta puutarhasta. Karkkia ei ole ostettu heinäkuussa yhtään, vain muutama jäätelö.
Kotona syö aamupalan minä ja kolme lasta, lounaan nyt kesällä minä ja kolme lasta, välipalaa eivät syö, päivällisen ja iltapalan syö koko perhe. Sitä en tiedä mitä miehen lounaat maksaa, syö lounaspaikoissa. Ruokakauppaan uppoaa kuutisen sataa euroa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meilläkin 3-vuotiaalla on ollut rasittava kausi, että on nirsoillut jopa niiden ruokien suhteen, joita aiemmin söi ihan mielellään. Ja vaikka perheessämme syödään paljon kasviksia niin tuoreena kuin kypsennettynä, on nirsoillut silti niissäkin. Varsinkin sipulia syljeskelee (ja muistan itsellenikin sipulin olleen lapsena inhokkilistalla), myös omenankuoria (vaikka ei meillä koskaan ole tapana kuoria omenoita). Pinaattiruokia ei suostu edes maistamaan. Tomaattia syö välillä, välillä ei ollenkaan. Banaanista alkoi yht'äkkiä kieltäytyä, vaikka aiemmin söi joka päivä. Avokadoa ei suostu edes maistamaan.
Itse en tiedä, mistä johtuu. Paitsi että juuri jostain lehdestä (varmaan KaksPlussasta) luin artikkelin, että voi olla ikäkauteen kuuluva, itsestään ohi menevä ilmiö. Ainakaan emme ole antaneet mitään mallia tuollaiseen, koska nimenoman nuo ruuat ovat niitä, mitä me vanhemmat syömme ja olemme vauvasta asti tarjonneet lapsellekin!
jos meillä lasketaan kaikki mitä ruokakaupasta ostetaan noihin kuluihin, ja teillä vain ruoka. tehdäänpä niin, että nostan tämän ketjun maanantaina, kun olen käynyt kaupassa sen viikon ruokia varten. teen silloin ruokatarvikeostokset (toki osa löytyy kaapista jo valmiina) joten voin kuitin hintoineen ladella tänne. huomenna suunnittelemme miehen kanssa ensi viikolle ruoat. katsotaan sitten mitä eroavaisuuksia sieltä löytyy.tosin osan ostoksista joudun tekemään tiistaina, kun saan loputkin rahat.
Minä en kyllä osaa sanoa viikon ruokia etukäteen. Emme koskaan suunnittele koko viikon ostoksia etukäteen, joten en tiedä, mitä ruokia tulemme syömään, kuinka paljon kuluu leipää, maitoa, hedelmiä ja vihanneksia. Sen tiedän vain, että keskimäärin n. 20 euroa menee päivittäin ruokakauppaan. Ainoa, mikä tuohon tulee laskettua mukaan, on vessapaperi, harvoin ostettavat leivinpaperit yms.
meidän on suunniteltava ruoat tarkkaan että riittää rahat ruokiin varmasti, ehkä ei meillä sitten niin hyvä taloudenhallinta ole. jos jättää suunnittelematta ja käy kaupassa ilman ostoslistaa, mukaan tulee kaikkea ylimääräistä ja hyvin vähän sellaista mitä pitäisi ostaa.
meillä ei syödä välipaloja kuin erikseen jos lapset pyytää, siis pelkästään aamiainen, lounas, päivällinen ja illallinen.
ma aamu
ruispuuro voisilmällä ja sokerilla, sekaan mansikoita. puuron kanssa leipä, jossa päällä salaattia, tomaattia, kurkkua, juustoa ja kinkkua mitä nyt kukin haluaa. juomana vitamiinijuoma ja aikuisille myös kahvia. puurot teen aina ½ veteen ja ½ maitoon.
lounaaksi makaronilaatikkoa ja ketsuppia, se on meidän tämän päivän päivällinen. juomaksi maitoa.
päivälliseksi hernekeittoa ja porkkanasämpylöitä (jotka on leivottu tänään ylijäämäporkkanaraasteesta), oheen lanttusiivuja ja jälkiruoaksi pannukakkua lettuhillolla.
iltapalaksi leipää, ihan tavallista sokerijogurttia ja maitoa tai kaakaota.
tiistai aamupalaksi mannapuuroa mustikoiden kanssa, leivät päällysteineen ja kahvit ja vitamiinijuomat.
lounaaksi hernekeittoa ja loput sämpylät, juomaksi maito.
