Voisko joku vääntää rautalangasta miksi pastöröimatöntä maitoa ei saisi juoda

kuin että:

"miksi jauhelihaa ei saa myydä kesällä torikojuista, kun kerran vihanneksiakin saa?"

Tero *riskianalyytikko*

Koska tuota ei kysytty

ei saa myydä torikojuissa?

Ja olisiko tällä asialla mitään analogiaa maitoon ja sen pastörointiin?

ohis

Se maito pilaantuu helpommin?

niin saatte vähän käsitystä siitä miksi nykyään on niin tiukat säädökset elintarkkeissa. Kaiken takana on tehotuotanto ja tietysti elintarviketeollisuus.



Ja muuten tiedättekö miksi pikkulapsia ennenmuinoin kuoli niin paljon? Ensinnäkin syynä oli huono hygienia, ei ollut edes ulkohyyssejä, käsiä pestiin suunnilleen kerran viikossa saunassa. Toinen oli huono ruoka, sehän oli lähinnä pelkkää vitamiiniköyhää hiilihydraattia; puuroa, perunaa ja leipää sekä ns. kurrimaitoa. Lisäksi lastenhoidosta ei ymmärretty yhtään mitään, lapsuus oli vain välivaihe kunnes lapsesta tulee työtätekevä aikuinen. Jo aivan pienet lapset jätettiin päiväksi alle kouluikäisen sisarusten hoitoon. Oli siis puute kaikenlaisesta hoidosta.



Ja jos äidiltä ei tullut maitoa tai äiti kuoli synnytykseen, lapselle annettiin lehmänmaitoa. Myös viljavellejä annettiin, oliko ihme että vauvat kuolivat ripuliin? Minkäänlaisia vaippoja ei ollut, lapsia jopa kehotettiin pitämään märissä räteissä, etteivät opi liian hyvälle! Samoin ei saanut vielä 50-luvullakaan vauvaa pitää sylissä muutakuin tarpeellisen hoidon ajan ja lisäksi sanottiin, että vauvan pitää antaa huutaa, että keuhkot vahvistuvat! Lisäksi äitejä kiellettiin imettämästä vastasyntynyttä vauvaa parin ensimmäisen päivän aikana, sen sijaan piti juottaa sokerivettä.



Talot olivat kylmiä, lapsilla ei monesti edes kenkiä, joten talvella ei ulkoiltu. Myös tapaturmissa kuoli valtavan paljon lapsia.



Ja ajatelkaas; vanhukset purivat ruokaa suussaan ja sitten sylkäisivät ruuan pienen lapsen suuhun, jolla ei vielä ollut hampaita...

Tää kysymys on muotoiltu vähän samaan tyyliin

kuin että:

"miksi jauhelihaa ei saa myydä kesällä torikojuista, kun kerran vihanneksiakin saa?"

Tero *riskianalyytikko*

ja on aina yhtä hauska lukea ketjuja joissa arvuutellaan, että sen ja sen ruuan parasta ennen päiväys oli kaksi viikkoa sitten, uskaltaako syödä?

paska roiskuu -> paska utareessa -> Ehec utareessa -> lypsetään -> Ehec maidossa

Ja miten tuo eroaa siitä että kasviksissa on eheciä? Paska roiskuu kasviksiin

kuin että:

"miksi jauhelihaa ei saa myydä kesällä torikojuista, kun kerran vihanneksiakin saa?"

Tero *riskianalyytikko*

Koska tuota ei kysytty

ei saa myydä torikojuissa?

Ja olisiko tällä asialla mitään analogiaa maitoon ja sen pastörointiin?

ohis

Maito pitää säilyttää kylmässä oli siinä eheciä tai ei.

paska roiskuu -> paska utareessa -> Ehec utareessa -> lypsetään -> Ehec maidossa

Ja miten tuo eroaa siitä että kasviksissa on eheciä? Paska roiskuu kasviksiin

päästä ammuja salaatti- tai porkkanamaalle :(

paska roiskuu -> paska utareessa -> Ehec utareessa -> lypsetään -> Ehec maidossa

Ja miten tuo eroaa siitä että kasviksissa on eheciä? Paska roiskuu kasviksiin

päästä ammuja salaatti- tai porkkanamaalle :(

Kastelee paskavedellä kuitenkin. Ei pese käsiään kun käy paskalla salaatinkäsittelyn lomassa jne. Kerro nyt miten eroaa tuosta maitohommasta

mitään jos aina lukisi näitä eri tilastofaktoja (tutkimuksia ym.) ihan todesta. Itse olen sitä lehmänmaitoa juonut elämäni 13v. ihan sieltä tankista otettua ja sen jälkeen useita vuosia aina sillointällöin. Hengissä olen vieläkin.

