Pomarkun perhesurmaaja.

tätä valottaa.



Joku päänsisäinen häiriö siinä on pakko olla.



Tero

"päänsisäisten ongelmiensa" (aika hauska) (=narsismi) takia on nähnyt lapsensa itsensä jatkeena. Laajennettu itsemurha, siis.

Mä oon se yks nuori nainen joka kerran kyseli seuraa vanhemmista miehistä, koska oman ikäiset ei oikeen enää nappaa. Sit sä olit kysyny mun yhteistietoja mutten kehdannut siinä antaa :DD



Joo, mut takas aiheeseen. Niin ainakin näillä kaikilla perhesurmilla on yhteinen tekijä juuri se, että joka surmassa on tapettu myös ne lapset. Jännä kyllä ettei tämä esim. odottanut vaimoaan ja sitä vauvaa kotiin, että olisi ampunut vielä nekin. Vaan säästi, mistäköhän syystä... Yksinkertaisesti mulla herää ajatus, että nämä kaikki perhesurmaajat ovat olleet mielisairaita kun ovat telottaneet myös viattomat lapset, mutta ovat niin psykopaatteja että ovat osanneet salata asian hyvinkin loistavasti. Sen takia tämä muuttuukin aina vaan pelottavammaksi!

"päänsisäisten ongelmiensa" (aika hauska) (=narsismi) takia on nähnyt lapsensa itsensä jatkeena. Laajennettu itsemurha, siis.



Mutta jännä että säästi äidin ja poikavauvan. Koska uskon, että tiesi suurinpiirtein että mihin aikaan he ovat olleet tulossa takaisin sieltä sukujuhlista? vai mitkä lienee juhlat olivatkaan.

Minun naapurissani tapahtui perhesurma, siitä on jo aika kauan. Siellä isä tappoi äidin ja heidän ainoan lapsensa ja itsensä. Taustatilanne oli se, että perheenäiti oli kuolemassa syöpään. Lisäksi perheen niskaan olivat kaatumassa perheenäidin alkoholisoituneen veljen velat, jotka he olivat olleet takaamassa. Isäni tunsi sen perheenisän ja piti häntä ennen tekoa ns. hyvänä miehenä. Kyseessä ollut mies ei juonut eikä räyhännyt ja oli kaikille ystävällinen. Mutta ei mikään syy oikeuta viedä viattomien, varsinkaan lapsen henkeä. En tiedä oliko tuolle entiselle naapurinmiehelle tullut jokin ihan kauhea ahdistus, ettei hän ollut nähnyt mitään valoa. Ei hän ollut ainakaan mikään narsisti. Aina sen talon ohi ajaessa olen vieläkin surullinen. Eikä siihen aikaan saanut mitään kriisiapua. Terveisiä entiselle leikkikaverille pilven päälle...

kuvitella itseni toimivan juuri noin, on sellainen kulissien kaatumisen, epäonnistumisen pelko, pitää viimeiseen asti näyttää, että homma on hanskassa ja hallinnassa, elää ulospäin moitteetonta elämää ja sitten kuitenkin joku on menossa päin helvettiä taloudellisesti tai parisuhteessa jne. Silloin ehkä tulee mieleen, että tappaa itsensä ja sitten sairaassa mielessään vielä peilaa muihin sen häpeän ja tappaa nekin, että hekään ei joudu sitä kärsimään.



Onneksi tässä on tullut niitä epäonnistumisiakin harjoiteltua, niin että ei niitäkään enää ota niin vakavasti. Se vaatii sellaista elämänkoulua.



Tero

Yleensähän tähän liittyy jollain lailla se, että ovat niin vinksahtaneet päästään, että kuvittelevat jollain lailla "pelastavansa" nämä lapset, koska uskovat vakaasti että lapset kärsivät ja ovat yhtä onnettomia kuin he itse.. tai jotain..

jos vauva olsi ollut kotona, vauvakin olsi mennyt

- lajennetun itsemurhan tekijä haluaa, ettei lapset jää kärsimään tappajan eli hänen teoistaan



- tai kostaa puolisolle lasten kautta

Mietin sen Bulevardin perhesurman jälkeen tätä. Itse voisin kuvitella, että jos mieleni järkkyisi tosi pahasti ja olisin tappamassa itseni, voisin ajatella, että lapsille olisi tosi kamalaa jäädä kaipaamaan minua. Heidän tappamisensa olisi sellainen järkkyneen mielen viimeinen rakkauden teko. Ja sitten puoliso perään, ettei senkään tarvitsisi kaivata lapsia.



Tuolla Pomarkussa nyt jäi poika ja vaimo henkiin, joten tuskin oli tuollainen peruste.