päivälliseksi kalaa grillattuna kasviksilla ja yrteillä (kalan päälle sulatejuusto, mausteet, kirsikkatomaattia, sitruunaa ja ruohosipulia), keitettyjä perunoita ja voikastike, fetasalaattia. jälkiruoaksi näin täyttävälle ruoalle käy vesimeloni.
iltapalaksi leipää päällysteineen ja loput päivälliseltä jääneet vesimelonit.
keskiviikko aamu leipää, luonnonjogurttia ja banaania, vitamiinijuomat ja kahvi.
lounaaksi teen eilisistä kalajämistä kastikkeen ja paistan loput perunat lisäksi.
päivälliseksi kesäkeittoa, ruisleipää, lisukkeeksi kurkku- ja porkkanatikkuja. jälkiruoaksi leivon mutakakun, sen kanssa kylmää maitoa.
iltapalaksi ruispuuroa, aamulta jääneitä banaaneja sekaan. pitäisi olla täyttävää joten en voitele leipiä valmiiksi viereen, jos lapset pyytää niin saavat. tai jogurttia.
torstaiaamuksi kaurapuuroa ja mustikoita, leivät ja kahvit sekä vitamiinijuomat.
lounaaksi kesäkeittoa ja leipää.
päivälliseksi perunatofuvuoka (perunaa, sipulia, kermaa, tofua ja tomaattia), lisukkeeksi höyrytän parsakaalia ja kukkakaalia, tuoretomaattia oheen. jälkiruoaksi teen rahkavaahtoa mansikoilla ja mustikoilla. (kermarahka, vaahtoutuva vaniljakastike ja marjat)
illalliseksi tavallista sokerijogurttia ja leipää, maitoa tai kaakaota.
perjantaiaamuksi mannapuuroa ja mansikoita, leipää kahvit sekä vitamiinijuomat.
lounaaksi perunatofuvuokaa ja maitoa.
päivälliseksi kolmen sipulin keitto, krutonkia (itse tehtyä, heh, pakkasessa on pussitolkulla paahtoleivän palasia pilkottuna) ja mozzarellasalaattia "alkupalaksi". jälkiruoaksi tarjoan eilen avatun vaahtoutuvan vaniljakastikkeen lopun kirsikoiden kanssa.
iltapalaksi on ruispuuroa mustikoilla ja lisäksi jogurttia.
meillä tarjotaan puuron lisäksi leipää, että puuroannokset pysyy kohtuudessa ja leivän päällä saa kasviksia, puurossa marjoja. pienemmät lapset syö yleensä puoliksi leikatun ruisleivän ja isompi aikuisten kanssa yhden leivän. lisää meillä saa aina pyytämällä, paitsi puuroa keitän aina litran nesteeseen ja jaan sen tasan kaikille kulhoihin. tosi harvoin lapset ottaa mitään lisää, useammin lautaselle jää.
huomenna siis ostoskuittia tulee näistä ostoksista, toki kaikkea ei voikaan ostaa alkuviikosta, kasviksia, maitoa ja voita varmaan haetaan lisää vielä.
-sentinvenyttäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi kuvitella että meillä syödään ihan hirveästi leipää, mutta pienemmät lapset tulee useimmiten syöneeksi päivän aikana yhden kokonaisen palan ruisleipää taikka kaksi siivua vaaleaa leipää, se vain tarjotaan puoliksi leikattuina aamulla ja ruoan kanssa.
me aikuiset ja teini syödään sitten 1,5 tai 2 kokonaista ruisleipäpalaa päivän aikana. eli päivässä meillä menee yleensä puolet 12 palan ruisleipäpussista, minusta ihan kohtuullisesti.
puolittaminen oli pakko ottaa käyttöön kun pienet lapset jätti usein puolet leivästään syömättä, ruoan roskiin heittäminen on vähentynyt sen jälkeen huomattavasti. lisää saa kuitenkin tehtyä helposti.