paska roiskuu -> paska utareessa -> Ehec utareessa -> lypsetään -> Ehec maidossa

Ja miten tuo eroaa siitä että kasviksissa on eheciä? Paska roiskuu kasviksiin

päästä ammuja salaatti- tai porkkanamaalle :(

Kastelee paskavedellä kuitenkin. Ei pese käsiään kun käy paskalla salaatinkäsittelyn lomassa jne. Kerro nyt miten eroaa tuosta maitohommasta

Suomessa. Vaikka kävisi paskallakin pakatessa, niin vihannekset ei ole EHEC-bakteerille sellainen kasvualusta, että se lisääntyisi sellaisiin määriin, mistä olisi ihmiselle haittaa.

Katsos kun sitä EHECiä saattaa olla ja on aika monessakin paikassa, mutta kysymys onkin siitä, onko sitä sellaisia määriä, että ihmisen immuunijärjestelmä ei selviä siitä.

Eli katsos EHEC-bakteeri ei ole sellainen yksi pöpö, joka vaanii jossain lehmässä ja pomppaa sieltä sitten maidon kyytiin, vaan se on ihan pienen pieni, pikkuruinen eliö, jonka näkee vaan mikroskoopilla ja niitä on paljon paljon, miljoonia.

Googletapa immunologia, vastustuskyky jne.

pästöröimätön. kokelkaapa lausua

nykyisissä navetoissa lehmät makaa omassa paskassaan ahtaissa karsinoissa. Luulavasti lehmäkin on ollut ennen lypsykarjaksi joutumistaan siisti eläin, joka välttää asettumasta makuulle omaan paskaläjään. Mutta nykyiset tehonavetat ei mahdollista tällaisia oloja. Olisi hyvä, jos päästäisiin pihattonavetoihin, joissa eläimillä on selkeät paikat missä levätä ja missä lypsetään ja pestään ja paikka missä voi käydä sontimassa.



Maidon tuotannon tehostuminen ja isojen määrien käsittely vaatii pastöroinnin. Ei tarvita niin tarkkoja seuloja, koska koko maitosatsi pastöroidaan. Ongelma on siinä, että vaikka suurin osa tiloista tuottaisi puhdasta maitoa, riittää pienikin pilaantunut maitoerä, joka voi pilata muilta tiloilta samaan tankkiin pistetyn maidon.



Todellakin joskus 1990-luvulla oli tavallista juoda oman tilan raakamaitoa ja sitä myös maistaneena voin sanoa, että se oli HYVÄÄ! Eikä minulle koskaan tullut mitään vatsanpuruja. Itsekin olen joskus ollut lypsyä katsomassa ja utareet ensin pestiin ja sitten testattiin maidon laatu lypsämällä jokaisesta utareesta hiemna kuppeihin ja jotain ainetta laitettiin juuri maidon puhtauden varmistamiseksi ennen kuin lypsylaite kiinnitettiin lehmään.

pästöröimätön. kokelkaapa lausua

pastöroimaton.

nykyisissä navetoissa lehmät makaa omassa paskassaan ahtaissa karsinoissa. Luulavasti lehmäkin on ollut ennen lypsykarjaksi joutumistaan siisti eläin, joka välttää asettumasta makuulle omaan paskaläjään. Mutta nykyiset tehonavetat ei mahdollista tällaisia oloja. Olisi hyvä, jos päästäisiin pihattonavetoihin, joissa eläimillä on selkeät paikat missä levätä ja missä lypsetään ja pestään ja paikka missä voi käydä sontimassa.

Maidon tuotannon tehostuminen ja isojen määrien käsittely vaatii pastöroinnin. Ei tarvita niin tarkkoja seuloja, koska koko maitosatsi pastöroidaan. Ongelma on siinä, että vaikka suurin osa tiloista tuottaisi puhdasta maitoa, riittää pienikin pilaantunut maitoerä, joka voi pilata muilta tiloilta samaan tankkiin pistetyn maidon.

