Voisko joku vääntää rautalangasta miksi pastöröimatöntä maitoa ei saisi juoda

Miksei olla huolissan yleisesti siitä, mitä lapsille annetaan ruoaksi? Kouluruoka, pikaruoka, lasten ylipaino, allergiat ja diabetes? Siinä olisi työsarkaa!

voidaan lähestyä ravitsemuksen eri puolia.

On hyvä, että tuli tämä tilamaitoasia esille.

On hyvä, että tulee esille myös muita asioita ja niitäkin voidaan käsitellä.

Kuitenkin tilamaitoasiasta pitää puhua, eikä sotkea siihen liittyviä erityispiirteitä mihinkään diabeteskehykseen.

Ymmärrätkö?

Saahan vielä syödä pastöroimattomia vihanneksiakin

Maitoon tulee bakteeritartunta yleensä utareen pinnalta tai maitotiehyen loppuosasta, näitä ei voi koskaan saada täysin steriiliksi. Maito on lämpimänä erinomainen elatusalusta, jolloin yksikin bakteeri lisääntyy räjähdysmäisesti. Toisaalta myös hyvälaatuiset bakteerit lisääntyvät kilpaillen tilaa haitallisilta bakteereilta. Joka tapauksessa maidon viilennys vähentää tai jopa pysäyttää lisääntymisen, mutta ei tapa olemassaolevia bakteereita. Kylmäketju on tärkeä, koska lämpeneminen käynnistää usein lisääntyminen. Samoin maitoastioiden reunoilla voi olla pieniä määriä bakteereita, yleensä kotona olevissa maitoastioissa.

Ihmisen ruuansulatuskanava tappaa tehokkaasti vieraat eliöt ja immuunijärjestelmä hoitelee veressä yleensä loput. Esimerkiksi mahalaukun hapot tappavat lähes kaiken elollisen. Ongelmana on, ettei pikkulapsella ole aivan valmis ruuansulatusjärjestelmä eikä immuunijärjestelmä tunnista haitallisia aineita. Samoin jos elimistöllä on muuta stressiä kuten raskaus, syöpä, vaikea tulehdus ym..

Joka tapauksessa maidossa haitallisten bakteerien määrä voi kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin kasvisten pinnalla. Maidon mukana pikkulapselle tuleva haitallisten bakteerien määrä voi ylittää puolustuskyvyn määrän aikuista herkemmin ja lapsi voi sairastua vaikeasti.

Samaan maidon bakteerikasvuun perustuu myös immuunijärjestelmän "kohentaminen", immuunijärjestelmälle tarjotaan jatkuvasti tekemistä pienten bakteeritartuntojen muodossa, jolloin immunologisille ylilyönneille kuten allergioille ei jää enää resursseja.

Pitkä selostus eikä vastausta mistä se ehec siihen maitoon tulee

EHEC-bakteeritartunta voi tulla maitoon joko utareesta tai vaikka maitoastioista. On myös muita haitallisia bakteereita. EHEC on onneksi harvinainen.

Miksei olla huolissan yleisesti siitä, mitä lapsille annetaan ruoaksi? Kouluruoka, pikaruoka, lasten ylipaino, allergiat ja diabetes? Siinä olisi työsarkaa!

voidaan lähestyä ravitsemuksen eri puolia.

On hyvä, että tuli tämä tilamaitoasia esille.

On hyvä, että tulee esille myös muita asioita ja niitäkin voidaan käsitellä.

Kuitenkin tilamaitoasiasta pitää puhua, eikä sotkea siihen liittyviä erityispiirteitä mihinkään diabeteskehykseen.

Ymmärrätkö?

mutta lynkkausmieliala on ehkä muuta. Mutta AV:lta ei voi muuta odottaakaan. En pettynyt tälläkään kertaa :)

Entäs ne vanhemmat, jotka vaan muuten antavat lapsilleen epätervellistä ruokaa tai eivät anna ruokaa ollenkaan (tarpeeksi). Se on sitten anteeksiannettavampaa kuin tuo mainitsemasi fanaattisuus, vai?

Mistä rykäisit tuon anteeksiannettavamempi - vähemmän anteeksiannettava -asteikon? Mikä kausaliteetti näillä on keskenään?

kun nyt vauhkotaan ihan kauheesti tästä maitoasiasta ja syytetään vanhempia, jotka antavat lapsilleen tilamitoa. Miksei olla huolissan yleisesti siitä, mitä lapsille annetaan ruoaksi? Kouluruoka, pikaruoka, lasten ylipaino, allergiat ja diabetes? Siinä olisi työsarkaa!

Kärjistetysti, eihän kukaan anna viinaakaan lapselle, koska maksa ei ole kehittynyt. Jos lapsen puolustuskyky ei riitä huonon tilamaidon bakteerimäärien tappamiseen niin onhan tuo vastuutonta.