-sentinvenyttäjä
siitä näet mitä syödään miksikin ruoaksi. valmiiksi meiltä löytyi hernepussi josta meidän perhe tekee kaksi keittoa, hinta taitaa olla 0,66e. samoin meiltä löytyi soijarouhetta, 500g maksaa jotakin 2,5e. makaronipussikin oli valmiiksi kaapissa, hinta sille 0,22e. perunaa ja sipulia vuokaa varten oli myös valmiina, kun loput perunat keksittiin käyttää tofuperunavuokaan. tofukin oli pakkasessa valmiina, mutta sen hinta olisi kaupassa 3,5e. maksimissaan 10e lisää tuohon mitä meillä meni kauppaan siis.
en muista tarkkaan oliko siellä vielä joku muu ruoka jonka päätin tehdä vain koska ainekset löytyy kotoa ja ne pitää käyttää pois, voin myöhemmin tarkistaa. noihin ruokaostoksiin olisi mennyt siis aiempi lista lisäten yhteensä 73,25e laskettuna yläkanttiin. ei siltikään lähellä 150e.
tänään hain lisää maitoa ja jogurttia, 4 maitoa jotka riittää helposti vaikka viikonlopulle ja yksi luonnonjogurttitölkki, yhteensä meni 4,70e, eli ollaan tällä hetkellä 75e tilanteessa.
-sentinvenyttäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kyllä syödäänkin arkena lounaat ymsm muualla kuin kotona. ja vielä voi syödä viikonloppuna vähän paremmin..
vastauksia lukiessani en kyllä ihmettele että valittajat ja sossu sitä ja tätä ja ei riitä ei -ihmiset jatkaa samaa rataa varmaan vuosienkin päästä
ja epäilen että ellei kyse ole sairastumisesta tai konkurssista niin se on ihan syy siinä että kaikki on aina jonkun muun vikaa eikä kulutustottumuksia halua muuttaa
siis, odottaa että se muutos elämään tulee jostain ulkopuolelta. Eikä nyt edes puhuta mistään hikipajoista että se siitä suhteellisuudentajusta.
toivon että jokaisen onnettoman rahat ei riitä/ jonkun toisen oli vika -ihmisen elämä muuttuu sellaiseksi että siinä olisi onnellinen ja voisi sitä kautta ihan itse kantaa kaikesta vastuun
se yhteiskunta olemme me, kaikki. Ei joku näkymätön. Ja siihen pitää itse vaikuttaa jos jonkun muutoksen haluaa. Ei millään muulla voi selittää sitä että ihmiset rämpii ylös uskomattomista oloista, koska ne uskoo itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan miehen kanssa molemmat opiskelijoita ja vuokra nielee suurimman osan tuloista kun pääkaupunkiseudulla asutaan. Rahaa ruokaan jää usein todella vähän. Silti ollaan saatu kituuteltua ja tehtyä lämpimiä ruokia kotona. Ollaan karsittu juomisista, naposteltavista jne.
Meillä on usein seuraavia edullisia ja ihan hyviä perusruokia:
- makaronilaatikko
- kalakeitto (kala tosin aika usein mökkireissuilla itse pyydettyä ja pakkasen kautta käynyttä)
- kaalikeittoa jauhelihan kera
- kaalilaatikkoa
- uuniperunaa ja kinkku-kermaviilikastiketta
- hernekeittoa
- kasviskeittoa / jauhelihakeittoa /nakkikeittoa
- rosollia (ja tätä tehdään iiiiiso satsi kun on niin hyvää :)!)
- riisipuuroa
- spagetti- jauhelihavuokaa tomaattisesta kastikkeesta, yleensä juustokuorrutukseen ei tosin ole varaa mutta hyvää on silti
- pinaattikeittoa + kananmunia tuomaan ruokaisuutta
- munakas
- spagettia pestokastikkeella
- spagettia ja sienikastiketta (itse poimitut ja kuivatut sienet, näitä hamstrataan syksyisin iso varasto!)
- wokkia ja nuudeleita, pakastevihanneksista kylläkin
- janssoninkiusausta
- kinkkukiusausta /kasviskiusausta
Jos rahaa jää niin sitten hedelmiä, salaattitarpeita yms. ostetaan mahdollisuuksien mukaan. Arkipäivisin tulee niitä kyllä syötyä opiskelijalounaalla, joten mikään välitön keripukin vaara ei onneksi leiju ilmassa. Viikonloppuisin tehdään näitä halpoja ruokia ja samaten isompi satsi pari kertaa viikon aikana ja sitä sitten iltaruoaksi. Mitään pihvejä ei ole kuin erityisissä poikkeutilanteissa ja ÄÄRIMMÄISEN harvoin.
