Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä turha abortti? Miten itse toimisit?
04.07.2012 |
Meillä on kaksi lasta 2v ja 4kk. Nyt olen raskaana ja ikäeroa kahdelle pienimmälle tulisi 1v 1kk ja esikoinen olisi 2v 8kk kolmosen syntyessä. Mies on matalapalkka-alalla ja itselläni opinnot kesken. Nuo kaksi nykyistä lasta ovat toivottuja, nyt ehkäisypetti ja olan ottanut jälkiehkäisypillerin. Nytkin on jaksaminen todella vaikeaa ajoittain ja tukiverkkoja ei ole juurikaan. Myöskään taloudellinen tilanne ei ole kohdillaan. Omatuntoni soimaa jos teen abortin, mutta en tiedä jaksaisinko tätä epävarmuudessa elämistä rahallisesti ja henkisesti. En haluaisi olla itsekäs, vaikka noita kahta jo olevaa lasta ja heidän tulevaisuuttaankin pitää miettiä. Moraalisesti ajateltuna ainakin olemme ehkäisyä käyttäneet ja kaikkemme tehneet etten tulisi raskaaksi, joten joten abortti kai olisi oikeutettua. Aiemmin olen ajatellut että en voisi tehdä aborttia. En todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin. Mies ei halua kolmatta, mutta luulen että ei olisi kuitenkaan avioeroa ottamassa jos kolmas tulisi. En tiedä. Ei suostu puhumaan asiasta :( Olen yksin!
Miten itse toimisit tässä tilanteessa?
Kommentit (69)
Minulla on ollut useita keskenmenoja ja on myös syntyneitä lapsia. En ole mikään herkistelijä, enkä erityisen vauvarakas. Silti jokaikinen kerta kun kuulen että jollekin syntyy lapsi, melkein herkistyn kyyneliin, olen aivan itku kurkussa liikutuksesta. Koen sen lapsen syntymisen niin suurena ihmeenä. En tosiaan käyttäydy muissa asioissa näin. Ja ennen keskenmenoja en ole tuntenut vauvauutisista juuri mitään.
Tämän nykyisen reaktioni perusteella, minun olisi aivan mahdotonta tehdä aborttia tai sanoa kellekään että se on hyvä ratkaisu. Varmaan kaikki muut ratkaisut ovat parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä on pakko olla inhorealistinen.
Itse tein abortin vajaa vuosi sitten (sen kummemmin taustoja selittelemättä) mutta vaikka päätös oli järkyttävän vaikea tehdä niin olen nyt todella kiitollinen itselleni että uskalsin sen tehdä. Päivääkään en ole katunut, en kaikista vuodatetuista kyynelistä huolimatta.
Ystäväni sai ekan lapsensa 16-vuotiaana. Lapsi on nyt jo 15, ja kaksi sisarustakin on. Ystävälläni oli silloin vaikeaa. Piti pyytää tukea, miettiä pitääkö lapsen, auttaisivatko vanhemmat jne. Ei tehnyt aborttia, vaikka elämäkin oli vielä alussa. Pahinta oli, että poikaystävä ja lapsen isä kuoli 2 v. Lapsen syntymän jälkeen. Hän oli aivan murtunut ja itki jatkuvasti. Tuin häntä ja muutkin tukivat. Nytkin on kolmas mies menossa. Taloudellisissa vaikeuksissa; 8 lasta, pieni asunto, lapset 2-18 v. Mutta tukea saavat eri neuvonnoista ja perheeltään. Eli voi selvitä, vaikka on huonossa jamassa ;) olisiko sinulla mahdollisuus saada raha-avustusta tai jtn? Älä tee aborttia! Jos ette jaksa/pysty pitämään lasta, niin antakaa sijaisperheeseen, siksi aikaa, kunnes raha-asiat on kunnossa. Jos ette sitäkään voi tehdä antakaa adoptioon. Joka lapsessa on tulevaisuus!