Mutta toi on hyvää ketjun elossapitoa, koska maailmassa on suurempia ongelmia niin tämä tilamaitoasia ei olekaan ongelma. Taatusti synnyttää vastauksia....

Saahan vielä syödä pastöroimattomia vihanneksiakin

Maitoon tulee bakteeritartunta yleensä utareen pinnalta tai maitotiehyen loppuosasta, näitä ei voi koskaan saada täysin steriiliksi. Maito on lämpimänä erinomainen elatusalusta, jolloin yksikin bakteeri lisääntyy räjähdysmäisesti. Toisaalta myös hyvälaatuiset bakteerit lisääntyvät kilpaillen tilaa haitallisilta bakteereilta. Joka tapauksessa maidon viilennys vähentää tai jopa pysäyttää lisääntymisen, mutta ei tapa olemassaolevia bakteereita. Kylmäketju on tärkeä, koska lämpeneminen käynnistää usein lisääntyminen. Samoin maitoastioiden reunoilla voi olla pieniä määriä bakteereita, yleensä kotona olevissa maitoastioissa.

Ihmisen ruuansulatuskanava tappaa tehokkaasti vieraat eliöt ja immuunijärjestelmä hoitelee veressä yleensä loput. Esimerkiksi mahalaukun hapot tappavat lähes kaiken elollisen. Ongelmana on, ettei pikkulapsella ole aivan valmis ruuansulatusjärjestelmä eikä immuunijärjestelmä tunnista haitallisia aineita. Samoin jos elimistöllä on muuta stressiä kuten raskaus, syöpä, vaikea tulehdus ym..

Joka tapauksessa maidossa haitallisten bakteerien määrä voi kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin kasvisten pinnalla. Maidon mukana pikkulapselle tuleva haitallisten bakteerien määrä voi ylittää puolustuskyvyn määrän aikuista herkemmin ja lapsi voi sairastua vaikeasti.

Samaan maidon bakteerikasvuun perustuu myös immuunijärjestelmän "kohentaminen", immuunijärjestelmälle tarjotaan jatkuvasti tekemistä pienten bakteeritartuntojen muodossa, jolloin immunologisille ylilyönneille kuten allergioille ei jää enää resursseja.

Pitkä selostus eikä vastausta mistä se ehec siihen maitoon tulee

et ymmärrä lukemaasi?

"Maitoon tulee bakteeritartunta yleensä utareen pinnalta tai maitotiehyen loppuosasta, näitä ei voi koskaan saada täysin steriiliksi"

Saahan vielä syödä pastöroimattomia vihanneksiakin

Maitoon tulee bakteeritartunta yleensä utareen pinnalta tai maitotiehyen loppuosasta, näitä ei voi koskaan saada täysin steriiliksi. Maito on lämpimänä erinomainen elatusalusta, jolloin yksikin bakteeri lisääntyy räjähdysmäisesti. Toisaalta myös hyvälaatuiset bakteerit lisääntyvät kilpaillen tilaa haitallisilta bakteereilta. Joka tapauksessa maidon viilennys vähentää tai jopa pysäyttää lisääntymisen, mutta ei tapa olemassaolevia bakteereita. Kylmäketju on tärkeä, koska lämpeneminen käynnistää usein lisääntyminen. Samoin maitoastioiden reunoilla voi olla pieniä määriä bakteereita, yleensä kotona olevissa maitoastioissa.

Ihmisen ruuansulatuskanava tappaa tehokkaasti vieraat eliöt ja immuunijärjestelmä hoitelee veressä yleensä loput. Esimerkiksi mahalaukun hapot tappavat lähes kaiken elollisen. Ongelmana on, ettei pikkulapsella ole aivan valmis ruuansulatusjärjestelmä eikä immuunijärjestelmä tunnista haitallisia aineita. Samoin jos elimistöllä on muuta stressiä kuten raskaus, syöpä, vaikea tulehdus ym..

Joka tapauksessa maidossa haitallisten bakteerien määrä voi kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin kasvisten pinnalla. Maidon mukana pikkulapselle tuleva haitallisten bakteerien määrä voi ylittää puolustuskyvyn määrän aikuista herkemmin ja lapsi voi sairastua vaikeasti.

Samaan maidon bakteerikasvuun perustuu myös immuunijärjestelmän "kohentaminen", immuunijärjestelmälle tarjotaan jatkuvasti tekemistä pienten bakteeritartuntojen muodossa, jolloin immunologisille ylilyönneille kuten allergioille ei jää enää resursseja.

Pitkä selostus eikä vastausta mistä se ehec siihen maitoon tulee

EHEC-bakteeritartunta voi tulla maitoon joko utareesta tai vaikka maitoastioista. On myös muita haitallisia bakteereita. EHEC on onneksi harvinainen.