Todellakin joskus 1990-luvulla oli tavallista juoda oman tilan raakamaitoa ja sitä myös maistaneena voin sanoa, että se oli HYVÄÄ! Eikä minulle koskaan tullut mitään vatsanpuruja. Itsekin olen joskus ollut lypsyä katsomassa ja utareet ensin pestiin ja sitten testattiin maidon laatu lypsämällä jokaisesta utareesta hiemna kuppeihin ja jotain ainetta laitettiin juuri maidon puhtauden varmistamiseksi ennen kuin lypsylaite kiinnitettiin lehmään.

Turun tapauksessa ei ollut tehotuotetusta maidosta vaan joltakin perinnetilalta ostetusta.

Sitäkään ei kai ole vielä ole varmasti selvitetty, että tartuntalähde oli nimenomaan maito.

Nykynavetoissa on erikseen lypsyasema, ja vanhanaikaisia parsinavettoja on yhä vähemmän.

Tiedän kyllä, miten lantabakteerit päätyvät utareelle, mutta kyllä osaavan lypsäjän pitäisi tietää myös se, miten estää sitä joutumasta maitoon ja miten estää lisääntymässä maidossa.

Lehmien pitäisi olla mahdollisimman puhtaita, samoin navetan ja utareet pitää pestä kunnolla, samoin kaikki työvälineet ja astiat. Maito pitää siivilöidä ja jäähdyttää mahdollisimman nopeasti.

Näin toimi anoppini aikanaan, ja kaikki hänen lapsensa ja myös tilamaitoa juoneet lapsenlapsensa ovat terveitä ja hengissä. Paitsi joillakin on laktoosi-intoleranssi, joka on ilmennyt jo lapsena ennen purkkimaidon käyttöä.

nykyisissä navetoissa lehmät makaa omassa paskassaan ahtaissa karsinoissa. Luulavasti lehmäkin on ollut ennen lypsykarjaksi joutumistaan siisti eläin, joka välttää asettumasta makuulle omaan paskaläjään. Mutta nykyiset tehonavetat ei mahdollista tällaisia oloja. Olisi hyvä, jos päästäisiin pihattonavetoihin, joissa eläimillä on selkeät paikat missä levätä ja missä lypsetään ja pestään ja paikka missä voi käydä sontimassa.

Maidon tuotannon tehostuminen ja isojen määrien käsittely vaatii pastöroinnin. Ei tarvita niin tarkkoja seuloja, koska koko maitosatsi pastöroidaan. Ongelma on siinä, että vaikka suurin osa tiloista tuottaisi puhdasta maitoa, riittää pienikin pilaantunut maitoerä, joka voi pilata muilta tiloilta samaan tankkiin pistetyn maidon.

Todellakin joskus 1990-luvulla oli tavallista juoda oman tilan raakamaitoa ja sitä myös maistaneena voin sanoa, että se oli HYVÄÄ! Eikä minulle koskaan tullut mitään vatsanpuruja. Itsekin olen joskus ollut lypsyä katsomassa ja utareet ensin pestiin ja sitten testattiin maidon laatu lypsämällä jokaisesta utareesta hiemna kuppeihin ja jotain ainetta laitettiin juuri maidon puhtauden varmistamiseksi ennen kuin lypsylaite kiinnitettiin lehmään.

Nykyaikainen navetta nimenomaan on pihatto jossa lehmät ei makaa paskoissan.

nykyisissä navetoissa lehmät makaa omassa paskassaan ahtaissa karsinoissa. Luulavasti lehmäkin on ollut ennen lypsykarjaksi joutumistaan siisti eläin, joka välttää asettumasta makuulle omaan paskaläjään. Mutta nykyiset tehonavetat ei mahdollista tällaisia oloja. Olisi hyvä, jos päästäisiin pihattonavetoihin, joissa eläimillä on selkeät paikat missä levätä ja missä lypsetään ja pestään ja paikka missä voi käydä sontimassa.

Maidon tuotannon tehostuminen ja isojen määrien käsittely vaatii pastöroinnin. Ei tarvita niin tarkkoja seuloja, koska koko maitosatsi pastöroidaan. Ongelma on siinä, että vaikka suurin osa tiloista tuottaisi puhdasta maitoa, riittää pienikin pilaantunut maitoerä, joka voi pilata muilta tiloilta samaan tankkiin pistetyn maidon.

