Avio- vai avoliitto kirjain sinne tänne? Kertokaa eroja näiden välillä! Ja -&+ - puolia.
Kommentit (91)
Avioliitossa enemmän tienaavalla puolisolla on velvollisuus maksaa vähemmän tienaavaa enemmän perheen yhteisistä menoista.
Oikeudessa ei tarvitse todistaa aviopuolisoaan vastaan. Tämä koskee muistaakseni myös kihlakumppaneita.
ei ketään voi pakottaa todistamaan vastentahtoisesti. Ja koska sitä, että on kihloissa, ei voi mitenkään todistaa, voisi avoparikin tuollaisessa tilanteessa valehdella olevansa kihloissa. Itse asiassa sitähän voisi valehdella olevansa kihloissa kenen tahansa kanssa, vaikka hyvän kaverin, jota vastaan ei halua todistaa.
Kuvitteleeko joku tosissaan, että joku oikeasti todistaisi omaa elämänkumppaniaan vastaan oikeudessa vain siksi, että on avoliitossa????
Ja toisaalta eipä tämä pykälä silti varmaan kovin monen elämää edes kosketa...
hoitanut hommiaan. Kyllä niiden pitää vähän enemmän kysyä kuin se että kauanko olette asuneet samassa osoitteessa. Eihän sama osoite vielä tarkoita että mies on isä.
Helsingissä tuo tilaisuus hoidettiin hyvin vähillä kysymyksillä. Mitään yksityiskohtia seksielämästä ei tietenkään tarvitse kysellä - tai ainakaan ei tarvitse vastailla sellaisiin kysymyksiin. Monen kohdalla, varsinkin avoparin, annetaan vain valmiiksi kirjoitettu paperi, johon vetäistään nimi alle.
Avioliitossa enemmän tienaavalla puolisolla on velvollisuus maksaa vähemmän tienaavaa enemmän perheen yhteisistä menoista.
Ei se laki ihan noin taida sanoa...
TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen ja lasten välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kuolemavaraturvan järjestämisestä työntekijöille. Vakuutuksen ottaa työnantaja, joka huolehtii myös vakuutuksen kustannuksista. Velvollisuus vakuutuksen ottamisesta koskee kaikkia niitä työnantajia, joita sitovassa työehtosopimuksessa tai joiden alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset.
Vakuutuksen perusteella maksetaan vakuutussumma vakuutuksen ottaneen työnantajan palveluksessa olleen työntekijän kuoltua. Kuolemantapauskorvauksen edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Jos vainajalta ei jäänyt vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, kuolemantapauskorvausta (vakuutussummaa) ei makseta. Vakuutusturvan suuruus riippuu kuolleen työntekijän iästä ja huollettavien lasten lukumäärästä. Vakuutus on voimassa työntekijän työ- ja vapaa-aikana.
Jos on avoliitossa ei korvausta saa. En tiedä vaikuttaako tilanteeseen se, jos on yhteisiä lapsia, saako silloin puolisokin?
-Avioliiton vallinnanrajoitukset, tärkeimpänä asunnon myyntilupa-Lapseton avioperi perii toisensa ilmankin testamenttia
-Avioliitossa on puolison elatusvelvollisuus ja oikeus elatukseen
-Avioerotilanteessa puoliseon elatusvelvollisuus säilyy myös asumuseron ajan
-Lesken asumissuoja eli lesken hallintaoikeus, vaikka iste asunto olisikin mennnyt perintönä jollekin muulle. Leskeä ei siis voi pakottaam uuttamaan pois asunnosta, ellei vastavaa sopivaa asuntoa ole lesken muussa omaisuudessa
-Matkustaminen vanhoillisempiin maihin mahdollista/helpompaa, majoittuminen siellä
-Automaattinen lähiomaisen asema esim onnettomuus-, sairaus- tai kuolematilanteissa
elatusvelvollisuudesta - ihan samoin se käytännössä on avoliitossakin. Mutta silti molemmissa on se epäkohta, että mikään taho ei silti kontrolloi sitä, saako henkilö puolisoltaan riittävän elatuksen. Eli vaikka olisit naimisissa, et voi valittaa minnekään siitä, jos mielestäsi et saa puolisoltasi riittävästi taskurahaa tai tarpeeksi hyvää ruokaa.