Ehec tulee suolesta ei utareesta

"Maitoon tulee bakteeritartunta yleensä utareen pinnalta tai maitotiehyen loppuosasta, näitä ei voi koskaan saada täysin steriiliksi"

Ei voi saada puhtaaksi desinfioivilla aineilla mutta kasvikset voi saada puhtaaksi huuhtaisemalla?

Ehec-bakteeri leviää yleisimmin nautoihin liittyen, siis esimerkiksi raa'an lihan tai pastöroimattoman maidon välityksellä. Kasviperäisiäkin epidemioita tiedetään, mutta ne ovat paljon harvinaisempia.

Kasviperäisten epidemioiden syynä on tavallisesti saastunut kasteluvesi.

Eli maidon tapauksessa syynä on maito mutta kasvisten tapauksessa ihmnien. Näinkö?

Maidossa lilluessaan bakteerimäärä ja -aktiivisuus voi päästä paljon kasviksen pintaa suuremmaksi, kasvisten pinta muuten pyrkii pitämään bakteerit pois omilla aineillaan.



Ja EHEC on suolistobakteeri, joka siirtyy ulosteeseen, jota tarttuu utareihin, tai menee maahan, josta sitä leviää ympäristöön. Mutta mistä se alunperin mutatoituikaan?



Joka tapauksessa EHEC voi kasvaa maidossa haitallisiin määriin asti. Lapsi ei sitä välttämättä kestä.

omat riskinsä, mutta kun minä ainakin olen punninnut kokonaisuutena asian ja pidän tilamaitoa parempana.

Ihmisille halutaan antaa sellainen kuva, että tilamaito olisi jotenkin "raakaa" ja vasta sitten kun se käsitellään, siitä tulee juomakelpoista.

Ihmiset ovat niin luonnosta vieraantuneita, että tämä uskotaan ihan kympillä.

Jos oikein tarkkaan ajattelee, niin mitenkähän ihmiset ovat ennen mahtaneet selvitä, kun ovat raukat joutuneet juomaan lehmänmaitoa?

Mitenkähän ovat ihmiset mahtaneet selvitä? No eihän ne olekaan selvinneet!

Vertaapa vaikka lapsikuolleisuuslukuja 1900 luvun alusta tähän päivään.

Mieti sitten hihhuli että miksai meillä on mm. pastöroitu maito, rokotukset, viemäriverkko, vedenpuhdistamot, kertakäyttövaipat, synnytyssairaalat jne, jne....

omat riskinsä, mutta kun minä ainakin olen punninnut kokonaisuutena asian ja pidän tilamaitoa parempana.

Ihmisille halutaan antaa sellainen kuva, että tilamaito olisi jotenkin "raakaa" ja vasta sitten kun se käsitellään, siitä tulee juomakelpoista.

Ihmiset ovat niin luonnosta vieraantuneita, että tämä uskotaan ihan kympillä.

Jos oikein tarkkaan ajattelee, niin mitenkähän ihmiset ovat ennen mahtaneet selvitä, kun ovat raukat joutuneet juomaan lehmänmaitoa?

Mitenkähän ovat ihmiset mahtaneet selvitä? No eihän ne olekaan selvinneet!

Vertaapa vaikka lapsikuolleisuuslukuja 1900 luvun alusta tähän päivään.

Mieti sitten hihhuli että miksai meillä on mm. pastöroitu maito, rokotukset, viemäriverkko, vedenpuhdistamot, kertakäyttövaipat, synnytyssairaalat jne, jne....

huoh

Maidossa lilluessaan bakteerimäärä ja -aktiivisuus voi päästä paljon kasviksen pintaa suuremmaksi, kasvisten pinta muuten pyrkii pitämään bakteerit pois omilla aineillaan.

Muistaakseni joissain marjoissa on keittokäsky

Kuinka monen uutisoijan ja tutkijan taustalta löytyy kytkentöjä meijeriteollisuuteen?



Olisi maitoa jalostaville, varsinkin pakkajille, kuljettajille ja kaupoille kohtalokasta, jos palaisimme käsittelemättömän, suoraan tuottajalta ostetun tinkimaidon aikaan.



Pastörointi ja hygienia ovat eri asioita. Ennen juotiin yleisesti pastöroimatonta oman tai naapurin navetan maitoa. Silti lapset eivät enää kuolleet yleisesti ties mihin.

Pastörointi pelasti monilta todella vaarallisilta taudeilta, kuten tuberkuloosi.



Ei pidä kuitenkaan unohtaa yleisen hygienian kohenemista. Ei maitoauto enää ota kyytiin sellaista maitoa, joka ei ole ehdottomasti tervettä. Bakteerit, solut ja antibiootit ainakin tutkitaan. Jos on jotain vikaa, ensin tulee meijerin neuvoja ottamaan selvää, missä vika. Eikö laitteet puhdistu vai eikö lehmät ole terveitä? Jos tilanne ei kohene, tulee ilmoitus maidon vastaanoton keskeyttämisestä.



