Onko tämä turha abortti? Miten itse toimisit?

Neuvoja jos hän haluaa.

Meillä on kaksi lasta 2v ja 4kk. Nyt olen raskaana ja ikäeroa kahdelle pienimmälle tulisi 1v 1kk ja esikoinen olisi 2v 8kk kolmosen syntyessä. Mies on matalapalkka-alalla ja itselläni opinnot kesken. Nuo kaksi nykyistä lasta ovat toivottuja, nyt ehkäisypetti ja olan ottanut jälkiehkäisypillerin. Nytkin on jaksaminen todella vaikeaa ajoittain ja tukiverkkoja ei ole juurikaan. Myöskään taloudellinen tilanne ei ole kohdillaan. Omatuntoni soimaa jos teen abortin, mutta en tiedä jaksaisinko tätä epävarmuudessa elämistä rahallisesti ja henkisesti. En haluaisi olla itsekäs, vaikka noita kahta jo olevaa lasta ja heidän tulevaisuuttaankin pitää miettiä. Moraalisesti ajateltuna ainakin olemme ehkäisyä käyttäneet ja kaikkemme tehneet etten tulisi raskaaksi, joten joten abortti kai olisi oikeutettua. Aiemmin olen ajatellut että en voisi tehdä aborttia. En todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin. Mies ei halua kolmatta, mutta luulen että ei olisi kuitenkaan avioeroa ottamassa jos kolmas tulisi. En tiedä. Ei suostu puhumaan asiasta :( Olen yksin!

Miten itse toimisit tässä tilanteessa?

Minulla on kaksi lasta, ja molemmat aivan ihania muruja.

Olen pahoillani puolestasi että joudut tälläisen päätöksen eteen, mutta neuvoisin sinua vielä miettimään hartaasti tätä päätöstä jonka edessä olet.

Sain itse esikoiseni ollessani 18 vuotias, enkä harkinnut aborttia. Olen naimisissa samaisen "pojan" kanssa joka on tosin jo kohta 30 v ;) mietin kauhuissani kuinka ihmeessä voin tarjota lapselleni yhtään mitään, suhteemme oli hyvin riitaisa ja vaikea siinä samassa ja olin juuri saanut ammattipaperit, eli töihin olisi pitänyt mennä ja ei asuntoa..ym..ym..

no, en koskaan ajatellut kuitenkaan aborttia koska jokainen lapsi on meille tarkoitettu, he ovat ilontuojia jotka tuovat niin paljon iloa elämään.

Tiedän että sinulla on huoli tulevaisuudesta ja rahasta, mutta voin sanoa että jos otat yhteyttä neuvolaan ja kerrot tilanteestasi että olet aivan yksin tämän asian kanssa, uskon että saat apua ja neuvoja eteenpäin. Sitä varten nämä ihmiset ovat ja meillä on lupa pyytää rohkeasti apua.

Tiedän että nämä ovat vaan vieraan ihmisen sanoja mutta haluan silti sanoa tämän.

Nyt oma esikoispoika on jo pikku eskarilainen :) ja reipas äidin muru. Nuorempi on kohta 9 kk ja opettelee konttamaan.

Olisin jäänyt niin paljosta paitsi jos nämä kaksi olisivat jääneet syntymättä.

Kaikkea hyvää sinulle ja toivon että selviät tästä, ja että pidät lapsen, näin itse tekisin.

Oikein voimaannuttava halaus sinulle!

et voi luvata, että syntyvä lapsi olisi "ilon tuoja". Aivan yhtä hyvin syntyvä lapsi voi moninkertaistaa surun ja huolet.

En tietenkään voi luvata,kuinka voisin?

Mutta lapsi on lapsi, uusi elämä ja viaton ainutlaatuinen teos. Yleensä omat lapset saavat meidät hymyilemään. Vaikka välissä tekisi mieli itkua vääntää kun mikään ei mee jakeluun ;)

jokaisella meillä on omat murheet ja niitä tulee kuin automaattisyötöstä konsanaan kun lapsi syntyy tähän maailmaan.

Elämä ei ole missään vaiheessa helppoa! Kenelläkään.

Oma nuorimmaiseni sairastui infantiilispasmitautiin ollessaan 4 kk:tta. Tiedän omalta osaltani mitä suru ja huoli on kun lääkärin ensimmäinen sana on että odotettavissa voi olla paha kehitysvammaisuus.

Kuitenkin lasten kanssa on hankala olla nauramatta tai edes katsomatta vastasyntynyttä niin että kokee valtavaa suojelun halua tätä kohtaan. "Ilontuoja" on kommentissani kattava paketti joka ilmaisee muutakin kuin vain iloa.

noin haastavassa tilanteessa lapsi ei toisi iloa edes laajasti ajateltuna. Äiti voisi katkeroitua lapselle ja pitää tätä syyllisenä kaikkeen.