Osa noista mainituista avioliiton hyvistä puolista muuten tulee esiin vain tilanteessa, jossa puolisoista toinen on taloudellisesti tai muuten altavastaajana. Ja monessa on kääntöpuolena se, että vaikka toisella on oikeus saada elatus harkinta-aikana tai puolet toisen omaisuudesta erossa, niin sitten sillä toisella on vastentehtoisestikin velvollisuus rahoittaa toisen elämää ja luovuttaa omaisuuttaan. Eli näillä on aina kaksi puolta! Jostain kumman syystä täällä av-palstalla asioita aina katsotaan täysin tulottoman puolison näkökulmasta. Mutta tottakai, jos itsellä on nollatulot ja nollaomaisuus ja toinen vastaavasti on varakas, niin onhan se silloin ihan kannattava diili - ellei se toinen ole fiksu ja tee avioehtoa!
Ja matkustamisen suhteen puhut höpöjä. Ihan minne vaan voi kyllä matkustaa avoparina tai jopa sinkkuna.
Ja tuon lähiomaisjutun voi tietysti avoliitossakin hoitaa vain ilmoittamalla asiasta.
Avioliitossa enemmän tienaavalla puolisolla on velvollisuus maksaa vähemmän tienaavaa enemmän perheen yhteisistä menoista.
Ei se laki ihan noin taida sanoa...
lasten kanssa ja saa pelkkää kotihoidontukea, töissä käyvä mies maksaa palkastaan myös esim.vaimonsa henkilökohtaisia menoja jos vaimon rahat eivät riitä.
lasten kanssa ja saa pelkkää kotihoidontukea, töissä käyvä mies maksaa palkastaan myös esim.vaimonsa henkilökohtaisia menoja jos vaimon rahat eivät riitä.
niinhän se menisi avoliitossakin. Mutta silti kummassakaan ei ole mitään TAKEITA, että se mies maksaa vaimon henk.koht. menoja. Eli avioliitossakaan ei ole mitään taulukkoa siitä, kuinka paljon rahaa pitäisi saada mieheltä, ja jos itse kokee, ettei mies anna tarpeeksi rahaa, ei ole MITÄÄN mahdollisuutta vaatia niitä virallista tietä.
Tuossakin edellä on lueteltu vaikka mitä asioita, ja nämä yhdet avioon pääsemättömät vaan huutaa naama punaisena jotain muuta. Onhan se kurjaa jos mies ei kosi, mutta ei silti auta ruvata mustaa valkoiseksi väittämään.
kaikille ne mainitut syyt eivät ole niin merkittäviä. Ja onhan siellä ollut vähän väärääkin tietoa.
"Kun mies ei kosi" - ai niin, täällä oli nämä 1950-luvun aikamatkalaiset aina näissä avioliittokeskusteluissa...
En jaksanut lukea kaikkia viestejä ketjusta läpi, mutta tässä minusta hyvä koonta sekä eron että kuoleman kohdatessa. Jompi kumpihan koskee kaikkia pareja jossain vaiheessa!
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1269436/avoliitt…
Miten itse tuon sitten tulkitsen, niin avioliitto on juridisesti selkeä ja avoliitto on epämääräisempi, mistä seuraa se, että avoliitosta tulevat hyötymään lakimiehet. Itse en ymmärrä ihmisiä jotka asuvat saman katon alla ja heillä on lapsia ja/tai asuntolainaa, että miksi he eivät ole naimisissa. Ihan juridisista syistä kannattaisi olla vaikkei rakkautta olisikaan ;-)
Ja matkustamisen suhteen puhut höpöjä. Ihan minne vaan voi kyllä matkustaa avoparina tai jopa sinkkuna.
Ja tuon lähiomaisjutun voi tietysti avoliitossakin hoitaa vain ilmoittamalla asiasta.
Nimittäin jos on muuttamassa EU:n ulkopuolelle, viranomaisasiointi (oli sitten viisumi- tai työlupa-asioista kysymys) saattaa kyllä olla verrattomasti helpompaa, jos on avioliitossa.
Käsittääkseni "lähiomaisjuttua" ei voi hoitaa ihan vain ilmoitusasiana, mutta voin olla väärässä.
elatusvelvollisuudesta - ihan samoin se käytännössä on avoliitossakin. Mutta silti molemmissa on se epäkohta, että mikään taho ei silti kontrolloi sitä, saako henkilö puolisoltaan riittävän elatuksen. Eli vaikka olisit naimisissa, et voi valittaa minnekään siitä, jos mielestäsi et saa puolisoltasi riittävästi taskurahaa tai tarpeeksi hyvää ruokaa.