Voisiko joku vastata lyhyesti ja yksinkertaisesti:

Miten nykyisten hygieniamääräysten mukaisesti lypsetyssä, jäähdytetyssä ja säilytetyssä maidossa voi olla niin vaarallisia mikrobeja liikaa?



Muistan oman mummoni muinoin hapattaneen viiliä lypsylämpimästä maidosta, jäähdyttämättä sitä välillä. Hyvää oli, ja terveinä pysyttiin!

Myös kotivoi kirnuttiin ties mistä ylijäämäkermoista, piimästä ja viilistä.

Hyvää oli sekin.



Ennen pystyttiin tuottamaan erityisen puhdasta tarkastusmaitoa. Käsittääkseni kaikki nykyinen maito on puhtaampaa kuin 1960-luvun tarkastusmaito, joka oli tarkoitettu nimenomaan lapsille ja sairaille. Mikä nyt mättää, kun se ei muka onnistu?

Totuus on että näissä sairastapauksissa maitotankkiin on imetty tavaraa suoraan paskakourusta. Aivan sama riski on kaikissa kasviksissa, emme tiedä onko niitä kasteltu ulostevedellä, ja siksi kaikkien kasvisten kuumentamista pitäisi suositella, jos pastörointia suositellaan kaikelle maidolle.

kuin että:



"miksi jauhelihaa ei saa myydä kesällä torikojuista, kun kerran vihanneksiakin saa?"



Tero *riskianalyytikko*

Teenpä tässä välillä yhteenvetoa, ja korjatkaa jos olen lukenut, ymmätänyt tai tulkinnut väärin:



- Bakteerit tulevat maitoon lehmästä. Utareesta, jota ei voi desinfioida kuten ei imettävän äidin tissiä, tai suolistosta lannan mukana.

- Ne lisääntyvät maidossa helpommin kuin vihanneksissa.



Sitten ne vastaväitteet ja kysymykset:

- Onko lehmien rakenne muuttunut jotenkin radikaalisti sitten 1900-luvun puolivälin jälkeen, että lannan bakteerit päätyvät maitoon helpommin?

- Hygienia, tarkastukset ja säilytys ovat nykyään paljon paremmat kuin ennen. En todellakaan kivikautta tarkoita, vaan edelleen vuosia noin 1950-1970. Juuri nuo vuodet ovat tärkeitä siksi, että silloin suuri osa maidosta tuotettiin pientiloilla, joista kaikilla ei ollut sähköä, ei lypsykoneita, ei kunnollista maidonjäähdytystä ja lypsäjän ammattitaito oli peräisin edellisiltä sukupolvilta.



Normaalin ihmisen, lapsenkin, suolistossa on valtavasti mikrobeja. Vielä tänäänkin elää ja voi enemmän tai vähemmän hyvin sellaisia ihmisiä, joiden vastustuskyky on kestänyt sota-ajan, paljon pilaantunutta ruokaa, epähygieenisiä oloja, epäterveellisen ruokavalion, stressiä ja paljon muuta. Vielä enemmän elää niitä, jotka ovat sota-ajan jälkeen juoneet nykymittapuun mukaan erittäin epähygieenistä maitoa.



Miksi ei vaadita jotain tarkastusta tai erityisiä hygieniamääräyksiä tilamaidon myyjille, pastöroinnin sijaan? Siis jotain konkreettista, eikä mitään tyhjänpäiväistä toimistotyötä vaan esim. joku bakteeripitoisuuden pikatesti.

Mitähän ne maitoautonkuljettajat käyttävät?

kuin että:

"miksi jauhelihaa ei saa myydä kesällä torikojuista, kun kerran vihanneksiakin saa?"

Tero *riskianalyytikko*

Koska tuota ei kysytty

Teenpä tässä välillä yhteenvetoa, ja korjatkaa jos olen lukenut, ymmätänyt tai tulkinnut väärin:

- Bakteerit tulevat maitoon lehmästä. Utareesta, jota ei voi desinfioida kuten ei imettävän äidin tissiä, tai suolistosta lannan mukana.

Tulee suolistosta, josta ei lypsetä maitoa. Maito lypsetään utareesta, joka ei ole ehec-bakteerin lähde

kuin että:

"miksi jauhelihaa ei saa myydä kesällä torikojuista, kun kerran vihanneksiakin saa?"

Tero *riskianalyytikko*

Koska tuota ei kysytty

ei saa myydä torikojuissa?

Ja olisiko tällä asialla mitään analogiaa maitoon ja sen pastörointiin?

ohis

paska roiskuu -> paska utareessa -> Ehec utareessa -> lypsetään -> Ehec maidossa