On aika lapsellista kuvitella, että jokainen lapsi syntyy toivottuna ja rakastettuna ja huolehdittuna.

News flash: ei synny.

AP:n tilanteeseen en ota kantaa, hän tekee valintansa itse, eikä taatusti kaipaa syyllistämistä tai taivuttelua kumpaankaan suuntaan.

Tässähän oli kysymys kuitenkin miten itse tekisi? Tuskin syyllistämistä tai taivuttelua? enkä kuvittele että maailma on ruusuista jne, että jokainen lapsi syntyy toivottuna.

jokainen meistä vastaa oman elämän päätöksistä.

erittäin hyvin tähänastiseen perhe-elämään, lastenhoitoon ja kodinhoitoon oman työn ohella. Luulen että hän haluaa jotenkin poissulkea koko ajatuksen, eikä siksi halua asiasta keskustella. Toki meidän täytyy yhdessäkin asiaa miettiä, sillä haluan kuulla miehen suusta mitä ajattelee, vaikkakin uskon että mies haluaisi että teen abortin.





ap

... on "oikeus" tehdä abortti ja jos ei ole käyttänyt, pitää synnyttää, ja mahdollisesti suhtautua lapseen virheenä ja tuomiona, joka holtittomasta käytöksestä seurasi.



Eikö kyse ole enemmän siitä, että onko lapsella oikeus syntyä, tai onko hänellä oikeus syntyä toivottuna ja hyvään tilanteeseen? Kumpi on tärkeämpää? En tiedä. Joka tapauksessa kyse on lapsesta ja hänen parhaastaan, ei siitä, pitääkö äidin rangaistuksena huolimattomuudestaan synnyttää.

koska tilanteeni on ollut sama paitsi että lapsi ei ollut vahinko ja oli kaksi kouluikäistäkin silloin. Vanhimman ja nuorimman olen saanut yh:na vieläpä. Eli kyllä selviää jos haluaa. Jos taas et lasta halua niin eri juttu on sitten. Muuten pystyy asiat selvittämään parhainpäin, opintoja voi jatkaa kun lapsi 1v (itse opiskellut lasten välissä). Ei nuo olosuhteesi ole ihan mahdottomat eikä syitä aborttiin, lähinnä sinun ja miehesi jaksaminen ja mieliala tulevan lapsen suhteen on merkittävää. Ei se yksi lapsi niin merkittävästi elämää muuta, jos teillä kaksi jo on.



Jos nyt lapsen teet niin ei se tarkoita ikuista köyhyyttä. Nuorimmillaan laitetaan reippaasti alle vuoden ikäisiä hoitoonkin. Mutta jos susta tuntuu että ei voimavarat vaan riitä niin sitten ne ei ehkä riitä. Mutta koska sinulla on noin vahva epäilys että pitää edes miettiä asiaa niin varmaan suurempi riski katua aborttia kuin lasta. Nythän se lapsi on vain abstrakti ajatus, mutta sitten kun se on siinä niin tuskin mietit että olisinpa jättänyt tekemättä. Tokihan joskus joillekin käy, mutta kun olet halunnut sen kolmannen lapsen joka tapauksessa joskus niin tuskin se ihan mahdoton tilanne olisi tehdä se putkeen.

nim.kokemuksella.(koska sikiö ei kehity kunnolla, ja elimistö hylkii sen)



Joten tee ihmeessä a.

Kohdussasi on kasvamassa samanlainen. Kuinka voit edes harkita hänen tappamista (sitähän se abortti pohjimmiltaan on)?

Sehän ilmeisesti ehkäisee hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen, mutta koska se sitä ei ap:n tapauksessa ole tehnyt, ei se vahingoita kehittyvää alkiota millään tavalla. Toki ap:n kannattaa tästä vielä kysellä esim. neuvolalääkäriltä.



Eli älä nyt sen perusteella ainakaan aborttia tee. Tässä mennään syvällisyyksiin, mutta onko sinun oikeutesi päättää, synnytätkö lapsen? Toisaalta naisella on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja tiedät itse omat voimavarasi. Syntyvä lapsi voi olla myös sairas, koska osa lapsista on syntyessään esim kehitysvammaisia. Sekin kannattaa ottaa huomioon. Jaksatko sitä? Toisaalta onhan se todennäköisempää, että lapsi on terve.