Minä pitäisin lapsen. Ajattelisin niin, että tuon lapsen on todella tarkoitus tulla teille, kun selviytyi ensin ehkäisystä ja sitten vielä jälkiehkäisystäkin! Minusta tuntuisi, että tällä lapsella on joku "suurempi tarkoitus". Toki olisin aika järkyttynyt, jos tulisin nyt raskaaksi (lapset 2,5v ja 6kk), mutta en pystyisi aborttiin. Minun olisi myös vaikea hyväksyä sitä, että "veisin" lapsiltani sisaruksen. Uskon, että katuisin aborttia niin paljon, että se pilaisi perheeni elämän paljon pahemmin kuin rankka pikkulapsiaika. Sitäkin tosiaan kannattaa ajatella, että eihän kyse ole kuin parista vuodesta, kun lapset ovat ihan pieniä. Ja itse asiassa tuttavapiirini perusteella uskaltaisin arvata, ettei kolme lapsen kanssa välttämättä ole merkittävästi rankempaa kuin kahden... isommista on pian seuraa toisilleen :)
Tsemppiä sinulle! Vaikutat fiksulta ihmiseltä, selviät varmasti! Yritä olla liikaa pelkäämättä tulevaa, asiat varmasti järjestyät. Itse oikeasti ajattelisin, että tuo vauva todella kuuluu teille. Sitten jos ette varmasti enempää lapsia halua, kannattaisi ehkä harkita vaikka miehelle sterilisaatiota. Nauti nyt kesästä ja onhan sinulla 9kk aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Uskon, että olet sitten valmis vastaanottamaan tämän pienen selviytyjän!
minulla on lapset, jotka syntyivät v. 1995, 1997 ja 1998. Heitä ennen olin synnyttänyt 4 lasta, jotka olivat jo vähän isompia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä muuten olen sitä mieltä, että abortinvastustajien pitäisi jokaisen kokea todella ei toivottu -raskaus. Minäkin olin fanaattinen vastustaja nuorena, mutta niin vaan ennen 25. ikävuottani jouduin tilanteeseen, jossa abortti oli ainoa järjellinen vaihtoehto. Enkä ole sitä koskaan joutunut katumaan. Surin kyllä pitkään.
mutta olen kokenut myös ei toivotun raskauden hyvin nuorena mutta eipä tullut mieleen tappaa lastani. Sitähän se on vaikka kuinka kaunistelisi. Toiselta viedään elämä, vieläpä omalta lapselta. Jos ei halua lasta niin sitten adoptio on äärimmäisen hyvä vaihtoehto. Niin itsekäs ei saa ihminen olla että oman lapsen tappaa. 9 kk raskaus on pientä sen rinnalla että vie toiselta elämän. Anna adoptioon!
missä elämän helvetissä mutta onko pakko? Onko pakko tehdä elämästä maanpäällinen helvetti jossa jokainen päivä on vain selviämistä seuraavaan?
Elämästä kuuluu myös nauttia. Sinulla on 2 tervettä lasta ja mies. Pidä niistä kiinni. En ymmärrä miksi abortti herättää niin suuria tunteita, ei se alkio mikään ihminen ole, eikä missään nimessä valmis lapsi. Se on alkio, ehkäisypilleritkin ja kondomin käyttö on tulevan lapsen tappamista...
Mutta kun esim. siittiä ei ole lapsi vaikka siitä sellainen tuleekin.
Teet minkä päätöksen tahansa niin varmati pärjäät ja selviät ja elämä jatkuu. Minkälaisena ja kuinka raskaana, se sinun pitää punnita itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä elämän helvetissä mutta onko pakko? Onko pakko tehdä elämästä maanpäällinen helvetti jossa jokainen päivä on vain selviämistä seuraavaan?
Hienoista ylireagointia ja dramatisointia havaittavissa. :D
LIV kanavalla LIV D: Abortti oma valintani, kannattaa katsoa.