Aviopuoliso voidaan avioliitona ikanakin tuomita suorittamaan puolisolleen elatusapua, jos vapaaehtoisesti ei puoliso kustanna toiselle kohtuullista elatusta. Ihan kuule tuomioistuimelle voi asiasta valittaa ja näitä on tuomittukin.
Avopuoliso ei voi viedä elatusasiaa tuomioistuimeen, kun kerran velvollisuutta ei ole.
En jaksanut lukea kaikkia viestejä ketjusta läpi, mutta tässä minusta hyvä koonta sekä eron että kuoleman kohdatessa. Jompi kumpihan koskee kaikkia pareja jossain vaiheessa!
<a href="http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1269436/avoliitt…" alt="http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1269436/avoliitt…">http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1269436/avoliitt…;
Miten itse tuon sitten tulkitsen, niin avioliitto on juridisesti selkeä ja avoliitto on epämääräisempi, mistä seuraa se, että avoliitosta tulevat hyötymään lakimiehet. Itse en ymmärrä ihmisiä jotka asuvat saman katon alla ja heillä on lapsia ja/tai asuntolainaa, että miksi he eivät ole naimisissa. Ihan juridisista syistä kannattaisi olla vaikkei rakkautta olisikaan ;-)
sinun linkissäsi oli kyllä vähän väärää tietoa:
Elatusvelvollisuus - lain mukaan on vain avioliitossa, käytännössä molemmissa. Toisaalta tämä ei ole kaikkien parien kohdalla edes merkittävä, koska kaikilla ei ole tilannetta, että toinen olisi köyhä ja toinen rikas. Toisaalta avioliitossakaan niitä saataviaan ei oikein voi vaatia, jos ei toinen anna rahaa...
Asunnon myyminen - tämä on vähän mielipidekysymys, onko tuo hyvä vai huono juttu avio/avoliitos kannalta. Itse ajattelen, että tottakai asunnon OMISTAJAN pitäisikin saada päättää omastaan! Toisaalta ONKO nykyisin oikeasti vielä pareja, joilla omaisuus on vain toisen nimissä??? Eihän avopuolisokaan voi myydä, jos asunto omistetaan yhdessä. Ja toisaalta tällä pykälällä ei ole merkitystä, jos kumpikaan ei omista asuntoa.
Omaisuuden jako erossa - tämäkin on mielipidekysymys. Menköön naimisiin ne, joiden mielestä erossa kuuluu jakaa myös toisen henk.koht. omaisuus, kuten perinnöt. Kaikkien mielestä erossa ei edes ole tarpeen jakaa omaisuutta. Omasta mielestäni on ihan oikeudenmukaista, että kumpikin ottaa omansa ja vain yhteinen jaetaan. Ja jos molemmilla on omaisuutta, niin eipä tuosta jaosta olisi hyötyäkään. Ja tuossa linkissä ei mainittu myöskään sitä, että jos varakkaampi puoliso haluaa, hän voi tehdä avioehdon, eikä köyhempi pääsekään erossa osingoille.
Perintäoikeus - tuossa väitetään virheellisesti, ettei avopuolisolla ole minkäänlaista perintäoikeutta. Väärin! Jos on testamentti, puoliso perii. Ja jopa samalla veroprosentilla, mikäli on tai on ollut yhteisiä lapsia. Ja joka tapauksessa sekä avio- että avoliitossa lapset perivät.
Lesken hallintaoikeudessa on muuten sekin puoli, että se voi vaikeuttaa tai hankaloittaa varsinaisten perillisten, esim. opiskelevien lasten elämää. Olen itse seurannut vierestä tapausta, jossa henkilö ei selviytynyt edes perintöveroistaan, vaan ne menivät ulosottoon, ja tähän oli syynä se, että vainajan leski pysyi asunnossa sitkeästi kuin tatti, eikä kämppää voitu myydä. Perijä oli pienituloinen, eikä saanut mistään lainaa perintöverojensa maksuun. Lesken kannalta tietysti tuo on "ihan kiva" pykälä, ja siinähän voi samalla kostaa vaikka puolison lapsille (jos ovat vaikka aiemmasta liitosta) suistamalla heidän elämänsä raiteiltaan.
Käsittääkseni "lähiomaisjuttua" ei voi hoitaa ihan vain ilmoitusasiana, mutta voin olla väärässä.
