Miksi lapsi taantuu aina isänsä luona oltuaan?
Eli lapsi on 1v4kk nyt, erosimme kun vauva oli 6kk. Isän toiveen mukaan lapsi on hänellä joka toinen viikonloppu pe-su. Kun vauvan kehityksessä alkoi näkyä merkittäviä asioita, esim. istumaan nousu, ryömiminen, konttaaminen, tukea vasten seisominen, oppi taputtamaan, tavailee sanoja yms niin ne taidot tuntuvat aina unohtuvan isällä olon jälkeen? Kun oppi konttaamaan, kerkesi konttailemaan kotona viikon verran, sitten viikonlopuksi isälle ja kun tuli takaisin makoili vaan viikon lattialla. Ei konttaillut, joskus ehkä ryömi jos oli jotain tarpeeksi kiinnostavaa lattialla. Sitten kun viikko oli mennyt, alkoi taas pikkuhiljaa konttaamaan. ja taas takapakkia kun oli isällään vlopun..
Sama juttu sanojen kanssa, on oppinut sanomaan äiti, auto, kukka yms ja niitä kotona innokkaasti osoittelee ja hokee. Kun oli isällään ei sen jälkeen puhua pukahtanut taas melkein viikkoon vaikka yritin osoitella hänelle esineitä ja nimetä niitä.
Mikä ihme tämä juttu on? Isä on ihan täyspäisen oloinen ja en vaan usko että siellä jotain isompaa häikkää olisi? Olemme myös edelleen hyvissä väleissä, eli mitään kireää ilmapiiriä tuskin on havaittavissa. Voiko lapsi olla vain vaikka loukkaantunut tai jotain kun äitiä ei näy yhden viikonlopun aikana ja osoittaa näin mieltään? Kellään kokemusta?
Öööh... Etkö siis tunne edes lapsesi isää? "Täysipäisen oloinen"? Ja "et usko" että on häikkää? No oletteko te puhuneet, mitä isä puuhaa lapsen kanssa tai mitä lapsen kehitystä tukevaa voi kotona tehdä ja mitä tällä hetkellä on meneillään lapsen kehityksessä?
En usko, että tämä on totta. Sori.