Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mun mies ei arvostanut mua synnytyksen jälkeen, kuten teidän muiden :'(

Vierailija
03.07.2012 |

Itku tuli sydänäänet -ohjelman jälkeen, kun isä ylisti vastasynnyttänyttä naistaan. Synnytin kaksi vuotta sitten meidän esikoisen, minkä jälkeen mies kyllä keskittyi vauvaan, mutta unohti minut täysin. Varpajaisetkin juhli isosti, muttei huomioinut mua mitenkään. Olisi ollut ihanaa, jos olos edes silittänyt tukkaa ja sanonut reippaaksi, mutta mies ohitti minut kokonaan. Kavereilleen kehui olleen helppo synnytys eikä maininnut edes nimeäni sairaalasta soittamissaan puheluissa, ellei joku huomannut erikseen kysyä. Kysyin varovasti, enkö saa sairaalaan edes kukkia, niin mies kysyi, mitä niillä teen ja eikös vauva ole se pääasia...



Olen niin kateellinen naisille, joiden miehet ovat heistä ylpeitä. Itse jaoin elämäni suurimman ja myös tuskallisimman hetken miehen kanssa, joka ei pidä sitä minään. En saanut edes pientä silitystä tai vaikka olalle taputusta. Kaikista rintatulehduksista ja imetysvaikeuksista huolimatta imetin 13 kk, eikä mies tästäkään ole koskaan sanonut mitään arvostavaa. Koen olevani jotenkin mitätön, kun luen muiden naisten kokemuksia siitä, miten mies on huolehtinut, hemmotellut ja rakastanut synnyttänyttä vaimoaan. Toisaalta en kehtaa asiasta puhua, kun koen "kiitoksenruinaamisen" nolona. Olenko mä vain itsekäs?

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi olette ottaneet tuollaiset jöröjukat miehiksenne ja lastenne isiksi? Luulisi että jo seurusteluaikana olisi mies paljastanut oikean luonteensa. Harvemmin vanha koira oppii uusia temppuja.

Vierailija
22/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin aika lailla sellainen kuin ap:n mies eli keskityin vauvaan äidin sijasta. Lapsen synnyttyä äiti teki selväksi, että olin tarpeeton olio ja tein kaiken väärin. Ratkaisuni oli keskittyä lapseen, jolta sai aina myönteistä palautetta äidin marmatuksesta huolimatta. Suhteeni esikoiseen on ollut vauvasta asti erittäin läheinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Synnytyksen jälkeen mies keskittyi vauvaan, samoin kuin minä enkä siinä tilanteessa varmaan kaivannutkaan mitään ihmeellisempää huomioimista mutta kyllä se kivalle tuntui kun jo osastolla ollessani ja miehen kotiin mentyä sain tekstiviestin jossa luki "olit ihan uskomaton, rakastan teitä molempia!"



Meilläkään kun ei noita rakkauden tunnustuksia juuri kuule.

Vierailija
24/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan kenestäkään niin sekaisin kuin minusta, kehui mua jatkuvasti, keksi ihania helllittelynimiä, silitti joka ilta kunnes nukahdin, antoi lahjoja ilman syytä jne. Arjen myötä huomionosoitukset laimenivat ja jälkikäteen ajateltuna raskausaikana ne lähes loppuivat. Ollessani raskaana kiusoittelin miestäni kysymällä, ketä naista hän on rakastanut kaikkein eniten. Mies vastasi, ettei oikein tiedä, kun edellisistä suhteista oli niin kauan aikaa. Ei siis ole tuppisuu yleensä. Jotenkin vain en sitten ehkä merkitse hänelle enää paljon mitään tai hän on pettynyt minuun tms :(

Vierailija
25/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi olette ottaneet tuollaiset jöröjukat miehiksenne ja lastenne isiksi? Luulisi että jo seurusteluaikana olisi mies paljastanut oikean luonteensa. Harvemmin vanha koira oppii uusia temppuja.


Ei ole mikään jöröjukka, mutta kehuja en ole juuri kuullut. Hän kyllä puhuu ja pussaa, eli niiltä osin tunnen olevani rakastettu.

Eli ap, tutulta kuullostaa, joskus toivoisin kuulevani kehuja ihan muissakin yhteyksissä kuin synnytyksen tai äitiyden suhteen.

En tiedä, johtuisko synnytyksestä hiljeneminen siitä, ettei mies voi siiinä tilanteessa juuri mitän tehdä eikä vaikuttaa mihinkään, ehkä ne kokevat olonsa turhiksi ja mitättömiksi?!! Jäävät niin sinne taustalle kun vauva ja äiti paistattelevat keskiössä?!!

Itse arvostin suuresti sitä kun siskoni tuli kylään heti pari viikkoa esikoisen syntymästä. Hän hemmotteli minua ja auttoi kotitöissä. Ehkä meidän naisten pitäisi olla niitä jotka hemmottelevat ystävää tai sukulaista kun hän on juuri synnyttänyt, kun tiedämme mitä synnytys tuo tullessaan.

Minä olin niin fiiliksissä toisen lapsen synnytyksestä, etten ehtinyt ajatella miestä juurikaan. Synnytys oli sen verran nopea ettei mies ehtinyt mukaan, kun esikoista piti jonkun hoitaa... Ei mua haitannut, hyvä vaan kun ei ollut siellä vaan sain ihan rauhassa ynistä ja huutaa, keskittyä synnytykseen.

Mä tiesin etten mitään erityistä huomiota mieheltä saa, joten kirjoitin listan, mitä pitää olla kaupasta hankittuna kun tulen vauvan kanssa kotiin. Herkkuja ja helppoa ruokaa ja juomaa jääkaappi täyteen!

Hei, ei miestä voi muuttaa. Kannattaa vaan kehua vaikka peilin edessä itseään, tärkeintä että itse tietää olevansa hyvä. Toki joskus voi auttaa sekin että itsekin kehuu miestä hyvin tehdyistä jutuista....

Tsemppiä ap, olet arvokas ja hyvä ilman miehen kehumisiakin!!!!!

Vierailija
26/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi hyvä ja tärkeää kertoa miehelle tunteistasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tajua kehua vaimoaan. Se vauva on niin ihmeellinen ja tärkeä. Miehet myös olettavat, että tottakai nainen tietää, että häntä arvostetaan ja pidetään hienona äitinä.



Niille pitää puhua ja sanoa selkein sanoin, mitä toivoo :). Kaikki eivät ole mestareita romanttisissa eleissä.

Vierailija
28/28 |
03.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies totesi heti synnytyksen jälkeen lähtevänsä ja jättävänsä mut ja lapset (2 kpl). Siinä oli tunnelma korkealla. Ei kuitenkaan "uskaltanut" toteuttaa uhkaustaan, mutta liitto kyllä hajosi.



Olisi ollut ihana kokea se puolisolta tuleva tuki ja huolenpito, mitä kai useimmat miehet kuitenkin puolisoilleen antavat edes jossain määrin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi yksi