Todellakin joskus 1990-luvulla oli tavallista juoda oman tilan raakamaitoa ja sitä myös maistaneena voin sanoa, että se oli HYVÄÄ! Eikä minulle koskaan tullut mitään vatsanpuruja. Itsekin olen joskus ollut lypsyä katsomassa ja utareet ensin pestiin ja sitten testattiin maidon laatu lypsämällä jokaisesta utareesta hiemna kuppeihin ja jotain ainetta laitettiin juuri maidon puhtauden varmistamiseksi ennen kuin lypsylaite kiinnitettiin lehmään.

ajatukselta, että siinä kirjoittaa nyt joku kaupunkilainen cityvihreä syvällä vakaumuksen rintaäänellä, käytyään kerran navetassa, asioista joista ei mitään tiedä.

Tero

Vihanneksia ei kastella paskavedellä, ainakaan

Suomessa. Vaikka kävisi paskallakin pakatessa, niin vihannekset ei ole EHEC-bakteerille sellainen kasvualusta, että se lisääntyisi sellaisiin määriin, mistä olisi ihmiselle haittaa.

Katsos kun sitä EHECiä saattaa olla ja on aika monessakin paikassa, mutta kysymys onkin siitä, onko sitä sellaisia määriä, että ihmisen immuunijärjestelmä ei selviä siitä.

Eli katsos EHEC-bakteeri ei ole sellainen yksi pöpö, joka vaanii jossain lehmässä ja pomppaa sieltä sitten maidon kyytiin, vaan se on ihan pienen pieni, pikkuruinen eliö, jonka näkee vaan mikroskoopilla ja niitä on paljon paljon, miljoonia.

Googletapa immunologia, vastustuskyky jne.

Tuleehan niitä kasveja muualtakin.

Minkähän takia ruuan kanssa tekemisisä olevilta vaaditaan hygieniapassi, jos paska ei kasva kavien pinnalla?

koko talven omassa lannassaan, lantaa ei luotu välttämättä koko talvena. Nykyään on toisin.

nykyisissä navetoissa lehmät makaa omassa paskassaan ahtaissa karsinoissa. Luulavasti lehmäkin on ollut ennen lypsykarjaksi joutumistaan siisti eläin, joka välttää asettumasta makuulle omaan paskaläjään. Mutta nykyiset tehonavetat ei mahdollista tällaisia oloja. Olisi hyvä, jos päästäisiin pihattonavetoihin, joissa eläimillä on selkeät paikat missä levätä ja missä lypsetään ja pestään ja paikka missä voi käydä sontimassa.

Maidon tuotannon tehostuminen ja isojen määrien käsittely vaatii pastöroinnin. Ei tarvita niin tarkkoja seuloja, koska koko maitosatsi pastöroidaan. Ongelma on siinä, että vaikka suurin osa tiloista tuottaisi puhdasta maitoa, riittää pienikin pilaantunut maitoerä, joka voi pilata muilta tiloilta samaan tankkiin pistetyn maidon.

Todellakin joskus 1990-luvulla oli tavallista juoda oman tilan raakamaitoa ja sitä myös maistaneena voin sanoa, että se oli HYVÄÄ! Eikä minulle koskaan tullut mitään vatsanpuruja. Itsekin olen joskus ollut lypsyä katsomassa ja utareet ensin pestiin ja sitten testattiin maidon laatu lypsämällä jokaisesta utareesta hiemna kuppeihin ja jotain ainetta laitettiin juuri maidon puhtauden varmistamiseksi ennen kuin lypsylaite kiinnitettiin lehmään.

ajatukselta, että siinä kirjoittaa nyt joku kaupunkilainen cityvihreä syvällä vakaumuksen rintaäänellä, käytyään kerran navetassa, asioista joista ei mitään tiedä.