Jos haluat ehkä joskus kolmannen lapsen, mietitkö silloin tätä raskautta, jonka keskeytit? Entä, jos et tule enää raskaaksi, kaduttaako silloin? Voitko elää ajatuksen kanssa, että sinulle olisi annettu nyt yksi lapsi vielä, mutta et häntä halunnut?

oma mielipiteeni on sellainen että mielestäni minulla on ns. suurempi oikeus tehdä abortti, jos ehkäisystä on huolehdittu ja jälkiehkäisystä, kuin sellaisella joka on tullut raskaaksi eikä ole ehkäisystä huolehtinut. Itse en voisi missään nimessä olla raskaana ja antaa lasta adoptioon. Se olisi liian suuri häpeä. En jaksaisi sitä sitä sukulaisten taivastelua ja ihmisten puhetta selän takana. Nytkin varmaan tulisi sitä päivittelyä jos lapsille tulisi vain reilu vuosi ikäeroa. Jos lapsi olisi sairas, en jaksaisi häntä ainakaan hoitaa ja jos ultrissa paljastuisi jotain vakavaa niin silloin ainakin tekisin aborin tässä elämäntilanteessa. Aivan varmasti tulisin miettimään mahdollista tehtyä aborttia siinä vaiheessa, jos /kun joskus saisimme kolmannen lapsen myöhemmin. Aivan varmasti tulisin miettimään joka vuosi että minkä ikäinen hän olisi.. En vain tiedä miten jaksan henkisesti jos en aborttia tee, tai jos teenkin. Eikä minulla ole varaa käydä psykologien juttusilla omaatuntoani pohtimassa :(

Mutta itse en tuossa tilanteessa tekisi aborttia kun se vaatii aktiivista toimimista vaan ottaisin tulokkaan vastaan kun olisin omasta tahdostani seksiä harrastanut ja pitäisin kaikista perheenjäsenistäni huolta parhaan kykyni mukaan. Tämä olisi siis oma valintani ja hyväksyn myös täysin abortin kannattajien valinnat oma on asiansa ja itse joutuvat valintansa tekemään.

Olen aika huono ilmaisemaan itseäni kirjoittaessa ja en halua sanoa tätä mitenkään tylysti, mutta: JOS olisit saanut kaksoset toisessa raskaudessa, niin olisitko silloin edes miettinyt aborttia? En usko. En näe siis näissä kahdessa asiassa hirveästi eroa. Uskon, että pärjäisit varmasti kolmen lapsen kanssa. Itse katuisin aborttia varmasti lopun ikää, mutta jokainen päättäköön itse.

Minulla on lapset 1v2kk ja 2v10kk. Olisi kamalaa jos tulisin raskaaksi, en jaksaisi/haluaisi enää kolmatta lasta, mutta en tiedä pystyisikö tekemään aborttiakaan. Vaikea tilanne olisi.

koska tilanteeni on ollut sama paitsi että lapsi ei ollut vahinko ja oli kaksi kouluikäistäkin silloin. Vanhimman ja nuorimman olen saanut yh:na vieläpä. Eli kyllä selviää jos haluaa. Jos taas et lasta halua niin eri juttu on sitten. Muuten pystyy asiat selvittämään parhainpäin, opintoja voi jatkaa kun lapsi 1v (itse opiskellut lasten välissä). Ei nuo olosuhteesi ole ihan mahdottomat eikä syitä aborttiin, lähinnä sinun ja miehesi jaksaminen ja mieliala tulevan lapsen suhteen on merkittävää. Ei se yksi lapsi niin merkittävästi elämää muuta, jos teillä kaksi jo on.

Jos nyt lapsen teet niin ei se tarkoita ikuista köyhyyttä. Nuorimmillaan laitetaan reippaasti alle vuoden ikäisiä hoitoonkin. Mutta jos susta tuntuu että ei voimavarat vaan riitä niin sitten ne ei ehkä riitä. Mutta koska sinulla on noin vahva epäilys että pitää edes miettiä asiaa niin varmaan suurempi riski katua aborttia kuin lasta. Nythän se lapsi on vain abstrakti ajatus, mutta sitten kun se on siinä niin tuskin mietit että olisinpa jättänyt tekemättä. Tokihan joskus joillekin käy, mutta kun olet halunnut sen kolmannen lapsen joka tapauksessa joskus niin tuskin se ihan mahdoton tilanne olisi tehdä se putkeen.

Kolme tekstistäsi päätellen. Voi surku, sääliksi käy lapsiasi, mieheni perhe on tuollainen ja selän takana siitä on ajat puhutti vaikka kuinka kaikki on ok...

Mulle kävi näin, en ollut aloittanut vielä ehkäisyä edellisen raskauden jälkeen, harrastettiin miehen kanssa seksiä ja hain jälkiehkäisytabletin. Tulin kuitenkin raskaaksi, päätettiin pitää lapsi ja saatiin ihana pieni terve tyttö.:) Mutta jos vielä tuon jälkeen olisin yhtä pian ollut raskaana, en todellakaan tiedä mitä oisin tehnyt. En olisi halunnut kolmatta, mutta en en olisi pystynyt aborttiin.