Miten itse tuon sitten tulkitsen, niin avioliitto on juridisesti selkeä ja avoliitto on epämääräisempi, mistä seuraa se, että avoliitosta tulevat hyötymään lakimiehet. Itse en ymmärrä ihmisiä jotka asuvat saman katon alla ja heillä on lapsia ja/tai asuntolainaa, että miksi he eivät ole naimisissa. Ihan juridisista syistä kannattaisi olla vaikkei rakkautta olisikaan ;-)
Minä olen asunut 13 vuotta avoliitossa ja meillä on lapsia. Yksikään lakimies ei ole hyötynyt killinginkään vertaa tilanteesta. Miksi muka avoliitto vaatisi lakimiehen konsultointia? Ihan samoin avioliitossa moni maksaa siitä, että tekee avioehdon lakimiehen opastuksella. Lasten kannalta on ihan sama, ollaanko avo- vai avioliitossa. Meille ainakaan ei olisi mitään juridista hyötyä avioliitosta - tai sitten niin vähän, ettei sen takia kannata vaivautua, kun ei kyseinen instituutio muuten tunnu omalta tavalta elää parisuhdetta.
ei ketään voi pakottaa todistamaan vastentahtoisesti. Ja koska sitä, että on kihloissa, ei voi mitenkään todistaa, voisi avoparikin tuollaisessa tilanteessa valehdella olevansa kihloissa. Itse asiassa sitähän voisi valehdella olevansa kihloissa kenen tahansa kanssa, vaikka hyvän kaverin, jota vastaan ei halua todistaa.
Ensinnäkin, Jokainen, erikseen määrättyjä poikkeuskia lukuunottamatta ON VELVOLLINEN TODISTAMAAN oikeudella.
Oikeudenkäymiskaaro 17 luku 20 §
Todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa älköön kuitenkaan todistamaan vaadittako:
1) sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa
2) sitä, joka on asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen tahi joka on tai on ollut naimisissa asianosaiseen sanotunlaisessa sukulaisuussuhteessa olevan henkilön kanssa; eikä
3) asianosaisen sisaruksia tai näiden aviopuolisoita tahi asianosaisen ottovanhempia tai ottolapsia.
Sotten on määrätty lista niistä, jotka eivät saa todistaa vaikka haluaisivatkin, mutta se on eri asia.
Toisekseen. Todistaja vannoo valan tai antaa vakuutuksen. Todistajanvalan totuudessapysymisvelvollisuuden rikkominen on rikos, josta ei sakoilla seviä.
15 luku
Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan
1 §
Perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Aviopuoliso voidaan avioliitona ikanakin tuomita suorittamaan puolisolleen elatusapua, jos vapaaehtoisesti ei puoliso kustanna toiselle kohtuullista elatusta. Ihan kuule tuomioistuimelle voi asiasta valittaa ja näitä on tuomittukin.Avopuoliso ei voi viedä elatusasiaa tuomioistuimeen, kun kerran velvollisuutta ei ole.
mikä sitten on kohtuullinen elatus? Missä se muka määritellään?
Tietysti tuo koko elatus on ihan turha pykälä, koska KUKA HULLU nyt jäisi sellaiseen suhteeseen, jossa toinen kiristää jatkuvasti rahalla ja jossa joutuu hakemaan terveyssiderahojaan oikeusteitse?! Ja jos jää, niin tuskin on riittävän fiksu tai voimissaan edes mennäkseen käräjille asti...
Ja siis ei siellä oikeudessakaan menisi läpi se, että "miehen pitää kyllä kustantaa mulle rakennekynnet ja minkkiturkki, kun mä ha-lu-an".
Miksi muka avoliitto vaatisi lakimiehen konsultointia?
Ne erot avio- ja avoliiton välillä aktualisoituvat kun liitto päättyy, kuolemaan tai muuten, tai tapahtuu jonkinlainen onnettomuus, jossa toisen oikeustoimikelpoisuus lähtee. Asioita voi olla myöhäistä järjestää kuntoon, kun paskat on jo housuissa.
Meille ainakaan ei olisi mitään juridista hyötyä avioliitosta - tai sitten niin vähän, ettei sen takia kannata vaivautua, kun ei kyseinen instituutio muuten tunnu omalta tavalta elää parisuhdetta.
Ryhmähenkivakuutus, leskeneläke ja asumisoikeus yhteiseen asuntoomme. Ei puhuta mistään pienistä summista. Mikään näistä ei ole parin keskinäisellä sopimuksella sovittavissa.
Tuossakin edellä on lueteltu vaikka mitä asioita, ja nämä yhdet avioon pääsemättömät vaan huutaa naama punaisena jotain muuta. Onhan se kurjaa jos mies ei kosi, mutta ei silti auta ruvata mustaa valkoiseksi väittämään.