Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
muistovärssy ihmiselle, jota kellään ei ole ikävä?
02.07.2012 |
Eli joudumme sukulaisuuden varjolla hautajaisiin, jossa vainaja ei ollut väleissä enää kenenkään kanssa-meidänkään. Hän oli lyhyen elämänsä aikana melkoinen änkyrä, epärehelllinen ja riidankylväjä, ja jaksoi sylkeä solvauksia joka suuntaan vielä hetkeä ennen kuolemaansa. Uskonnollinen hän ei ollut vähässäkään määrin, joten taivaat, jeesus ja jumala-sanat ei kuulu mukaan. Uskovaisia hän suorastaan halveksi.
Hän kuoli nuorena aikuisena itse aiheutettuun sairauteen hitaasti, yksin ja vihaten kaikkea.
Mitä asiallista voisi jättää viimeiseen tervehdykseen, ilman että selkeästi valehtelisi? esim. kaivaten, lämmöllä muistaen tms. tuntuisi jo todella hölmöltä, kun emme kertakaikkiaan muista häntä niin.
Ompas hankalaa, onko kellään ideoita?
Kommentit (39)
NO ei vais, mutta olisihan yhteiskuntakin hänet haudannut...ilmeisesti välitte vähäsen?
Ja vaikka hän ei ollut uskossa, niin voitte rukoilla hänen puolestaan siinä värssysssä anteeksiantoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saat kappaleen kaunista maata,
saran peltoa omistat, tiedoton,
siinä kasvaa kukka ja tiedoton puu
sinun yllesi laulaen kumartuu.
Sitä vain et tietää saata.
-Helvi Juvonen-
Keveästi ruumis putoaa pois
viitta loivilta hartioilta.
Eikä mikään tee kipeää.
-Helena Anhava-
Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan,
monet vaellan vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsiä saan,
pian ehtivät ehtooni hetket.
Surutonta, ah, matkalla en majaa saa,
sinne kiirehdin, missä on toivoni maa,
lepo iäinen missä mun kätkee.
muuta kuin hyvästi.
kuulosti aika veemäiseltä tyypiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itseaiheutettuun sairauteen kuolee nuorena ja hitaasti?
rimpsu ja "x:n muistoa kunnioittaen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rimpsu ja "x:n muistoa kunnioittaen".
miksi muistoa kunnioittaen, kun ap nimenomaan sanoo, että kukaan ei tuota musitoa kunnioita?
itseaiheutettuun sairauteen kuolee nuorena ja hitaasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rimpsu ja "x:n muistoa kunnioittaen".
miksi muistoa kunnioittaen, kun ap nimenomaan sanoo, että kukaan ei tuota musitoa kunnioita?
asiallinen fraasi, kun lämmöllä kaivaten yms. tuntuu liian isolta. Kyllä kaikkia ihmisiä voi kunnioittaa vaikka ei tykkäisikään. Jos suorastaan halveksii, voi jäädä hautajaisista pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän voisit ap kaivaa jotain sydäntä jostain, jos nuori ihminen kuolee koviin huumeisiin.
Jos ei ole veli tms. ihan lähisukulainen, niin jättäisin hautajaiset väliin. Jos taas esim. veli kyseessä, laittaisin "veljeä muistaen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi viiltävän rehellinen ja kirjoittaisi värssyn kohtaan: "muistoa kunnioittamatta, se ja se"....?
Eikö mitään koko elämässä ole, mistä saisi puristettua jotain? Tuskin hän pienenä sylilapsena vielä oli ilkeä piripää? Eikö tosiaankaan kukaan koskaan rakastanut häntä? Oliko se syy vai seuraus?
olisi viiltävän rehellinen ja kirjoittaisi värssyn kohtaan: "muistoa kunnioittamatta, se ja se"....?
Eikö mitään koko elämässä ole, mistä saisi puristettua jotain? Tuskin hän pienenä sylilapsena vielä oli ilkeä piripää? Eikö tosiaankaan kukaan koskaan rakastanut häntä? Oliko se syy vai seuraus?
ja puhuiko ilkeästi se ihminen vai huume?
Miksi ihmeessä mennä sellaisen ihmisen hautajaisiin, jota ei jää kaipaamaan?
Muistoa voi kunnioittaa, vaikka ihmistä ei eläessä olisikaan.
kuoli väkivaltainen alkoholistiveli, joka pahoinpiteli kaikki, jotka sattuivat vastaan tulemaan, äiti ja isä mukaanlukien.
Kuolinilmoitus oli pikkupaikkakunnalla pakko laittaa, ja siihen tuli nimi, syntymäaika ja "K...aa muistaen omaiset".
Emme nimittäin sitä ikinä unohda. Emmekä sitä helpotusta, kun se kuoli.
ei se ihminen ainakaan lapsena läpeensä paha ollut.
Eli X.X:n muistoa kunnioittaen riittää, jos haudalla jotain haluaa sanoa. Ei ole pakko mitään värssyjä luritella.
Alue: Aihe vapaa
auringonsäteen lävistämänä:
ja äkkiä on ilta.
-Salvatore Quasimodo-