Tsemppiä!

nim.kokemuksella.(koska sikiö ei kehity kunnolla, ja elimistö hylkii sen)

Joten tee ihmeessä a.

Sehän ilmeisesti ehkäisee hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen, mutta koska se sitä ei ap:n tapauksessa ole tehnyt, ei se vahingoita kehittyvää alkiota millään tavalla. Toki ap:n kannattaa tästä vielä kysellä esim. neuvolalääkäriltä.

Eli älä nyt sen perusteella ainakaan aborttia tee. Tässä mennään syvällisyyksiin, mutta onko sinun oikeutesi päättää, synnytätkö lapsen? Toisaalta naisella on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja tiedät itse omat voimavarasi. Syntyvä lapsi voi olla myös sairas, koska osa lapsista on syntyessään esim kehitysvammaisia. Sekin kannattaa ottaa huomioon. Jaksatko sitä? Toisaalta onhan se todennäköisempää, että lapsi on terve.

Jos haluat ehkä joskus kolmannen lapsen, mietitkö silloin tätä raskautta, jonka keskeytit? Entä, jos et tule enää raskaaksi, kaduttaako silloin? Voitko elää ajatuksen kanssa, että sinulle olisi annettu nyt yksi lapsi vielä, mutta et häntä halunnut?

jälkiehkäisy on keltarauhashormonit ja sen teho perustuu siihen että estää ovulaation. Jos ovis sattuu juuri ennen yhdyntää, niin je-pillereillä ei ole tehoa.

Oikeasti kyllä synnyttäisin lapsen ja antaisin sen adobtoivaksi heti synnyttyä.

Joka tapauksessa en ainakaan suostittele lapsen pitämistä tuosta tilanteessa.



Ei ole oikein lapsiasi kohtaan, että uuvutat itsesi täysin vielä kolmannen lapsen kanssa.

.. ei käytetyllä jälkiehkäisyllä ole mitään (tunnettuja) haittoja raskauden kulkuun ja kehittyvään pienokaiseen. Ole sen suhteen huoleti.



Kuten kirjoitin, minusta olisi hyvä jos pystyisit miettimään itseksesi miksi abortin teko tilanteessasi, kun raskaus on noin alkuvaiheessa, aiheuttaisi niin paljon syyllisyyttä Sinussa? Täällä on peräänkuulutettu ihmisen vastuuta itsestään ja teoistaan. Minusta kuullostat varsin vastuulliselta ihmiseltä, silti sinulle on nyt käynyt näin. Sellaista on ihmisen elämä, ei aina reilua. Mutta vastuu itsestä sisältää myös viileän järjenkäytön oman itsensä suhteen. Sinun vastuutasi on auttaa itseäsi voimaan mahdollisimman hyvin vaativassa tilanteessa, kukaan muu ei valitettavasti tee sitä puolestasi. Äidin hyvinvointi on erittäin kiinteästi liitoksissa omien pienten lasten hyvinvointiin, samoin parisuhteen hyvinvointiin. Mieti miksi syyllistyt, onko taustasi uskonnollinen? Olet vastuullinen ihminen, miksi et saisi tässä tilanteessa toimia vastuullisesti itseäsi kohtaan ja auttaa itseäsi voimaan hyvin? Kautta historian ja yhä edelleen on naisia uskontojen ja erilaisten, yleensä miesten luomien ideologioiden varjolla painostettu synnyttämään, jatkuvasti, toistuvasti, oma terveys ja mielenterveys uhraten. Minusta se on törkeää naisen alistamista. Sinulla on oikeus ja velvollisuus itsesi, lastesi ja parisuhteesi vuoksi auttaa itseäsi voimaan hyvin. Jos aikaisessa vaiheessa tehty abortti on keino siihen, so be it. Sitä paitsi väestönkasvu on maapallon nykyongelmista numero 1. Älä ota syyllisyyttä, se on sinun tapauksessasi täsyin turhaa. T.lastenpsykiatri

"Käsittääkseni jälkiehkäisy on keltarauhashormonit ja sen teho perustuu siihen että estää ovulaation. Jos ovis sattuu juuri ennen yhdyntää, niin je-pillereillä ei ole tehoa".



Väärää tietoa. Jälkiehkäisyhormoni aiheuttaa kuukautisvuodon eli kohdun limakalvon (johon kehittyvä alkio on kiinnittynyt) irtoamisen, jolloin myös alkio poistuu vuodon mukana. Jos vuoto ei jälkiehkäisystä huolimatta tule tai tulee vain osittain jolloin myös limakalvo irtoaa vain osittain, voi raskaus jatkua jälkiehkäisystä huolimatta. T.lastenpsykiatri

tekisi aborttia. Vauva on ihana. :)