Tero

En juo raakamaitoa nykyään, syön lihaa, en juo luomumaitoakaan, enkä edes kasviksia joka päivä määriä joita suositellaan, kesäisin grillaan makkaraa ja juon ihan pastöroitua maitoa. Tilalla kävin aikanaan tiuhaan, koska se oli silloisen mieheni kotitila. Pahoittelen, että kuvittelin edelleenkin navettojen olevan jotain muuta kuin pihattoja. Mutta laitumille lehmät kai harvemmin nykyään pääsee. Vaikka voin olla tässäkin väärässä. Heippa vaan Tero, et taida olla mikään selvännäkijä.

nykyisissä navetoissa lehmät makaa omassa paskassaan ahtaissa karsinoissa. Luulavasti lehmäkin on ollut ennen lypsykarjaksi joutumistaan siisti eläin, joka välttää asettumasta makuulle omaan paskaläjään. Mutta nykyiset tehonavetat ei mahdollista tällaisia oloja. Olisi hyvä, jos päästäisiin pihattonavetoihin, joissa eläimillä on selkeät paikat missä levätä ja missä lypsetään ja pestään ja paikka missä voi käydä sontimassa.

Maidon tuotannon tehostuminen ja isojen määrien käsittely vaatii pastöroinnin. Ei tarvita niin tarkkoja seuloja, koska koko maitosatsi pastöroidaan. Ongelma on siinä, että vaikka suurin osa tiloista tuottaisi puhdasta maitoa, riittää pienikin pilaantunut maitoerä, joka voi pilata muilta tiloilta samaan tankkiin pistetyn maidon.

Todellakin joskus 1990-luvulla oli tavallista juoda oman tilan raakamaitoa ja sitä myös maistaneena voin sanoa, että se oli HYVÄÄ! Eikä minulle koskaan tullut mitään vatsanpuruja. Itsekin olen joskus ollut lypsyä katsomassa ja utareet ensin pestiin ja sitten testattiin maidon laatu lypsämällä jokaisesta utareesta hiemna kuppeihin ja jotain ainetta laitettiin juuri maidon puhtauden varmistamiseksi ennen kuin lypsylaite kiinnitettiin lehmään.

ajatukselta, että siinä kirjoittaa nyt joku kaupunkilainen cityvihreä syvällä vakaumuksen rintaäänellä, käytyään kerran navetassa, asioista joista ei mitään tiedä.

Tero

En juo raakamaitoa nykyään, syön lihaa, en juo luomumaitoakaan, enkä edes kasviksia joka päivä määriä joita suositellaan, kesäisin grillaan makkaraa ja juon ihan pastöroitua maitoa. Tilalla kävin aikanaan tiuhaan, koska se oli silloisen mieheni kotitila. Pahoittelen, että kuvittelin edelleenkin navettojen olevan jotain muuta kuin pihattoja. Mutta laitumille lehmät kai harvemmin nykyään pääsee. Vaikka voin olla tässäkin väärässä. Heippa vaan Tero, et taida olla mikään selvännäkijä.

varsin jyrkkää sävyä, ei ollut tarkoitus, vaikka vähän olikin.

Mä olen viettänyt lapsuuteni maatilalla ja meillä oli myös lehmiä, ei mitään tehomaataloutta, silloisen mittapuun mukaan keskinkertainen parsinavetta. Ja ne lehmät olivat aina paskaisena, ehkä hieman vähemmän laidunkautena.

Nykyisin lähes kaikki isommat maitotilat ovat pihattoja, missä lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti ja niille on hyvät kuivitetut tilat. Taatusti paremmat oltavat nykyisin.

Tero

Pahoittelen, että kuvittelin edelleenkin navettojen olevan jotain muuta kuin pihattoja. Mutta laitumille lehmät kai harvemmin nykyään pääsee. Vaikka voin olla tässäkin väärässä.

Maataloutta koskevat EU-direktiivitkin ovat näköjään sinulle vieraita. Lypsylehmän on päästävä ulos, oliko se 60 vuorokauden aikana vähintään. Jos ei onnistu, on haettava poikkeuslupaa.

Ennen oli tosiaan navetoja, joissa lannat pysyivät sisällä syksystä kevääseen ja lehmän selkä saattoi viimein vastata kattoon.

Ei olleet eläinsuojeluihmiset silloin vielä voimissaan, kun oli täysi työ ihmistenkin suojelemisessa.

Entiseen aikaan lasten henkeä kyllä uhkasivat monet muut vaarat kuin maito, ja on onni kun nyt on niistä päästy. Itse asiassa maitoa pidettiin pelastajana ja juuri siksi sotien jälkeen kansaa asutettiin kylmille tiloille ja asutusalueille, että pääsevät lypsämään omia lehmiään.