Aamupalaksi joskus viiliä, puuroa (riisi, manna, kaura), tuoretta leipää (mies leipoo aina itse kun siitä tykkää), teetä. Kahviin on harvemmin varaa. Leivän päältä ei meillä löydy leikkeleitä tai juustoa samaan aikaan, siihen ei nyt tässä elämäntilanteessa ole mahdollisuutta. Kurkkua/tomaattia usein on. Yrtit kasvatetaan itse ja sato on taas tänäkin kesänä parvekkeella niin kattava, että melkeinpä suolan ja pippurin lisäksi ei muuta tarvita :)
Nyt sitten venaillaan sitä sieni-, mustikka- ja omena-aikaa. Vaatii kyllä viitseliäisyyttä hiukan, mutta kummasti piristää kun ei aina ole sitten talvella sitä kuuluisaa opiskelijan ruokaa eli spagettia ketsuppikastikkeella ;-). Iso pakastin pelastaa meidän talven!
Meitä viisi henkeä eikä todellakaan menen noin paljon rahaa viikossa ruokaan!
Sisällytä siihen edullisia aterioita. Tee kauppalista ja laske hinnat valmiiksi. Kyllä se onnistuu.
kirjoittaa tarveaineista ostoslistan ja pysyy kaupassa ostoslistassa. 150€/5hlöä riittää tosi hyvin! Tolla rahalla ei tarvitse edes "köyhäillä".
tehkää kaikki leivät itse, leipä on yllättävän kallista, mutta sämpyläjauhot halpoja, tai vehnäjauho+kaurahiutaleseos.
Aamupaloiksi puurot, todella paljon halvempaa kuin jogurtti, murot, leivät.
Laatikko- ja keittoruokia annosruokien sijaan. Ei mitään eineksiä ja puolivalmisteita
Välipaloiksi kiisseliä tai vispipuuroa omatekemien sämpylöiden kera. Pakastimen pohjalta viimeiset marjat: mutta pakastemarjatkaan ei ole arvokkaita.
Pari kysymystä:
-Mietitkö koskaan miksi pitäisi olla normaalia käydä hampurilaisella vai otatko asiat vaan annettuina pohtimatta?
-- tämä oli siis vian esimerkki, kysymys oli "eikö teilllä KOSKAAN oikaista ruuanlaitosta, KOSKAAN? Aina teette alusta astit kaikki ruuat, käyttämättä puolivalmisteita tai pakasteita? Korkeintaan lämmitätte edellisen päivän jämiä? 7pv viikossa, 365 päivää vuodessa? Me oikaisemme joskus pinaattilötyillä ja kalapuikoilla, mikä on tidän tapanne? Hampurilaisella käymme äärettömän harvoin lasten kanssa (1x/ vuosi tjtn), otin sen vain esimerkiksi.
-Miksi vesi on huono janojuoma?
-- Ei vesi ol huono janojuoma, kumma vaan että osalle perheestä mhu maistuu paremmin, osalle ei. Mm se mies (jonka syömisiä on jo päivitelty) juo paljon mehua töissä, koska nestehukka on iso ja vesi ei kyllä litratolkulla/ päivä maistu hyvältä- sanoo siis mies.
-Miksi lapsi nirsoilee? Jostain ne ruokailutavat opitaan, voisiko vaihtoehto olla panostaa terveelliseen ja hyvään ruokaan roskan sijaan? Hamppareiden hinnalla taikoo kotona vaikka mitä...jopa niitä pinaattilettujakin (ja ovat muuten hyviä, kun kerran teet et kaupan moskaan enää koske).
-- lapsi nirsoilee koska on pienenä ollut rittäin allerginen. Väärien ruokien (allergiat löydettiin vasta 2- vuotiaana, vaikka olin huoleni tuonut esille jo hänen ollessaan alle 1v) vuoksi hän eli ensimmäisen vuoden rintamaidolla, eikä siis oppinut syömään kiinteitä. Ja nyt sitten voi tästä syytellä minua, kun tässä on jo syytetty minua ties mistä? Lisäksi hänellä on mm asprgerin oireyhtymä, mikä siis tarkoittaa että nälän tunne puuttuu ja kaikki uudet asiat (myös ruokaan liittymättömät) tuntuvat vaikeilta. Lisäksi hän on aistiyliherkkä, eli ruuan pitää tuntua kivalta suussa. Sinulla lienee parannuskeino näihin? Voisit sitten tulla esitelmöimään meidän as- vertaistukiryhmään, en ole ainoa jolla on em ongelmia lapsen kanssa nimittäin.
JA minä siis OLEN tehnyt pinaattilättyjä myös itse, ja tekisinkin jatkossakin, jos lapset suostuisivat syömään! Halvempaahan se olisi. Mutta eivät syö niin eivät syö...
JA tosiaan vielä, käymme hampurilaisella itse ehkä kerran vuodessa, se_oli_vain_esimerkki.